Paraikaa on eduskunnan käsiteltävänä hallituksen esitys tilintarkastuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi (HE 194/2006). Esityksen mukaan jatkossa luovutaan maallikkotilintarkastajista ja tilintarkastajaksi voitaisiin valita vain laissa tarkoitetulla tavalla hyväksytty tilintarkastaja (KHT, HTM). Kun maallikkotilintarkastajista luovutaan ollaan luopumassa myös pienimpien yhteisöjen tilintarkastusvelvollisuudesta. Näin tehdään, koska hyväksytyn tilintarkastajan käyttövelvollisuuden ulottamista kaikkiin pienimpiinkin yhteisöihin voidaan pitää kohtuuttomana taloudellisena lisärasitteena verrattuna tästä koituviin hyötyihin.
Lakisääteisestä tilintarkastusvelvollisuudesta vapautettaisiin osakeyhtiöt, osuuskunnat, henkilöyhtiöt, asunto-osakeyhtiöt ja yhdistykset, joissa ei sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella täyty kaksi seuraavista kolmesta ehdosta: 1) taseen loppusumma yli 100 000 euroa, 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto yli 200 000 euroa ja 3) palveluksessa keskimäärin yli 3 henkilöä.
Esityksen mukaan tilintarkastuslain soveltamisen ulkopuolelle jäävissä yhteisöissä ratkaisun ei kuitenkaan tarvitse merkitä tarkastusinstituutiosta luopumista kokonaan. Yhteisöissä omistajilla tai jäsenillä olisi aina mahdollisuus valita tilitarkastaja niin halutessaan.
Esityksessä todetaan myös, että tilintarkastusvelvollisuuden poistamisesta mahdollisesti aiheutuvien negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi yhteiskunnan varoista myönnettävien tukien myöntämisen edellytykseksi voitaisiin asettaa tilintarkastajan valitseminen ja tilintarkastajan antama vakiomuotoinen tilintarkastuskertomus.
Lakiesityksestä on huomattavissa, että kauppa- ja teollisuusministeriö on hyvän valmistelutavan vastaisesti jättänyt kuulematta lakia valmistellessaan kansalaisyhteiskunnan edustajia, koska laki nykymuodossaan jättää huomiotta yhdistystoiminnan tarpeet.
Suomalaisen demokratian perusta, kansalaisyhteiskunta on järjestäytynyt yhdistyksiksi. Yhdistysrekisterin mukaan Suomessa on noin 125 000 yhdistystä. Yhdistykset ovat yleishyödyllisiä ja voittoa tavoittelemattomia, niiden varat käytetään täysin niiden tarkoituspykälän määrittämään yleishyödylliseen toimintaan.
Yhdistyksissä käytetään suurelta osin taloudellisista ja tarkoituksenmukaisuussyistä maallikkotilintarkastajia. On toki yhdistyksiä jotka käyttävät hyväksyttyjä tilintarkastajia, mutta tämä ei ole merkittävä osa yhdistyksistä.
Suurin osa yhdistyksistä on niin pieniä, että ne jäävät uuden tilintarkastuslain kriteerien mukaan tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle. Kuitenkin niille yhdistyksille, jotka joutuvat uuden lain mukaan käyttämään hyväksyttyjä tilintarkastajia, taloudellinen rasitus on kohtuuton, onhan joka sentti varsinaisesta toiminnasta pois. Uusi tilintarkastuslaki tulee suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kalliiksi.
Hyvin suuri osa yhdistyksistä saa tukea yhteiskunnalta. Tuet ovat usein pieniä. Tästä kulmasta katsoen lain vaatimus, jonka mukaan ”yhteiskunnan varoista myönnettävien tukien myöntämisen edellytykseksi voitaisiin asettaa tilintarkastajan valitseminen” – vaikka yhdistys muuten voisi jäädäkin ehtojen ulkopuolelle – on kohtuuton. Parin sadan euron tuesta voisi joutua maksamaan parin tuhannen tilintarkastuskulut.
Kansalaistoiminnassa maallikkotilintarkastajien käytöstä on myös toinen hyöty. Yhdistyksissä toimivat miljoonat suomalaiset eivät välttämättä tiedä tilinpidon saloista ja siitä huolimatta tilinpäätökset ja taseet on hyväksyttävä yhdistysten kokouksissa. Ulkopuolisen tilintarkastajan käyttö on antanut myös rivijäsenelle jonkinlaista varmuutta siitä, että yhdistyksen taloutta on hoidettu asianmukaisesti.
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin mielestä tilintarkastuslaki olisi muutettava siten, että maallikkotilintarkastajien käyttö yhdistyksissä olisi yhä mahdollista.