XAMK:ista yhteisöpedagogiksi valmistuva Rico Martikainen työsti opinnäytetyönsä vaikuttajanuorten jaksamisesta. Allianssin toimeksiantona tehdyn opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa vaikuttajanuorten jaksamisesta valtakunnallisella kentällä ja tutkia, miten vaikuttajanuorten jaksamista voidaan vahvistaa. Opinnäytetyössä tutkittiin myös sitä, mitkä asiat ovat kytköksissä vaikuttajanuorten jaksamiseen ja miten koronapandemia on vaikuttanut heihin. Opinnäytetyössä selvisi, että viidesosa vaikuttajanuorista kokee henkisen hyvinvointinsa vähintään huonoksi.
Martikainen käytti tutkimusotteena opinnäytetyössä määrällistä tutkimusmenetelmää ja osittain myös laadullista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselyä, johon vastasi 97 henkilöä. Aineisto kerättiin syksyllä 2021 ja vastaajat koostuivat enimmäkseen 18-28-vuotiaista. Kyselyn kohdejoukkona toimi valtakunnallisten nuorisojärjestöjen nuoret luottamustoimijat, esimerkiksi valtakunnallisten nuorisojärjestöjen hallituksissa toimivat vaikuttajanuoret. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin pääosin määrällistä eli kvantitatiivista analyysiä, mutta myös laadullista sisällönanalyysiä aineiston avointen kysymysten vastausten analysoinnissa.
Opinnäytetyössä selvisi, että henkisen hyvinvointinsa erittäin huonoksi tai huonoksi kokee 20,7 % vaikuttajanuorista. Jaksamiseen vaikuttaa negatiivisesti stressi ja paineet esillä olemisesta sekä luottamus omaan toimintaan.
”Vaikuttajanuorena ja luottamustoimessa toimimisen henkistä jaksamista auttaa tasapainottamaan muun muassa tukea antava yhteisö, onnistumisten kokemukset sekä uuden oppimisen ja yhteenkuuluvuuden tunteet” Martikainen kertoo.
Vaikuttajanuorten tärkeän työn ja sen jatkuvuuden tukemiseksi sekä heidän henkisen jaksamisensa vahvistamiseksi tarvitaan kuitenkin tekoja. Opinnäytetyössä ilmenee vaikuttajanuorten kohdalla etenkin tarve oppia ajan- ja stressinhallintaan liittyviä taitoja. Ajanhallinta tukisi paremmin omien rajojen asettamista vaikuttajanuorelle ja mahdollistaisi ajan viettämisen itselle tärkeiden ihmisten ja asioiden äärellä. Stressinhallinnan taitojen kehittämisen lisäksi tulisi keskittyä myös enemmän stressinlähteisiin ja niiden tunnistamiseen. Voivatko ne esimerkiksi kummuta yhteisön tai organisaation sisällä elävästä kulttuurista, aiemmmista tottumuksista ja kokemuksista, itsensä vertailemisesta muihin tai maailmankuvasta?
”Myös käynnissä olevat globaalit kriisit puskevat vaikuttajanuoria vielä enemmän vaikuttamaan, jolloin kasvaa tarve niin näiden taitojen kuin sisäiseen toimintaan ja kultturiin vaikuttamisen kannalta”, Martikainen huomauttaa.
”Nykypäivän vaikuttajanuoret ovat yhteiskuntamme tulevaisuuden tekijöitä ja päättäjiä, joten miksemme vastaisi heidän tarpeisiinsa ja samalla panostaisi hyvinvointivaltiomme tulevaisuuteen?”, pohtii Martikainen.
