Koronakriisin keskellä moni päättäjä on vannonut, että tällä kertaa ei toisteta 90-luvun virheitä. Mutta mitä se tarkoittaa ja miten puolueet sen ihan oikeasti tekisivät?
Haastoimme kaikki eduskuntapuolueet kertomaan omat ratkaisunsa siitä, miten 1990-luvun virheet vältetään ja koronakriisistä selvitään ilman pitkäkestoisia vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja työllisyyteen.
Ratkaisuja esiteltiin Nuorisotyön viikon virtuaalitapahtumassa Ratkaistaan Suomen suurin ongelma: Miten estämme, ettei koronakriisi syrjäytä nuoria 90-luvun laman lailla?
Puolueet kiinnittivät ratkaisuissaan huomiota erityisesti ennaltaehkäiseviin toimiin, kuten nuorten palveluihin ja mielenterveyspalveluiden saatavuuteen. Etenkin nuorten mielenterveyden tukeminen näyttää olevan puolueille tärkeää, sillä lähes kaikki korostivat ratkaisuissaan mielenterveyspalveluita. Myös panostukset koulutukseen ja nuorten työllisyyden tukeminen olivat suosittuja ratkaisuehdotuksia.
SDP ja Vasemmistoliitto korostivat oppivelvollisuuden laajentamista. Kokoomus ja RKP nostivat esille nuorisotyön merkityksen nuorten hyvinvoinnin tukena, Kristillisdemokraatit taas kiinnittivät huomiota ylivelkaantumiseen ja mahdollisen konkurssiaallon hoitoon.
Keskustalle tärkeää oli, että Ohjaamo-toiminta ei typisty pelkäksi nuorten TE-palveluksi ja että nuorten tukeminen perustuisi kumppanuuteen, ei sanktioihin. Vihreät halusivat kaikkeen päätöksentekoon parempaa lapsi- ja nuorivaikutusten arviointia, jotta nuorten palvelutarpeita voitaisiin paremmin ennakoida.
Yhdestä asiasta puolueet olivat yksimielisiä: 1990-luvun virheitä ei saa toistaa ja nyt nuorten hyvinvointiin on uskallettava panostaa.
Puolueiden ratkaisuehdotukset
Puolueiden ratkaisuehdotukset kootusti diaesityksessä (PDF)
SDP:n ratkaisut
Parhaat ratkaisut ovat sellaisia, jotka myös toteutuvat. Siksi SDP haluaa nostaa esiin seuraavat toimenpiteet ja huolehtia siitä, että ne toteutuvat suunnitelmallisesti. Näin koronakriisin pitkäaikaisilta vaikutuksilta nuoriin selvitään.
1. Laajennetaan oppivelvollisuutta
SDP:n johtama hallitus tulee laajentamaan oppivelvollisuutta ja edistämään toisen asteen maksuttomuutta. Näin toimien nostamme Suomen koulutus- ja osaamistasoa, kavennamme oppimiseroja sekä edistämme koulutuksellista tasa-arvoa. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen. Osaamisvaatimusten kasvaessa työllistyminen edellyttää nykyisin vähintään toisen asteen tutkinnon suorittamista.
2. Lisätään korkeakoulujen aloituspaikkoja
Suomi nousee koronakriisistä osaamisella. Siksi SDP:n johtama hallitus lisää korkeakoulujen aloituspaikkoja merkittävästi. Aloituspaikkojen lisäämisellä ennaltaehkäistään työttömyyttä ja vastataan työelämän tuleviin osaamistarpeisiin. Näin myös entistä useammalle nuorelle on jo tänä syksynä mahdollistettu aloituspaikka. Investoinnit osaamiseen ovat parasta jälleenrakennusta.
3. Nostetaan työllisyysmäärärahoja ja varmistetaan nuorisotakuun toimiminen
Korkea työllisyysaste on hyvinvointimme edellytys. Liian moni nuori on vailla työtä ja kesätyöpaikkojen puute korostaa uusien toimien tarpeellisuutta. Budjettiriihessä SDP:n johtama hallitus tekee mittavat panostukset työllisyyspalveluihin, jotta Suomi yltää työllisyyspalvelujen resursseissa muiden Pohjoismaiden tasolle. Näin pystymme varmistamaan myös useammalle nuorelle työpaikan.
•••
Kokoomuksen ratkaisut
1. Katseet lapsuusvuosiin
- “On helpompi kasvattaa ehjiä lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia.”
- Painopiste peruspalveluihin, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Neuvolat, päiväkodit, koulut, oppilashuolto. Koko ikäluokan varhaiskasvatus ja kaksivuotinen esiopetus.
2. Hyvä työllisyys auttaa myös nuoria – poistetaan nuorisotyöttömyys!
- Odotamme hallitukselta työllisyyttä vahvistavia tekoja budjettiriihestä! Nuorille ovi auki työelämään. Ei sysätä velkaa nuorille sukupolville!
