Työ on perusoikeus
Vammaisten ihmisten työllisyyspolitiikan päämääräksi on laajasti hyväksytty yhtäläinen oikeus työhön. Tämä on selvästi ilmaistu EU:n ja useiden maiden kansallisissa vammaispoliittisissa ohjelmissa. Kuitenkin EU-maiden arvioissa vammaisten ihmisten työttömyys on kolmin-nelinkertaista muun väestön työttömyyteen verrattuna ja myös työttömyysjaksot ovat pidempiä.
Suurimmat vammaisten ihmisten työllistymistä vaikeuttavat esteet ovat asenteellisia. Vammaisten ihmisten tasa-arvoinen osallistuminen työelämään edellyttää mm.:
– rakennetun ympäristön esteettömyyttä,
– riittävien henkilökohtaisten avustaja-, tulkki-, kuljetuspalvelujen saatavuutta,
– apuvälineiden saatavuuden parantamista,
– nykyistä joustavampaa ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista,
– lainsäädännön aiheuttamien esteiden poistamista.
Vammaisjärjestöt ovat jo pitkään olleet vaatimassa yhteisen rahaston perustamista, joka vastaisi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien vammaisten eläkekustannuksista. Työntekijöiden lukumäärän mukaan asteittain lisääntyvä työnantajan eläkevastuu vähentää kiinnostusta vammaisia työnhakijoita kohtaan yli 50 työntekijän yrityksissä.
Vammaiset nuoret kokevat, että käsitys heidän työkyvystään on usein mustavalkoinen; heitä pidetään joko työkykyisinä tai työkyvyttöminä. Todellisuudessa ihmisillä on hyvin erilaisia valmiuksia, joita he voivat käyttää työmarkkinoilla itsensä ja muiden hyväksi. Nykyinen tieto- ja tiedonsiirtotekniikka, kehittyneet apuvälineet ja joustavat ammatillisen koulutuksen muodot avaavat monelle vaikeavammaiselle nuorelle reittejä työelämään.
Ammatillisen koulutuksen päättyminen on kaikille nuorille ja erityisesti vaikeavammaisille nuorille merkittävä siirtymävaihe. Jos ensimmäisen työpaikan saaminen pitkittyy, on uhkana nopea passivoituminen ja syrjäytyminen. Ammatillisen koulutuksen saaneilla vaikeavammaisilla nuorilla tulisi koulutuksen loputtua olla mahdollisuus tehostettuun tukeen, mikäli työllistyminen ei omatoimisesti onnistu. Oppilaitosten ja erilaisten työllistämisyksikköjen ja -toimijoiden tulisi tehdä yhteistyötä ja tukea työllistymisen suunnittelua jo opintojen aikana. Tämä vaatii hyvin järjestettyä työpaikkaohjausta ja työvalmennusta. Vammaisten nuorten jääminen ammatillisen koulutuksen jälkeen työttömiksi on suurta kansantaloudellista tuhlausta.
Työmarkkina- ja sosiaalipolitiikan tulee pyrkiä edistämään inhimillisten voimavarojen myönteistä kehitystä, ihmisten omatoimista selviytymistä ja heidän integroitumistaan yhteiskuntaan. Odotettavissa oleva työvoimapula on lisäkannustin toimintaohjelman toteutukselle. On välttämätöntä luoda erilaiset työllistymisen esteet ja ongelmat huomioonottava toimintaohjelma, jolla voidaan poistaa ja lievittää mainittuja esteitä ja ongelmia. Vammaisten työllistyminen on nostettava lähelle muun väestön työllisyysastetta.
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi
Vammaisjärjestöjen nuorisoyhteistyöryhmä . VNY
Valtakunnallinen vammaisneuvosto . VANE
Vammaisfoorumi