Nuorisoalan toimijat kokoontuivat päivittämään tilannekuvaa tuoreen hallitusohjelman vaikutuksista nuoriin sekä työstämään nuorisoalan vaikuttamistyötä ohjaavan, syksyllä päivitettävän Allianssin tavoiteohjelman linjoja. Taloustieteilijä Sixten Korkman vieraili tilaisuudessa muistuttamassa, että hyvinvointivaltion tulevaisuuden turvaaminen, kuten myös julkisen talouden tasapainottaminen, ovat meidän jokaisen vastuulla.
Puheenvuorossaan Korkman kävi läpi Petteri Orpon hallituksen suunnitelmia, joista keskeisimpiä on julkisen talouden saaminen vakaalle pohjalle. Korkmanin mukaan “velkapaniikki” on julkisessa keskustelussa jopa liioiteltua. Tärkeää olisikin muistaa, mitkä ovat tehtyjen leikkausten vaikutukset Suomen talouteen. Tiedämme kokemuksesta, että lapsilta ja nuorilta leikkaamisella on kohtalokkaita ja pitkäaikaisia inhimillisiä sekä taloudellisia vaikutuksia.
“On tutkittu, että 90-luvun laman lapset eivät toipuneet koskaan verrokkiryhmiä vastaavalle tasolle esimerkiksi työelämässä. Näitä virheitä ei ole tarvetta toistaa”, muistuttaa Korkman.
Korkman alleviivasi, että pohjoismainen hyvinvointivaltio edellyttää inhimilliseen pääomaan investoimista ja vahvaa perusturvaa. Siksi myös julkisen talouden alijäämäisyyden taittamisessa on muistettava koulutustason nostoon panostamisen ja koulutuksen rahoituksen tärkeys. Korkmanin mukaan koulutuksesta leikkaaminen on täysin järjetöntä. Jotta 90-luvun laman lasten tilanne ei toistu, on erityisesti nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin panostettava.
“Mielenterveyspalveluita tulee lisätä”, Korkman painotti.
Korkman: Suomessa on rasismiongelma
Julkisen talouden tasapainoon vaikuttaa merkittävältä osin väestörakenteen muuttuminen, jota muissa pohjoismaissa on saatu paikattua maahanmuutolla. Korkman huomauttikin, että Suomessa asenteellinen suhtautuminen maahanmuuttajiin vaikeuttaa työperäistä maahanmuuttoa ja heidän sopeutumistaan. Suomen imago ei myöskään voi hyvin, jos syntyy kuva siitä, että Suomen hallitus suhtautuu kielteisesti maahanmuuttajiin.
“Suomessa on rasismiongelma ja se koskee meitä kaikkia. On eri asia, kutsutaanko sitä rasismiksi, mutta on selvää, että nämä ennakkoluulot eivät ole ihannetila”, Korkman totesi.
“Edustuksellisessa demokratiassa ajatellaan, että hallitus edustaa kansaa. Monella on tullut olo, että tämä hallitus ei esimerkiksi ihmisoikeuksien osalta edusta heitä tai heidän arvojaan.”
Tulevaisuus rakennetaan yhteistyöllä
Korkman toivoisi näkevänsä eduskunnassa enemmän vasemmiston ja oikeiston yli tehtävää yhteistyötä. Esimerkiksi Ruotsissa monet pitkäjänteisyyttä vaativat poliittiset ilmiöt valmistellaan neuvostoissa, joissa hallitus-oppositio-asetelma ei tule kehitystyön esteeksi. Esimerkiksi eläkekysymys on ajankohtainen aihe, jota varjostaa pelko yli puoluerajojen.
“[Entinen Euroopan komission puheenjohtaja] Jean-Claude Juncker on todennut, että kyllähän poliitikot tietävät mitä pitäisi tehdä, mutta eivät he tiedä, miten tulisivat toimien jälkeen uudelleen valituiksi”, Korkman sanoi.
Hänen mukaan ekonomistit ovat taipuvaisia synkkyyteen, mutta suurten huolten lisäksi tarvitsemme myös optimismia. Se on erityisen tärkeää myös nuorille.
“Olemme olleet pitkään alisuorittajia, mutta kyllä meillä Suomessa on potentiaalia. Digitaalinen osaaminen, cleantech-osaaminen ja jopa 140 miljardin euron halukkuus investoida Suomeen vihreään siirtymään ovat kaikki erinomaisia edellytyksiä hyvään tulevaisuuteen.”