- Kaikille nuorille vähintään toisen asteen tutkinto, yhä useammalle korkeakoulututkinto.
3. Arvostusta ja resursseja nuorisotyölle.
- Rahapelitoiminnan tuottojen aleneminen on ratkaistava budjettiriihessä kestävällä tavalla.
•••
Keskustan ratkaisut
1. Yhdenvertaisin eväin koulupolulle
Erityisesti pienten lasten koulupolun on oltava eheä. Pienen koululaisen ohjaus ja opetus ei voi jäädä vanhempien vastuulle. Opetuksen esikoulusta kolmanteen luokkaan tulee toteutua mahdollisimman normaalisti luokkamuotoisesti, jotta yhdenvertaiset oppimismahdollisuudet turvataan.
2. Terveys on hyvinvoinnin perusedellytys
Mielenterveyspalveluja on vahvistettava erityisesti perusterveydenhuollossa. Liian monen nuoren ongelmat vaikeutuvat saamatta jääneiden palveluiden takia. Hyvät käytänteet, kuten HUS:n kuraattoreiden ja muiden opiskelijahuollon ammattilaisten koulutukseen perustuva ICP-malli, tulee ottaa käyttöön nykyistä laajemmin.
3. Nuorten tukeminen perustuu kumppanuuteen, ei keppiin
Ohjaamo-toiminta ei saa typistyä pelkäksi nuorten TE-palveluksi. Sen tulee tukea nuoren elämänhallintaa, hyvinvointia, valintoja koulutuspolulla ja työelämässä. Ohjaamo-toiminnan valtakunnallista koordinaatio- ja kehitystyötä on jatkettava myös ESR-rahoituksen päätyttyä.
•••
Vihreiden ratkaisut
1. Panostukset lasten, nuorten ja perheiden arkeen ja palveluihin
Varhainen tuki ja ennaltaehkäisevät palvelut koko perhe huomioiden. Tuodaan sitova mitoitus oppilas- ja opiskelijahuoltoon sekä parannetaan mielenterveyspalveluiden resursseja ja saatavuutta.
2. Lapsivaikutusten arviointi kaikilla päätöksen tasoilla
Tarkastelemalla päätöksiä lapsivaikutusten kautta, voimme parhaimmillaan pienentää eriarvoisuutta eri lapsi- ja nuorisoryhmien välillä ja kykenemme ennakoimaan tulevia palvelutarpeita.
3. Tuetaan nuorten reittejä työmarkkinoille
Työelämään siirtyminen on kriittinen vaihe, jossa putoamisen riski on suuri. Tuetaan nuorten työllistymistä esim. palkkatuen ja työllistämispalkkion avulla sekä kehitetään oppisopimusta houkuttelevammaksi työnantajille.
•••
Vasemmistoliiton ratkaisut
1. Kukaan ei saa pudota! Hyvin resursoidut ja matalalla kynnyksellä saavutettavat mielenterveyspalvelut ja muut tukipalvelut pitävät jokaisen nuoren kyydissä
2. Tasa-arvoisempi koulu kaikille! Rohkeat rakenteelliset uudistukset, kuten oppivelvollisuuden laajentaminen, antavat yhä useammalle nuorelle paremmat valmiudet tulevaisuuden työelämään ja yhteiskuntaan.
3. Tuki lähelle! Kouluille tarvitaan nykyistä enemmän koulupsykologeja ja kuraattoreita.
Nuorten pelastamiseen ei ole olemassa vippaskonsteja. Kaikki lähtee peruspalveluiden ja perusturvan vahvistamisesta. Ylisukupolviseen huono-osaisuuteen puututaan esimerkiksi oppivelvollisuutta laajentamalla. Maksuton toinen aste on entistä tärkeämpää nyt, kun köyhien lapsiperheiden määrä on kasvanut entisestään.
1990-luvun laman yksi opetus on, että perheiden tukipalveluista ja mielenterveyspalveluista ei tule leikata. Syrjäytymisen taustalla on usein vanhempien mielenterveysongelmat. Näiden taustalla on päihde- ja mielenterveyspalveluiden rapauttaminen. Laitoshoitoa on karsittu rankalla kädellä, ja siirretty ihmisiä liian lyhytkestoisiin avohoitojaksoihin. Tarvitsemme moninaista apua päihde- ja mielenterveysongelmiin, asumiseen, opiskelun ja työhön kiinni pääsemiseksi. Myös järjestöjen rahoitus on turvattava, sillä ne ovat oleellisia matalan kynnyksen palveluiden ja vertaistuen antajina.
