SDP:n Antti Rinteen johdolla valmisteltu hallitusohjelma Osallistava ja osaava Suomi julkistettiin maanantaina 3.6. Poimimme hallitusohjelmaluonnoksesta erityisesti nuoriin ja nuorten hyvinvointiin liittyvät kirjaukset.
1. Nuorisopolitiikkaa koordinoimaan perustetaan ministeriryhmä
Nuorten syrjäytymisen vähentämistä on mahdoton johtaa, sillä siihen liittyvät politiikkatoimet ovat jakautuneet usealle ministerille ja useaan ministeriöön. Yhdelläkään taholla ei siis ole riittävää käsitystä – tai vastuuta – nuorten hyvinvoinnin kokonaisuudesta. Allianssi on ajanut kaikkien nuorten hyvinvointiin liittyvien asioiden kokoamista yhteen ministeriöön. Nuorisotyö on alle 29-vuotiaisiin kohdistuvaa kasvatustyötä, joten loogisimmin vastuu sopisi osaksi opetusministerin kokonaisuutta. Rinteen hallitusohjelmaan on kirjattu: Nuorisopolitiikan koordinaatiota parannetaan ja perustetaan lapsi- ja nuorisopoliittinen ministerityöryhmä sekä parannetaan nuorisopolitiikan yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kokonaiskoordinaation tarve on siis tunnistettu, hienoa! Valtakunnallisella tasolla ministeriryhmä on hyvä alku, muttei kovin kestävä ratkaisu. Nuorten hyvinvointi ei ole mikään määräaikainen hanke. Toivomme tulevalta ministeriryhmältä viisautta valmistella hallituskauden aikana kaikkien nuorten hyvinvointiin liittyvien asioiden siirtäminen yhdelle ministerille. Samalla voidaan näyttää esimerkkiä alueelliselle ja paikalliselle tasolle.
2. Nuorten syrjäytymisen vähentäminen otetaan Vanupon kärjeksi
Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa (Vanupo) otetaan pääteemaksi nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen, linjataan hallitusohjelmassa. Vanupo on valtioneuvoston hyväksymä linjaus, joka antaa ministeriörajat ylittävälle nuorisopolitiikalle suunnan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Nuorten syrjäytyminen on Suomen suurin ongelma, ja sen ottaminen Allianssin ehdottamalla tavalla Vanupon pääteemaksi kertoo neuvottelijoiden tunnistaneen saman. Vanupo luodaan seuraavien kuukausien aikana, jolloin on erityisen tärkeää huolehtia kahdesta seikasta: että ohjelmassa keskitytään kunnianhimoisesti vain tähän yhteen tavoitteeseen sekalaisen silpun sijasta, ja että kaiken hallituskaudella tapahtuvan strategisesti ohjatun hanketyön – kuten osaamiskeskusten – tulee johdonmukaisesti tähdätä nuorten syrjäytymisen vähentämiseen.
3. Nuorisotyön väheneviä Veikkaus-määrärahoja luvataan kompensoida
Veikkausvoittovarojen uhkaava väheneminen arpajaislain päivittämisen myötä on synkin pilvi nuorisotyön tulevaisuudessa. Hallitusohjelmassa luvataan tarttua toimeen: Kompensoidaan Veikkauksen edunsaajille tulevalla hallituskaudella arpajaislain vaikutuksen johdosta mahdollisesti vähenevät määrärahat kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoiminnan osalta. Kompensaatio voi tapahtua esimerkiksi niin, että siirretään kuntien nuorisotoiminnan — valtionosuuksia asteittain maksettavaksi budjettivaroista sekä palautetaan asteittain etsivän nuorisotyön rahoitusta nuorisotoimen momentille. Nuorisotyön nykyinen rahoitus aiotaan siis turvata, minkä lausuminen ääneen on jo sekin merkittävää. Jatkovalmistelussa on pidettävä mielessä mahdollisimman kestävän rahoitusmallin luominen, tarve sekä strategisesti tiukastikin ohjatulle rahoitukselle että vapaammin käytettäville yleisavustuksille ja rahapelaamisen haitoista edunvälittäjille aiheutuvat moraaliset ristiriidat.
