Yhdeksän kymmenestä nuoresta kokee, että nuorisotyön puuttuminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti, selviää Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin tuoreesta kyselystä.
Yli puolet nuorista sanoo, että he näkisivät kavereitaan ja ystäviään vähemmän, mikäli lähiseudulla ei olisi tarjolla nuorisotyötä – esimerkiksi järjestöjen, kuntien tai seurakuntien tarjoamaan toimintaa ja palveluita. Lähes 40 prosenttia kokee, että ilman nuorisotyötä heillä ei olisi enää ryhmää, johon kuulua.
Nuorten vastauksista selviää, että monille heistä nuorisotyön eri muodot ovat mahdollistaneet samanhenkisen kaveripiirin löytämisen, merkityksellisten ihmissuhteiden luomisen ja sosiaalisen verkoston silloinkin, kun koulussa tai kotona on vaikeaa.
“En tapaisi kavereitani lähes koskaan, minulla ei olisi kodin ja koulun ulkopuolista turvallista paikkaa, jossa voisi tavata kavereita ja jutella turvallisille aikuisille”, kertoo kyselyyn vastannut nuori.
“Olisin edelleen kotona tekemättä mitään, ilman kavereita, ilman suuntaa elämälle”, kirjoittaa toinen kyselyyn vastannut nuori.
Yksinäisyys on vakava ja kasvava yhteiskunnallinen ongelma, jonka vaikutukset ulottuvat terveydestä talouteen ja toimeentulosta syntyvyyteen. Nuoret ja nuoret aikuiset kokevat jo nyt ikäryhmistä eniten ulkopuolelle jättämistä ja eristäytyneisyyttä – jopa puolet nuorista kokee säännöllisesti yksinäisyyttä.
Nuorisotyötä uhkaavat historiallisen suuret leikkaukset
Nuorisotyö on pieni ja kustannustehokas ala, ja nyt sen koko olemassaoloa uhkaavat mittaluokaltaan merkittävät, perustelematta esitetyt leikkaukset. Leikkauksista ei ole myöskään tehty minkäänlaisia vaikutusarvioita.
“Nuorisoala on valtion talousarviossa hyvin pieni summa, mutta se tuottaa yhteiskunnalle moninkertaisesti arvoa myös euroissa mitattuna. Kaava on erittäin yksinkertainen: kun nuorisotyön resursseja vähennetään, vähennetään nuorten hyvinvointia. Kun nuorten hyvinvointi vähenee, vähenee koko yhteiskunnan hyvinvointi. Ilman nuoriahan meillä ei ole mitään: ei veroille maksajia eikä työlle tekijöitä”, sanoo nuorisoalan kattojärjestön toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm.
Vuosien 2024 ja 2025 valtion talousarvioissa nuorisoalan rahoitukseen kohdentuu jo miljoonien vähennyksiä, mutta vielä massiivisemmat leikkaukset uhkaavat vuosia 2026-2027. Jos suunnitellut leikkaukset toteutuvat, nuorisotyön valtionrahoituksesta katoaisi yli kymmenesosa.
“Istuessaan leikkauspöytään hallituksen on syytä muistaa sekin, että jo tehdyistä leikkauksista kohtuuttoman suuri osa on sälytetty nuorten harteille. Esimerkiksi useissa asiantuntija-arvioissa on todettu, että sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat nimenomaan nuoriin”, muistuttaa Munsterhjelm.
“Taloustilanne on vaikea, ja leikkauksia täytyy väistämättä tehdä. Niiden kohdentaminen on kuitenkin arvovalinta, joka hallituksen on tehtävä harkiten ja oikeudenmukaisesti. Nuorilta ei saa nyt leikata.”
Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssi kysyi 28.2.-13.3.2024 nuorilta, miten nuorisotyön vähentäminen vaikuttaisi heidän arkeensa ja hyvinvointiinsa. Kyselyyn vastasi 469 alle 29-vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista.
Lisätietoa:
Anna Munsterhjelm, toiminnanjohtaja
anna.munsterhjelm@nuorisoala.fi
040 5879 514
Petra Pieskä, vaikuttamistyön päällikkö
petra.pieska@nuorisoala.fi
040 5855 392
