Nuoret voivat Suomessa pääosin hyvin. Yhteiskunnassamme on kuitenkin ongelmia liittyen nuorten terveyteen, sosiaaliseen hyvinvointiin ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin, selviää eilen julkaistusta Mitä kuuluu nuorille? -koosteesta, joka kokoaa yhteen ajankohtaista tietoa nuorista.
Nuorten hyvinvointi on polarisoitunutta ja ongelmat kasautuvat pienelle joukolle nuoria. Tämä johtaa nuorten kannalta vaikeisiin elämäntilanteisiin ja muun muassa yhteiskunnallisten järjestelmien kuormittumiseen, yhteiskunnassa vallitsevan luottamuksen rapautumiseen ja vastakkainasetteluiden lisääntymiseen.
Mitä kuuluu nuorille? -tieto- ja ratkaisupaketista käy esille, että niin sanotun kolmoiskriisin varjo on pisin juuri nykyisen nuoren sukupolven kohdalla: ilmastokriisi, maailmanlaajuinen koronapandemia ja Eurooppaa ravisteleva sota murentavat nuorten tulevaisuususkoa. Vielä ei tiedetä, millaisen jäljen jo vuosia jatkunut kriisien ja epävarmuuksien aika 2020-luvun nuoriin jättää. Näihin jälkiin voidaan kuitenkin vaikuttaa tekemällä nuorten hyvinvointia tukevaa politiikkaa.
“Nuorten hyvinvointia edistävien päätösten tekemiseen tarvitaan kiinnostusta, tietoa ja rohkeutta. Kiinnostusta päättäjillä tuntuu olevan nyt enemmän kuin koskaan. Tietoakin on runsaasti, mutta se on hajallaan – Mitä kuuluu nuorille? on koottu, jotta tieto olisi helposti löydettävissä. Enää tarvitaan uskallusta priorisoida nuoria ja tehdä nuorten kannalta kestäviä ja oikeudenmukaisia päätöksiä. Sitä peräämme nyt päättäjiltä niin eduskunnassa, kunnissa kuin hyvinvointialueilla”, sanoo Allianssin toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm.
Mitä kuuluu nuorille? -julkaisussa esitetään myös kymmenen politiikkasuositusta, joiden avulla nuorten hyvinvointivajetta voitaisiin paikata. Keinoiksi nostetaan muun muassa matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut, harrastusten rooli nuorten hyvinvoinnin tukemisessa, nuorten toimeentulon turvaaminen sekä äänestysikärajan laskeminen.
“Ilman nuoria meillä ei ole mitään. Nuoret ikäluokat pienenevät, ja jokaisen nuoren oikeuksista, hyvinvoinnista sekä osallisuudesta täytyy pitää hyvää huolta. Kun nuoret voivat hyvin, myös Suomi voi hyvin”, toteaa julkaisun toimittaja Katariina Kojo.
Tutustu Mitä kuuluu nuorille? -tieto- ja ratkaisupakettiin (pdf)
Tiesitkö nämä viisi asiaa nuorista?
- Keitä ovat nuoret? Nuoruus ei ole käsitteenä yksiselitteinen, vaikka sillä tarkoitetaan lapsuuden ja aikuisuuden välistä ikävaihetta. Nuorisolain määritelmän mukaan nuoria ovat alle 29-vuotiaat. YK määrittelee nuoriksi kaikki 15–24-vuotiaat. Nuorilta itseltään kysyttäessä he määrittelevät nuoriksi ovat noin 10–20-vuotiaat.
- Nuorten kokemukset koronasta ovat eriytyneitä. Osalle tilanne on aiheuttanut suuria ongelmia, joillekin ei juuri lainkaan. Selvä enemmistö nuorista kuitenkin kärsi koronapandemian ja rajoitusten vaikutuksista. Korkeakouluopiskelijoista 70 prosenttia kertoo pandemian ja rajoitustoimien vaikeuttaneen opiskeluaan.
- Nuorten mielenterveyspommi tikittää. Jo ennen koronapandemiaa eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii mielenterveyden häiriöstä, joten ne ovat olleet nuorten yleisimpiä terveysongelmia (THL 2022a). Kolme neljäsosaa mielenterveysongelmista puhkeaa ennen 25 vuoden ikää ja noin puolet jo ennen 14. ikävuotta. MIELI ry:n kesällä 2021 teettämän kyselyn mukaan 52 prosenttia 18-35-vuotiaista kertoo pandemian vaikuttaneen kielteisesti mielenterveyteensä.
- Nuorten tulevaisuususko säröilee. Kaikista ikäryhmistä heikoimmin tulevaisuuteen suhtautuvat 26–35-vuotiaat, joista vain 66 prosenttia näkee tulevaisuutensa optimistisena. Myös onnelliseksi itsensä kokevien nuorten määrä on laskenut. Vuonna 2016 vähiten onnellinen ikäryhmä olivat 18–25-vuotiaat ja vuonna 2020 26–35-vuotiaat.
- Nuoret ovat kiinnostuneita yhteiskunnasta, mutta eivät innostu äänestämisestä. Kuntavaaleissa 2021 18–19-vuotiaiden äänestysprosentti oli 39,1 ja 20–24-vuotiaiden 34. Korkeakoulutetut nuoret äänestävät aktiivisimmin, pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneet vähiten. Nuoret naiset äänestävät aktiivisemmin kuin nuoret miehet. Ulkomaalaistaustaisista nuorista vuoden 2021 vaaleissa äänesti vain 17,4 prosenttia.
Lisätietoja antaa
Katariina Kojo, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
katariina.kojo@nuorisoala.fi
044 4914 580