4. Koulutus ja etenkin varhaiskasvatus on nostettu tärkeimmäksi keinoksi torjua syrjäytymistä
Hallitusohjelmassa tunnistetaan koulutuksen ja korkean osaamisen merkitys Suomen tulevaisuuden menestystekijänä. Koulutuksella vähennetään syrjäytymistä ja radikalisaatiota sekä lisätään hyvinvointia ja työllistymisvalmiuksia. Koulutuksen ja oppimistulosten kasvanut eriarvoistuminen niin alueellisesti, sosioekonomisesti kuin eri sukupuoltenkin välillä nähdään haasteena suomalaiselle sosiaali- ja koulutuspolitiikalle. Myös maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutustason heikkous nostetaan huolestuttavana ilmiönä.
Hallitusohjelmaan on kirjattu osaamisen ja oppimisen tiekartta Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi pitkällä aikavälillä. Tiekartan tavoitteena on löytää keinoja koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi ja oppimiserojen vähentämiseksi. Tiekartan pohjalta luodaan toimenpideohjelma. Monien Allianssin jäsenjärjestöjen eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteet näkyvät Rinteen hallituksen ohjelmassa kirkkaasti. Hyvin tehty!
Varhaiskasvatus:
– Palautetaan subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus. (17 ME)
– Lisärahoitus ryhmäkokojen pienentämiseksi. (16 ME)
Perusaste:
– Lisätään perus- ja toisen asteen ohjaus- ja opiskeluhuollon palveluita opintojen läpäisyasteen parantamiseksi. (29 ME)
Toinen aste:
– Oppivelvollisuusikää pidennetään 18-ikävuoteen ja otetaan käyttöön maksuton toinen aste. (107 ME)
– Toisesta kotimaisesta kielestä tulee pakollinen aine ylioppilaskirjoituksiin.
Korkeakoulut:
– Luodaan korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma, jossa kartoitetaan korkeakoulutukseen hakeutumiseen liittyviä esteitä sekä ryhdytään selvityksen pohjalta tarvittaviin toimiin.
– Korkeakoulurahoituksen indeksikorotukset toteutetaan täysmääräisinä.
– Opintorahan huoltajakorotusta korotetaan 75 eurosta 100 euroon. (3 ME)
– Opintoraha palautetaan indeksiin 2020 puolikkaana ja 2021 lähtien normaalisti. (25 ME)
5. Harrastamista aletaan tukea Islannin malliin
Harrastamisen merkitys nuorten syrjäytymisen ehkäisijänä ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistäjänä on selkeästi nähty: Taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle aito mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Luodaan Islannin mallista suomalainen toteutus. Vahvistetaan koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa ja sen laatua, kerhotoimintaa sekä yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Käynnistetään valmistelu, jonka tavoitteena on edistää maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. Hyviä tavoitteita, hyviä keinoja! Näiden rahoittamiseen on myös varattu mukavat 14,5 miljoonaa euroa. On kuitenkin fiksua muistaa, että kaikkea harrastamista ei kannata keskittää kouluihin – jokaiselle lapselle ja nuorelle oppilaitos ei ole kiva ja turvallinen paikka. Harrastustakuun tiimoilta on muuten edellisellä hallituskaudella tuotettu laajoja selvityksiä ja pystytetty useita työryhmiä – hyödynnetäänhän niitä eikä aloiteta kaikkea taas alusta, pliis!
6. Sosiaaliturvassa nuoret näyttävät jäävän eläkeläisten varjoon
Hallitus ryhtyy valmistelemaan sosiaaliturvan uudistusta TOIMI-hankkeen pohjalta parlamentaarisesti. Sosiaaliturvan uudistaminen aloitetaan viimeisijaisen toimeentulon turvan eli toimeentulotuen kokonaisuudistuksella. Uudistuksen tavoitteena on parantaa tuen ja oikea-aikaisten sosiaali- ja työllisyyspalveluiden riittävyys. Ohjelmassa nostetaan esiin erityisesti ratkaisujen etsiminen nuorten toimeentulotukiriippuvuuteen. Rinteen hallitus jatkaa Sipilän hallituksen jalanjälkiä myös perustulokokeilussa: viime hallituskaudella maailmanmaineeseen noussut perustulokokeilu saa jatkoa, kun hallitus ryhtyy kokeilemaan negatiivisen tuloveron mallia. Sosiaaliturvan uudistamisessa suurin osa lisärahoituksesta menee alle 1000 euron eläkkeiden korotukseen (183 ME). Muita lisäyksiä ovat muun muassa pienet lisäykset opintotukeen, perusturvan 20 euron korotus (52 ME) ja korotukset sekä yksinhuoltajien että 4. ja 5. lapsen lapsilisiin (yhteensä 28 ME).