•••
RKP:n ratkaisut
1. Kaikilla nuorilla tulisi olla hyvät edellytykset päästä opiskelemaan ja työelämään. Korkea koulutustaso, mahdollisuus vahvistaa osaamista koko työuran aikana ja opiskeluaikana saatu työkokemus ovat avainasemassa syrjäytymisen ehkäisemisessä myöhäisemmässä vaiheessa.
2. Lasten ja nuorten hyvinvointi on laitettava etusijalle. Meidän on panostettava toimiviin peruspalveluihin kunnissa, ennaltaehkäiseviin toimiin, mielenterveyspalveluihin ja nuorisotyöhön. Tukipalveluja tulisi olla saatavilla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja lisäksi jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla mahdollisuus harrastukseen. Lapsilisiä ei saa leikata.
3. Ilmastonmuutos, julkisen talouden kestävyys ja muut yhteiskuntaamme koskevat suuret haasteet, tarvitsevat ratkaisun. Kestävällä päätöksenteolla, joka huomioi tulevat sukupolvet, annamme kaikille tulevaisuudentoivoa.
•••
KD:n ratkaisut
1. Työttömäksi jääneille nopeita reittejä uusiin mahdollisuuksiin
Tärkeintä syrjäytymisen ehkäisemisessä on, ettei kukaan jäisi yksin kotiin ja syrjäytymiskierre käynnistymään. Nopea toiminta on tärkeää. Työttömäksi jääville ja alanvaihdon edessä oleville on tarjottava nopeasti uusia mahdollisuuksia. Tässä TE-palveluiden ja kuntien sosiaalitoimen nopea toiminta on ensiarvoisen tärkeää.
Tärkeintä on antaa jokin uusi mahdollisuus tai yhteys, jonka pariin jokainen työttömäksi jäänyt voi löytää mahdollisimman nopeasti alkushokin jälkeen. Syrjäytymisen ehkäisemisessä työllistyminen palkkatöihin ei ole ainoa välttämätön reitti.
Monella on myös edessä uuden ammatin opiskelu. Haluamme nähdä ammatillisen koulutuksen kunnianpalautuksen. Ammatillisen aikuiskoulutuksen aloituspaikkojen riittävyys ja koulutuksen taso on varmistettava ja myös esim. vapaan sivistystoimen tarjoamat mahdollisuudet otettava huomioon. TE-toimistoilla tärkeä osuus yhteydenpidossa ja perusneuvonnassa.
2. Painopiste ennakoivassa tuessa ja mielenterveydessä
Korona ja työttömyys koettelee mielenterveyttä. Moni saattaa kokea nyt samanaikaisesti huolta omasta taloudesta, työttömyydestä seurannutta identiteettikriisiä, yksinäisyyttä sekä koronaan sairastumisen pelkoa. Työttömyys tarkoittaa monelle taloudellisen paineen lisääntymisen lisäksi myös työyhteisön menettämistä ja sosiaalisten kontaktien vähenemistä. Syksyn tulo voi pahentaa tilannetta, kun mahdollisuudet ulkona liikkumiseen vähenevät. Työttömyys voi usein heijastua pahoinvointina perhe-elämässä ja siten vaikuttaa monin tavoin välillisesti lapsiin ja nuoriin. Perheiden hyvinvoinnista on pidettävä erityistä huolta.
Mielenterveyden ja perheiden haasteiden lisääntymiseen pitää varautua jo nyt kuntien sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden osalta. Sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden integraatio pitää saada toimimaan paremmin. Myös kansalaisyhteiskunnalla ja perinteisellä (ja modernilla) naapuriavulla on potentiaalisesti hyvin merkittävä rooli. Kolmannen sektorin toimijat kannattaa ottaa huomioon suunniteltaessa toimenpiteitä.
3. Konkurssin tehneitä on autettava ja kotitalouksien velkaantumiseen on kiinnitettävä huomiota
Keskuudessamme on yhä monia 1990-luvun laman uhreja. Virheet eivät saa toistua. Ihmisten arki on muutenkin vaikeaa koronan vuoksi, mutta ulosottoon joutuminen voi tehdä elämän mahdottomaksi.
Eduskunta hyväksyi huhtikuussa hallituksen esityksen (HE44) jolla Ulosottokaaren säännöksiä, joissa säännellään ulosottomenettelyn keventämistä, rajoittamista tai täytäntöönpanon lykkäämistä koskevista edellytyksistä, kevennettiin. Lain on tarkoitus olla voimassa lokakuun loppuun asti, mutta sen voimassaoloa tulee olla valmis jatkamaan.
Suomalaiset kotitaloudet ovat hyvin velkaantuneita. Kotitalouksilla on myös ns. piilovelkaa, ml. taloyhtiölainoja sekä monilla myös kulutusluottoja ja pikavippivelkoja. Velkaantumiseen on kiinnitettävä huomiota ja velkaneuvontaan tulisi kannustaa ihmisiä matalalla kynnyksellä.