Hyvinvointialueiden myötä Suomeen on rakennettu uusi demokratian taso. Hyvinvointialueilla luodaan parhaillaan osallisuutta tukevia käytäntöjä ja rakenteita, joissa on tärkeää huomioida myös nuorten toiveet ja tarpeet.
Nuorten osallisuuteen panostaminen on investointi, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita, ja siksi on tärkeää, että nuoret pääsevät vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin ja palveluihin. Tähän velvoittaa myös laki hyvinvointialueesta sekä monet muut lait ja sopimukset.
Kun palveluita kehitetään yhdessä nuorten kanssa, ovat ne nuorille sopivampia ja niihin hakeudutaan oikea-aikaisemmin. Merkityksellinen osallistumisen kokemus myös kiinnittää nuoria vahvemmin alueelleen ja lisää alueen elinvoimaa. Kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa tukevat nuorten hyvinvointia.
Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen valtakunnallisessa Kohti nuorten hyvinvointialueita -yhteishankkeessa on koottu tilannekuvaa hyvinvointialueilta ja tuettu hyvinvointialueita nuorten osallisuuden edistämisessä.
Hallinnollisesta näkökulmasta osallisuusasiat on rakennettu eri tavoilla hyvinvointialueilla. Viidellä hyvinvointialueella on erillinen osallisuuteen keskittyvä lautakunta tai muu vastaava toimielin, kahdeksalla osallisuusasiat on nimetty osaksi jonkin lautakunnan suurempaa tehtäväkenttää ja kahdeksalla hyvinvointialueella osallisuusasioita ei ole erikseen nimetty millekään toimielimelle.
Myös hyvinvointialueiden strategioissa on merkittäviä eroja osallisuuden näkökulmasta. Parhaimmillaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat strategioiden kantavia teemoja, kun taas joidenkin hyvinvointialueiden strategioissa niitä ei käsitellä ollenkaan.
Nuorisovaltuustot nuorten äänitorvena
Jokaisella hyvinvointialueella toimii hyvinvointialuelain mukaisesti nuorisovaltuusto, joka tuo nuorten ääntä hyvinvointialueiden päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. Hyvinvointialueiden ensimmäisenä vuonna etenkin nuorten mielenterveys, päihteiden käyttö sekä nuorten vaikuttamismahdollisuudet ovat puhuttaneet alueellisia nuorisovaltuustoja.
Nuorisovaltuustot vaikuttavat muun muassa lausunnoilla, aloitteilla, kannanotoilla ja kampanjoilla. Nuorisovaltuustoilta on pyydetty hyvinvointialueiden alkuvaiheessa kiitettävästi lausuntoja ohjelmien ja suunnitelmien valmistelussa, vaikkakin usein kireällä aikataululla.
Kun nuorisovaltuustolla on keinoja tuoda ideoitaan päätöksentekoon, hyvinvointialue saa tärkeitä näkökulmia erilaisiin haasteisiin vastaamiseksi. Kainuun alueellinen nuorisovaltuusto on esimerkiksi ottanut aloitteella kantaa nuorten fyysisen toimintakyvyn parantamiseen. Pohjois-Savon nuorisovaltuusto on puolestaan tarttunut mielenterveysteemaan tekemällä kyselyn alueen nuorille ja kirjoittamalla sen tulosten pohjalta mielipidekirjoituksen sekä aloitteen akuuttikuraattori-kokeilusta.
Monenlaisia vaikuttamisen tapoja ja nuorimyönteistä asennetta
Hyvinvointialueiden on tärkeää kehittää nuorisovaltuustojen lisäksi myös muita vaikuttamisen keinoja, jotta jokainen nuori saa äänensä kuuluviin itselleen luontevalla tavalla. Moni hyvinvointialue on onneksi tarttunut nuorten laajempaan kuulemiseen ja tehnyt erilaisia kokeiluja niin itsenäisesti kuin yhteistyössä Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeen kanssa. Erilaisissa menetelmäkokeiluissa on kuultu nuoria muun muassa hyvinvointialueen strategiaan, osallisuusohjelmaan ja palveluiden kehittämiseen liittyen.
Esimerkiksi Hyvinvointia!-pelillä on kuultu nuoria Pohjois-Savon, Kanta-Hämeen sekä Lapin hyvinvointialueilla. Peleissä on annettu nuorille tietoa ajankohtaisista asioista, ja samalla nuoret ovat päässeet vaikuttamaan muun muassa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen työhön sekä palvelustrategiaan. Osallisuusteemaisia Erätauko-keskusteluja puolestaan on järjestetty Kanta-Hämeessä, Etelä-Savossa ja Itä-Uudellamaalla. Kainuun, Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueet ovat kokeilleet Digiraatia yhtenä nuorten osallistumisen tapana. Digiraati-keskusteluja on käyty muun muassa nuorten mielenterveyteen sekä hyvinvointialueen strategiaan liittyen.
“Asenne ratkaisee” on klisee, mutta totta myös tässä tapauksessa. Menetelmiä, vinkkejä ja työkaluja nuorten kuulemiseen löytyy loputtomasti, mutta niistä ei ole itsessään hyötyä, jos hyvinvointialueilla ei olla kiinnostuneita kuulemaan sekä aidosti kuuntelemaan nuorten ajatuksia.
Hyvinvointialueilla on onneksi osaavia työntekijöitä ja viranhaltijoita, jotka tekevät kiireen keskellä työtä sydämellään. Myös keskustelut päättäjien kanssa ovat olleet lähtökohtaisesti aina erittäin positiivisia ja nuorimyönteisiä. Positiivisella asenteella, riittävillä resursseilla sekä konkreettisilla teoilla luodaan aidosti nuorten osallisuutta edistäviä hyvinvointialueita.
Seuraavat askeleet otetaan nyt
Osallisuustyö lähtee rakenteista ja isoista asiakirjoista. Useilla hyvinvointialueilla laaditaan parhaillaan muun muassa osallisuusohjelmia ja hyvinvointisuunnitelmia, jotka vaikuttavat olennaisesti myös nuorten elämään. On tärkeää varmistaa, että nuoret otetaan erikseen huomioon eri ohjelmissa, jotta päätöksentekoon saadaan myös nykyisten nuorten eli tulevaisuuden aikuisten ääntä. Suunnitteluvaihe onkin hyvä paikka kokeilla jotakin uutta menetelmää nuorten kuulemiseksi. Työ jatkuu yhdessä!
Kirjoittajat ovat Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeen työntekijöitä, joiden mielestä ohjelmat ja suunnitelmat on tehty toteutettaviksi eikä pöytälaatikoihin.
Kuvituskuva: Werneri Turunen
milla.lamminsivu@nuva.fi