7. Ohjaamoista ja nuorisotakuusta puhutaan, niiden rahoituksesta ei
Nuorten työllisyyden tukemiseksi hallitus tarjoaa perinteisiä keinoja: taataan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle valmistuneelle työ-, harjoittelu-, työkokeilu-, oppisopimus-, työpaja-, tai kuntotuspaikka. Hallitusohjelmassa mainitaan nuorisotakuun edistäminen ja Ohjaamo-palveluiden vahvistaminen, mutta kirjaukset jäävät hyvin epäselviksi. Nuorisotakuu on kulkenut demari- ja keskustajohtoisten hallitusten kärkihankkeena viimeiset 8 vuotta, mutta hankemallista rahoitusta tai aikaisempien hallitusten hankerahoituksen vakiinnuttamista ei tässä ohjelmassa esitetä. Ohjaamot, nuo edellisen hallituksen nuorisotakuuhankkeen kruununjalokivet, jätetään edelleen leijailemaan epätietoisuuteen. Vaikka suurin osa Ohjaamojen toiminnoista on kunnan palveluita, on valtakunnallisella koordinaatiolla ja rahoituksella mahdollistettu alueellisesti yhdenvertaisempia ja monipuolisempia palveluita ympäri Suomen. Viime kaudella Ohjaamojen koordinaatiosta vastasi TEM, mutta koordinaatiohanke ja siihen saatu eurooppalainen ESR-rahoitus on päättymässä 2021, eikä tietoa tulevaisuudesta ainakaan hallitusohjelman perusteella ole. Ohjaamo-toiminnan ohessa lanseerattu ja toimivaksi todettu psykososiaalisen tuen ONNI-hanke ei ainakaan nykyisessä muodossaan saanut vakiinnutettua rahoitusta. Psykososiaalisen tuen palveluita voidaan kuitenkin kehittää osana mielenterveysstrategiaa.
8. Nuorten osallisuus on nostettu nuorisopolitiikan toiseksi päätavoitteeksi
Nuorten osallisuuden kasvattaminen on nostettu nuorten syrjäytymisen ehkäisyn rinnalle hallitusohjelman tavoitteeksi – mahtavaa! Osallisuutta vahvistaviksi toimiksi on kirjattu nuorten kuulemisvelvoitteen vahvistaminen ja monikanavainen kuuleminen. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta vahvistetaan sekä yhteistyötä järjestöjen ja koulujen välillä edistetään. Medialukutaitoon ja vastuulliseen journalismiin panostetaan. Kaikki nämä keinot ovat linjassa Allianssin pitkäaikaisten tavoitteiden kanssa. Mutta jälleen: toteutuakseen nuorten osallisuuden vahvistaminen vaatii konkreettisia toimia ja resursseja. Olemme mielellämme mukana kehittämässä!
9. Uudessa demokratiaohjelmassa on painopisteenä nuoret
Tulevalla hallituskaudella käynnistetään hallinnonalat ylittävän demokratiaohjelman laatiminen, mikä on ollut myös Allianssin esittämä toimenpide. Demokratiaohjelman keskiöön on nyt nostettu lapset ja nuoret omana erityisryhmänään: ohjelmalla halutaan tukea lasten ja nuorten valmiuksia vaikuttaa niin omassa lähiympäristössään kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Demokratiaohjelma on merkittävä panostus yhteiskunnallisen eriarvoistumisen torjumiseksi, arvostamme! Jatkovalmistelussa on välttämätöntä muistaa poikkihallinnollisuus, jotta nuorten muita ikäryhmiä alempaan äänestysaktiivisuuteen ja yhteiskunnallisen osallisuuden eriytymiseen liittyvät ongelmat saadaan todella ratkaistua. Demokratiaohjelman rahoitusta ei ole avattu ohjelman yhteydessä. Ilman riittäviä resursseja ei ole mahdollista toteuttaa ohjelmaa tuloksekkaasti.
