Lähes kolmannes suomalaisista kokee itsensä yksinäiseksi joko koko ajan tai suurimman osan ajasta. Nuorisoala kutsui alan asiantuntijat ja tutkijat yhteen löytämään ratkaisuja nuorten kokemaan yksinäisyyteen sekä yhteisöllisyysvajeeseen. Ratkaisut luovutettiin tänään Kansalaisinfossa nuorisoministeri Sandra Bergqvistille.
Allianssin ja MTV3:n syksyllä 2023 julkaistun kyselytulosten mukaan suurin osa nuorista kokee yksinäisyyttä vähintään viikottain. Lähes joka viides kyselyyn vastannut nuori kokee jatkuvaa, päivittäistä yksinäisyyttä. Eniten yksinäisyyttä koetaan vapaa-ajalla.
Allianssi on tuottanut yhteistyössä alan asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa julkaisun, jossa tarjotaan ratkaisuja nuorten yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Julkaisussa paneudutaan eri ongelmiin ja niihin tarjotaan selkeitä päättäjätason ratkaisuja. Kokosimme näistä ratkaisuista paketin, joka luovutettiin nuorisoministeri Sandra Bergqvistille 13.3.
Nuorisoministeri Sandra Bergqvist (rkp) piti tilaisuudessa kommenttipuheenvuoron nuorisoalan teeseistä nuorten yksinäisyyden ratkaisemiseksi. Hän toi puheenvuorossaan esille sen, kuinka tärkeää nuoriin liittyvä tutkittu tieto ja sen käyttäminen päätöksenteon tukena on. Ministeri toi esille myös sen, kuinka erilaisessa yhteiskunnassa nuoret elävät verrattuna aikaisempiin sukupolviin. “Maailma on muuttunut todella paljon lyhyessä ajassa ja tämän päivän nuorten arki on hyvin erilaista kuin aiemmin. Nuoria on tuettava juuri sellaisina kuin he ovat, siinä elämäntilanteessa, missä he ovat. Meillä ei ole mitään, jollei meillä ole hyvinvoivia nuoria”, summasi ministeri Bergqvist.
Paula Risikko (kok.), eduskunnan varapuhemies ja yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämisen verkoston puheenjohtaja, toi puheenvuorossaan esille sen, että on tärkeää tunnustaa ja tunnistaa yksinäisyys ongelmana suomalaisessa yhteiskunnassa. “Pelkillä toiveilla yksinäisyyttä ei ratkaista, vaan tarvitaan oikeat rakenteet, palvelut ja osaajat tätä ongelmaa ratkomaan”, kommentoi Risikko. “Yksi mahdollinen ratkaisu voisi olla se, että Suomessa olisi ministeri, jonka vastuulla olisivat yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät kysymykset, kuten esimerkiksi Japanissa ja Iso-Britanniassa on”, Risikko ehdottaa.
Yksinäisyys nähdään yksilön haasteena
Nuorisoalan toimijat kannustavat päättäjiä huomioimaan nuorten yhteisöllisyysvajeen monialaisesti nuoren elämän eri osa-alueilla. Yksinäisyyden ehkäisy lähtee aina nuorten ja nuorten kanssa toimivien tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelusta koko yhteiskunnan syrjivien asenteiden ja rakenteiden kitkemiseen asti.
Nuorille tulisi myös pystyä tarjoamaan matalan kynnyksen harrastuksia ja kohtaamispaikkoja. Harrastustoiminnan lisäksi nuorisotyöllä tuodaan nuoria yhteen ja sen resursseihin tulisi siksi myös panostaa vahvemmin.
Mielenterveyspalveluita tulisi myös parantaa entisestään ja niiden tulisi olla saavutettavia kaikille nuorille. Yksinäisyyden ehkäisyn tulisi olla myös osana muitakin palvelurakenteita niin, että se huomioidaan riittävässä määrin riskitekijänä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhteiskunnan asenteissa yksinäisyys koetaan usein yksilön haasteeksi, vaikka sillä on laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Tutustu nuorisoalan kahdeksaan teesiin yksinäisyyden ehkäisemiseksi täältä.
Lisätietoja:
Annika Nevanpää, vaikuttamisen asiantuntija
annika.nevanpaa@nuorisoala.fi
0400476054
