Petteri Orpon hallitus on linjannut, että Suomessa toteutetaan jälleen eläkeuudistus. Uudistuksen tavoitteena on turvata riittävä eläkkeiden taso myös tulevaisuudessa, vakauttaa työeläkejärjestelmää ja tasapainottaa julkista taloutta noin miljardilla eurolla. Miksi on tärkeää, että nuoret ja nuorisoala olisivat nyt hereillä eläkevaikuttamisessa? Eivätkö eläkkeet koske lähinnä niitä ihmisiä, jotka niitä tällä hetkellä saavat?
Moni nuori on huolissaan siitä, pääseekö ikinä eläkkeelle, ja jos pääsee, niin minkä ikäisenä. Toisaalta moni nuori on myös huolissaan omasta jaksamisestaan työelämässä, ja ajatus joskus kaukana tulevaisuudessa siintävästä eläkeiästä ei välttämättä lohduta nykypäivän työelämän paineen ja stressin keskellä. Nuorten luottamus eläkejärjestelmään on myös tutkimusten mukaan heikompaa kuin vanhemmilla ikäluokilla. Eläketurvakeskuksen vuoden 2023 Eläkebarometrin mukaan alle 35-vuotiaista vain alle puolet luottaa eläkejärjestelmään.
Eläkkeiden ympärillä liikkuu myös paljon huhupuheita, ja tietämys järjestelmästä onkin nuorten lisäksi monella muullakin melko hataraa. Eläkebarometrin mukaan lähes kolmasosa vastaajista ei tiennyt, että nyt maksettavista työeläkkeistä valtaosa tulee nykyisiltä työntekijöiltä, työnantajilta ja sijoitustuotoista. Toisin sanoen merkittävä osa suomalaisista siis luulee, että he maksavat itse omat eläkkeensä, vaikka näin ei ole. Kun ihmisiltä kysyttiin, kuinka hyvin he tuntevat eläketurvaa, tietojaan hyvänä pitävien prosenttiosuus on sitä pienempi, mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse. Alle 25-vuotiaista vain noin joka viides uskoo tuntevansa eläketurvaa vähintään melko hyvin.
Eläkejärjestelmä koskettaa nuoria mitä suurimmissa määrin. Nuoret ovat eläkejärjestelmän rahoittajia, ja nuorten täytyy voida luottaa siihen, että jonain päivänä he myös itse pääsevät eläkkeelle ja saavat nauttia eläketurvasta. Jo 17-vuotiaasta eteenpäin maksetaan eläkemaksuja palkkatyöstä ja kerrytetään omaa työeläkettä. Eläkejärjestelmän kestävyyttä uhkaa kuitenkin tällä hetkellä erityisesti huoltosuhteen heikentyminen, syntyvyyden lasku, heikko talouskasvu, nuorten heikentynyt kiinnittyminen työuralle varsinkin sen alkuvaiheessa sekä nuorten mielenterveyden kriisi. Eläkejärjestelmän tulevaisuudesta puhuttaessa ei voida puhua siis pelkästään eläkeikiin ja eläkemaksuihin liittyvistä asioista, vaan on äärimmäisen tärkeää puhua myös nuorten hyvinvointiin, työllisyyteen, työssä jaksamiseen ja perheellistymiseen vaikuttavista tekijöistä.
Eläkejärjestelmän ja heikentyvän huoltosuhteen näkökulmasta järkytys itselleni oli se, kun tajusin, että vuonna 1994 syntyneenä tulen olemaan pahamaineisen suuren ikäpolven edustaja, kun omaa ikäpolveani verrataan tänä päivänä syntyviin lapsiin. Ajatus sotien jälkeen syntyneistä suurista ikäluokista ei ole enää ajankohtainen, kun 1980- ja 1990-luvulla syntyneet kuuluvat Suomen suurimpiin elossa oleviin ikäpolviin, ja vuonna 1990 syntyneet ovat itse asiassa kaikkein suurin elossa oleva ikäpolvi. Kun puhutaan eläkejärjestelmän kestävyydestä ja nuorten sukupolvien asemasta, ei voida puhua pelkästään tämän päivän nuorista, sillä juuri nyt syntyvät sukupolvet ovat historiallisen pieniä hälyttävän alhaalle laskeneen syntyvyyden takia. Siksi eläkejärjestelmän uudistamisen keskiössä katseen tuleekin olla tiukasti tulevaisuudessa, eikä vain tämän päivän työssäkäyvien tai eläkeläisten eduissa. Eläkejärjestelmän on kohdeltava eri sukupolvia yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti, jotta järjestelmä voisi olla laajasti hyväksytty ja kestävä, nyt ja jatkossa.
Hallitusohjelmassa on linjattu, että työeläkepolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat eläkkeiden riittävä taso ja kattavuus, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus sekä rahoituksen kestävyys myös pitkällä aikavälillä. Uudistuksella tavoitellaan pääministerin mukaan noin miljardin euron säästöä. Eläkeuudistuksen tiimoilta on 18.10. asetettu virkamiehistä, työmarkkinajärjestöjen edustajista ja asiantuntijoista muodostuva työryhmä, jonka tehtävänä on 2025 tammikuuhun mennessä koota hallitukselle ehdotuksensa siitä, miten eläkejärjestelmää aiotaan uudistaa.
Me Allianssissa aiomme yhdessä nuorisoalan toimijoiden kanssa olla aktiivisesti vaikuttamassa siihen, että uudistuksessa kuullaan nuoren sukupolven ääntä, ja että työeläkejärjestelmä olisi tämän päivän ja tulevaisuuden nuorten näkökulmasta mahdollisimman kestävä.
Suvi Mäkeläinen
Kirjoittaja on Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin vaikuttamisen asiantuntija, jonka mielestä nuoret puhuvat ihan liian vähän eläkkeistä.
suvi.makelainen@nuorisoala.fi
