Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI sekä Xamkin Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia ovat toteuttaneet selvityksen koronakriisin vaikutuksista nuorisotoimialaan. Selvityksen toimeksiantaja on valtion nuorisoneuvosto. Tulosten perusteella nuorisotoimiala reagoi koronakriisiin nopeasti. Siirtyminen verkkoympäristöön muutti alan käytäntöjä ja toiminnan tavoittamaa joukkoa.
Nuorisoalan toimijoiden mukaan koronakriisi on vaikuttanut eri tavoin nuoriin sekä lisännyt nuorten välistä eriarvoistumista. Nuorille suunnatut palvelut ovat ohentuneet, ja poikkeusolot ovat irtauttaneet nuoria palveluista. Toiminta on koronakriisin aikana tavoittanut nuorisotyön eri muodoissa samoja kohderyhmiä kuin ennen koronapandemiaa, ja merkittävimmät erot ovatkin kohderyhmien sisäisiä. Tavoitettujen joukko on yleisesti kasvanut ja heterogeenistynyt. Selvityksessä havaittiin, että toiminnassa mukana olevien nuorten tilanteet vaihtelevat, ja samalla nuorten tilanteet polarisoituvat.
Selvityksen kohderyhminä olivat erityisesti kuntien nuorisotyö ja etsivä nuorisotyö, nuorten työpajatoiminta, nuorisoalan järjestöt ja nuorisokeskukset. Kyselyyn ja haastatteluihin osallistuivat myös nuorisoalan hallinnon edustajat. Nuorisoalan toimijoista lähes puolet (47 %) kertoo, että toiminnan tavoittama nuorten joukko on muuttunut koronakriisin aikana. Samaan aikaan lähes kolmannes vastaajista (32 %) kertoo tavoittavansa alle puolet niistä nuorista, joiden kanssa on toiminut ennen koronakriisiä. Toisaalta lähes kaksi kolmesta (64 %) alan ammattilaisesta kertoo tavoittaneensa nuoria, joiden kanssa ei aiemmin ole työskennellyt.
Toimintamuodot monipuolistuivat
Nuorisotoimiala reagoi koronakriisiin nopeasti. Ryhmä- ja yksilöpalveluita ryhdyttiin välittömästi suunnittelemaan ja toteuttamaan digitaalisesti. Myös jalkautuvaa ja kohtaavaa työtä ryhdyttiin välittömästi sopeuttamaan poikkeustilanteessa toteutettavaksi. Pääperiaatteena toiminnan suunnittelemisessa ja tarjoamisessa on ollut ajatus, miten poikkeustilanteessa voitaisiin toimia nuoren kannalta mahdollisimman normaalisti.
Alalla on tapahtunut todellinen digiloikka. Verkossa tapahtuvan toiminnan määrä on kasvanut merkittävästi, ja erilaiset digitaaliset alustat ja välineet on otettu laajassa mitassa käyttöön. Kolme neljästä nuorisoalan ammattilaisesta kertoo löytäneensä verkossa tapahtuvaan nuorisotyöhön tiloja, joissa ei ole aiemmin työskennellyt. Toiminta onkin laajentunut perinteisten miljöiden ulkopuolelle, ja jalkautuvan työn määrä on lisääntynyt. Toiminnan uskotaan jatkuvan uudessa normaalissa niin sanottuna hybridimallina, joka yhdistelee kasvokkaista sekä verkossa tapahtuvaa toimintaa.
Resurssit ja tulevaisuus
Koronakriisin taloudelliset vaikutukset käytännön nuorisotyöhön ja toimintaan arvioitiin verrattain vähäisiksi. Aluehallintovirastojen, nuorisokeskusten ja nuorisoalan järjestöjen edustajien vastauksissa vaikutukset arvioitiin suuremmiksi. Kuntien päätöksillä on ollut merkittävästi vaikutusta käytännön nuorisotyöhön ja toimintaan. Kunnasta riippuen resurssit ovat saattaneet lisääntyä, pysyä samana tai vähentyä. Päätökset eivät ole kuitenkaan selitettävissä esimerkiksi kunnan koon perusteella. Väliaikaiset lisäresurssit esimerkiksi valtionavustusten muodossa on nähty erittäin merkittäviksi ja tarpeellisiksi.
Koronakriisi on opettanut, että varautumista täytyy parantaa. Julkiset valmius- ja kriisisuunnitelmat tulee päivittää arvioimalla uudelleen ennakoidut riskit ja sisällyttämällä pandemian opit osaksi suunnitelmia. Osana päivitystyötä on syytä hahmottaa varautumisen kokonaisuutta systeemitasolla ja selkeyttää eri toimijoiden välisiä suhteita, ja tätä kautta huomioida nuorisoalan toimijoiden rooli osana kokonaisuutta. Suunnitelmien tulee mahdollistaa selkeiden ohjeistuksien antaminen eri toimijoille kriisitilanteessa. Turvaamalla nuorisotoimialan resurssit voidaan varautua tulevaisuuteen ja ennakoida riskejä.
Selvityksen loppuraportti julkaistaan elokuussa 2021.
Lähde ja lisätiedot:
Valtion nuorisoneuvoston uutinen