10. Äänestysikärajan laskeminen jäi puuttumaan – kansalaisaloitteet 15-vuotiaille
Äänestysikärajan laskemista ei ole nostettu hallitusohjelmaan, vaikka keskusta, vasemmistoliitto ja vihreät ovat kannattaneet ikärajan laskua, ja lupaavaa puhetta sen kirjaamisesta ohjelmaan oli. Äänestysikärajan laskeminen on olennainen osa nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämistä. Äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ikärajaa pitäisi arvioida uudelleen, sillä Suomessa ikärajan laskua on oikeusministeriön asettaman työryhmän voimin selvitetty viimeksi lähes kymmenen vuotta sitten. Sen sijaan hallitusohjelman liitteissä todetaan, että kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikäraja aiotaan laskea 15 ikävuoteen. Tämä on selkeä harppaus demokratian vahvistamisessa!
11. Translain uudistamisen tavoitteet täyttyivät osittain
Hallitusohjelmassa linjataan translain uudistamisen kannalta kaksi tärkeää uudistusta. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan ja lääketieteelliset hoidot eriytetään juridisesta sukupuolen vahvistamisesta. Lisäksi henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuus poistetaan. On valitettavaa, että sukupuolimerkinnän korjaaminen ei ulotu alle 18-vuotiaille nuorille. Intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeutta vahvistetaan, sillä pienten lasten kosmeettinen, ei-lääketieteellinen sukuelinkirurgia lopetetaan. Tämä on Setan ja muiden ihmisoikeusjärjestöjen pitkään ajama tavoite.
12. Mielenterveysstrategia saatetaan maaliin
Hallitus sitoutuu laatimaan aiempaan valmisteluun perustuvan mielenterveysstrategian, jonka tavoitteena on turvata mielenterveysoikeudet ja -palvelut. Lisäksi ohjelmassa mainitaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saavutettavuuden ja oikea-aikaisuuden parantaminen. Hoitoonpääsyn takaavasta terapiatakuusta ei ohjelmassa erikseen linjata.
13. Kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, jonka toteutuminen vaatii keinojen tarkentamista
Hallitusohjelmassa ilmastopolitiikalle on varattu paljon tilaa ja monelta osin tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä ja maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi yhteiskunnaksi. Ohjelmassa on myös linjattu keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi, mutta monelta osin käytännön toteutuksesta joudutaan käymään vielä monta vääntöä hallituksen sisällä. Paljon jää siis hallituksen oman tahtotilan varaan. Suomeen tulee nyt myös ensimmäistä kertaa ilmastoministerin tehtävä osana ympäristöministerin salkkua. Ilmastopolitiikan saaminen yhden ministerin koordinaatiovastuulle on ollut myös yksi nuorisoalan tavoitteista.
14. Nuorille ensimmäistä kertaa rooli rauhantyössä ja ulkopolitiikassa
Nuoret on historiallisesti nostettu hallitusohjelmassa ensimmäistä kertaa vahvasti rauhantyön ja ulkopolitiikan keskiöön. Hallitus osoittaa tukensa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus toteuttamiselle ja aikoo ensimmäisenä maana maailmassa laatia kansallisen toimeenpano-ohjelman päätöselman toteuttamiseksi. Allianssi on jo vuosia ajanut nuorten roolin kasvattamista Suomen rauhantyössä ja ulkopolitiikassa. Toivottavasti kansallisen toimeenpano-ohjelman toteuttamiseen ohjataan myös sen tarvitsemat resurssit ja toimeenpanoa hoidetaan poikkihallinnollisesti eri ministeriöiden yhteistyönä.
