Nuorisotyön viikolla nostetaan valtakunnallisesti esille nuorisotyöntekijöiden, järjestöjen, kuntien ja seurakuntien tekemää arvokasta työtä nuorten hyväksi ja ratkotaan Suomen suurinta ongelmaa, nuorten syrjäytymistä.
Nuorisotyön merkitys on korona-ajassa tärkeämpää kuin koskaan
Korona-aika on koetellut erityisesti nuoria ja nostanut nuorisotyön entistä kysytymmäksi. 68 prosenttia #MPkorona-kyselyn 13-19-vuotiaista vastaajista kertoi, että koronavirus on tuonut elämään huolia tai ongelmia tai pahentanut olemassa olevia. Poikkeusajan vaikutukset nuoriin ovat olleet polarisoivia: niillä, joilla on mennyt huonosti jo valmiiksi, ovat olleet erityisen haavoittuvassa asemassa.
Järjestöissä, kunnissa ja kirkon piirissä nuorisotyötä tekevät ammattilaiset ja vapaaehtoiset ovat olleet mukana tukemassa nuoria koulunkäynnissä, ratkomassa nuorten kanssa erilaisia tilanteeseen liittyviä haasteita, kohtaamassa, kuuntelemassa ja tarjoamassa mielekästä vapaa-ajan tekemistä. Nuorisotyön mahdollistamaan toimintaan osallistuu vuosittain lähes kaikki suomalaiset nuoret, noin miljoona nuorta.
Kevään poikkeustilan aikana monet nuorisotyön muodot siirtyivät entistä enemmän verkkoalustoille. Verkkoon eivät välttämättä kuitenkaan löydä ne nuoret, joilla on kaikista vaikeimpia ongelmia. Siksi esimerkiksi etsivällä nuorisotyöllä on ollut aivan kriittinen rooli poikkeusvuoden nuorisotyössä.
Kiersimme ympäri Suomen dokumentoimassa nuorisotyötä korona-ajassa kesällä 2020. Nämä tarinat kertovat Suomesta, jossa nuorista pidetään huolta vaikeinakin aikoina.
Millainen olisi Suomi ilman nuorisotyötä?
Laadukas ja vaikuttava nuorisoalan työ vaatii kuitenkin resursseja. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä nuorisotyön jo valmiiksi niukasta vuosittaisesta valtionrahoituksesta esitettiin leikattavaksi lähes kolmasosa.
Esitetty leikkaus kohdistuu rahapelituotoista maksettaviin määrärahoihin, jotka ovat vähentyneet ennustettua enemmän koronatilanteen johdosta. Mikäli leikkaukset toteutuisivat, näivettäisivät ne nuorisoalan toimintoja merkittävästi.
Nuorisoalan toimijat reagoivat leikkausehdotuksiin kertomalla somessa miltä Suomi näyttäisi ilman nuorisotyötä:
“Ilman etsivän nuorisotyön ja työpajojen ammattilaisia yli 34 000 nuorta jäisi ilman tukea”, kertoi Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry.
“Jos partiota ei olisi, jäisi viikottain yli 5000 harrastusryhmää kokoontumatta ympäri Suomen”, Suomen Partiolaiset totesi.
Lisää nuorisoalan rahoitusleikkausten vaikutuksia somessa #suomiilmannuorisotyötä-tunnisteen alla.
Ei toisteta 90-luvun laman virheitä
Suomessa on noin 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Alle 25-vuotiaita työttömiä on yli 54 000.
Nuorten hyvinvointi on tärkeää pelkästään inhimillisestä näkökulmasta, mutta ilman hyvinvoivia nuoria ei jatkossa ole työlle tekijöitä, veroille maksajia eikä yhteisille asioille hoitajia. Siksi nuorten syrjäytyminen on Suomen suurin ongelma. Onneksi se on myös ratkaistavissa.
Nuorisoalan tiukka viesti päättäjille Nuorisotyön viikolla on: Ei toisteta 90-luvun virheitä leikkaamalla nuorilta.
Nuorisotyön viikkoa vietetään sosiaalisessa mediassa aihetunnisteen #nuorisotyönviikko alla. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi järjestää Nuorisotyön viikon perjantaina 11.9. kello 10 kaikille avoimen etätapahtuman Ratkaistaan Suomen suurin ongelma: Miten estämme, ettei koronakriisi syrjäytä nuoria 90-luvun laman lailla? Tapahtumassa puoleet esittävät ratkaisujaan nuorten syrjäytymisen estämiseksi. Ilmoittaudu mukaan Lyytissä.