Vetoomus maan hallitukselle: nuorten palvelut ja nuorisoalan edellytykset turvattava kehysriihessä

Korona synkensi nuorten tulevaisuuskuvan, nyt on aika pelastaa se. Hallituksen tulee kehysriihessä 21.-22.4. turvata nuorten tarvitsemat palvelut. Rahoituksen ei tule romahtaa, vaikka rahapelitoiminnan tuotot vähenevät. Siten nuorisoala voi auttaa nuoria myös tulevaisuudessa.

Korona-kriisi on vaikuttanut monella tavalla nuorten elämään. Harrastusten loppuminen, opintojen vaikeutuminen, työpaikkojen katoaminen, yksinäisyys ja mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat olennaisia ilmiöitä. Kuvaavaa on, että MTV Uutisten ja Allianssin kevään 2021 kyselyyn vastanneista nuorista 87 % ilmoitti, että koronatilanne on aiheuttanut kielteisiä tunteita. Näistä tunteista tärkeimmiksi nousivat ahdistus, huolestuneisuus ja yksinäisyys. Tilanteet ovat vaikeutuneet erityisesti niillä nuorilla, joilla jo ennestään on ollut haasteita.

Kehysriihessä hallituksella on mahdollisuus päättää rahoituksesta toimille, jotka auttavat nuoria kriisin yli. Keskeinen niistä on nuorisoalan rahoituksen turvaaminen.

Nuorisotyö järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa on tärkeä nuorten tukija. Nuorisotyön tavoitteena on nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukeminen yhteiskunnassa. Keskeisiä toimintamuotoja ovat esimerkiksi kerhot, leirit ja avoin nuorisotyö sekä etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Koronan myötä erilaisten digitaalisten alustojen avulla toteutetun nuorisotyön merkitys on kasvanut.

Juuri nyt koko alaa koskee kriisi. Noin puolet alan valtion rahoituksesta katetaan rahapelitoiminnan tuotoilla. Nämä tuotot ovat alentuneet vuoden 2019 tasoon nähden noin kolmanneksella – noin miljardista 700 miljoonaan euroon – ja nykynäkymän mukaan tuotot pysyvät tällä tasolla. Toisin sanoen, nuorisoalan valtionrahoitukseen kohdistuu noin kuudesosan rahoituksen alenemisen paine nykyrahoitusmallissa ja -näkymässä. Kunnissa nuorisotyötä toteutetaan pääosin kunnan omalla rahoituksella, mutta valtionosuuksien myötä kehysriihen päätökset vaikuttavat myös kunnallisen nuorisotyön edellytyksiin.

Nuorisoalan yhteiskunnallinen merkitys ei kuitenkaan ole alentunut vähääkään. Päinvastoin: koronan myötä merkitys on aiempaa suurempi. Luotettavien aikuisten on kuljettava vakaasti nuorten rinnalla ja oltava tukena heti, kun se on tarpeen. Läsnäolo, kiireetön kohtaaminen, ennennäkemättömän tilanteen miettiminen ja sanoittaminen yhdessä nuorten kanssa on nyt tärkeämpää kuin kenties koskaan aiemmin. Samalla on tarve vahvistaa nuorten – erityisesti syrjään jäävien -omaa osallisuutta päätöksenteossa. Tämä on tärkeää ja mahdollista varsinkin paikallisella tasolla.

Vetoammekin hallitukseen, että se löytää kehysriihessä rahoituksen toimille, jotka vastaavat nuorten kasvaneisiin tarpeisiin ja palauttavat näkymän hyvästä tulevaisuudesta nuorille. Olennainen on valtion nuorisotyön määrärahojen tason turvaaminen. Tason ei tule romahtaa, vaikka rahapelitoiminnan tuotot alenevat. Näin varmistetaan alan edellytykset korona-kriisistä selvitessä: edellytykset auttaa nuoria hakeutumaan työhön, koulutukseen tai arjenhallintaa vahvistaviin palveluihin; järjestää nuorille yhteisöllistä toimintaa ja harrastuksia; auttaa mielenterveyden ollessa vaakalaudalla; ylipäätään auttaa kun elämässä on mutkia matkassa.

Valtion budjetin nuorisotyön määrärahojen lisäksi tärkeitä rahoituskohteita koronasta selvitessä ovat nämä:

työllisyys: nuorisotakuun toteuttaminen kattavana
mielenterveys: matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ja hoitotakuun toteuttaminen – erityisesti terapiatakuun toteuttaminen
opinnot: tuen osoittaminen opintoihin
yhteisöllisyys ja oppiminen: harrastustakuun kattava toteutus
tuki elämän pulmatilanteissa: Ohjaamoiden vakinaistaminen