15. Nuorisotyöttömyys ja osallisuus mukana EU-politiikassa
EU-politiikassa nuorisoalan osalta nousevat esiin nuorten osallisuus ja nuorisotyöttömyyden torjunta. Nämä tavoitteet ovat linjassa nuorisoalan isoimman tavoitteen – nuorten syrjäytymisen vähentämisen – kanssa. Nähtäväksi kuitenkin jää mitä käytännössä tarkoitetaan sillä, että EU:n nuorisostrategia otetaan huomioon EU-päätöksenteossa. Hallitus aikoo myös ratkoa nuorisotyöttömyyttä edistämällä nuorisotakuuta kaikissa jäsenmaissa. Tavoite on hyvä, mutta vaatii tarkempia toimenpiteitä ja resursseja. Nuorten hyvinvoinnin kannalta olisi arvokasta, jos hallitus pitäisi nuorten osallisuutta ja syrjäytymisen torjuntaa esillä heinäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudella.
16. Nuorisotyön ainoat budjettilisäykset työpajatoimintaan
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasioiden momenteilla ei juuri budjettilisäyksillä juhlittu. Lisärahoitusta kulttuurille, liikunnalle ja nuorisotyölle löytyi yhteensä 22,5 miljoonaa euroa. Näistä rahoista vain kaksi miljoonaa on osoitettu nuorisotyöhön, tarkemmin työpajatoiminnan tukemiseen. Summalla hallitus aikoo vahvistaa etsivää nuorisotyötä sekä työpajatoiminnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä. Samasta potista tullaan kuitenkin rahoittamaan myös valtakunnallinen digitaalinen järjestelmä, jolla helpotetaan yhteys- ja yksilöintitietojen siirtämistä sosiaali-, koulutus- ja te-palveluista etsivän nuorisotyön käyttöön.
17. Hallitusohjelman suurin ongelma: Nuorten hyvinvoinnista on kiva puhua, mutta rahaa siihen tai tunnustusta nuorisotyölle ei heru
Kun hallitusohjelmaa esiteltiin, puheenjohtajat nostivat mielellään esiin nuorten hyvinvoinnin: “Nyt satsataan nuoriin!” Hallitusohjelman kirjoittamisessa on satsattukin, mutta talouslukujen ei. Nuorisotyöhön suunnattua lisärahoitusta luvataan 14,5 miljoonan edestä koulupäivän yhteydessä järjestettävään harrastamiseen ja kahden miljoonan edestä työpajatoimintaan, ja näistäkin ensimmäinen lasketaan osaksi koulutusrahoja. Se on tosi vähän, kun puhutaan Suomen suurimman ongelman – nuorten syrjäytymisen – ratkaisemisesta. Hallitus konkretisoi arvovalintansa rahanjaon myötä, ja kun kokonaispotista lohkaistaan nuorisotyöhön näin pieni viipale, välittää se harmillisen viestin nuorisoalan arvostuksen puutteesta. Samaa kaikua on nuorisoasioiden jättämisessä irralliseksi osaksi kulttuuri- ja tiedeministerin salkkuun, missä sillä on iso todennäköisyys unohtua tieteen, korkeakoulujen, kulttuurin ja urheilun jalkoihin.
18. Lupaus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta
Hallitusohjelman alkuun on listattu kuusi lupausta kansalaisille. Niistä nuorten kannalta tärkein on lupaus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Nuoret ovat huolissaan elämän edellytyksistä maapallolla ilmastonmuutoksen keskellä, mutta myös omista koulutus- ja työmahdollisuuksistaan yhä epävarmempien työmarkkinoiden maailmassa. — Haluamme varmistaa, että jokaisella nuorella on mahdollisuus opiskella, osallistua ja toteuttaa unelmiaan. — Emme halua myöskään elää tulevien sukupolvien kustannuksella: sen vuoksi sitoudumme 75 prosentin työllisyysasteeseen ja siihen, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Se ei ole lainkaan huono lähtökohta politiikan tekemiselle.
Lisätiedot Allianssin asiantuntijoilta:
Joel Linnainmäki (ilmasto, kansainväliset ja Eurooppa-asiat), 040 500 5512
Anna Munsterhjelm (nuorisotyön resurssit ja kokonaiskoordinaatio, harrastaminen), 040 5879514
Silja Silvasti (osaaminen, työ ja toimeentulo, terveys), 041 515 2233
Virva Viljanen (nuorten osallisuus, demokratiakasvatus ja äänestysaktiivisuus), 050 302 0598
etunimi.sukunimi@alli.fi