Eduskunta käsittelee parhaillaan useita hallituksen sosiaaliturvaan esittämiä muutoksia ja leikkauksia. Nuorisoala on ollut kuultavana sosiaali- ja terveysvaliokunnassa perustoimeentulotuen asumismenoihin, yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvan kohdistuvista muutoksista sekä indeksijäädytyksistä, jotka koskevat esimerkiksi kuntoutusrahaa, asumistukea, työttömyysturvan peruspäivärahaa, opintorahaa ja lastenhoidon tukia. Nuorisoala on esittänyt valiokunnalle vakavan huolensa siitä, että leikkaukset kohdistuvat nimenomaan nuoriin ja tulevat lisäämään muun muassa nuorten köyhyyttä, asunnottomuuden riskiä ja toimeentulotuen tarvetta.
Hallituksen esitysten tavoitteena on tasapainottaa valtiontaloutta ja tuoda säästöjä julkiselle sektorille pääministeri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti. Nuorisoala suhtautuu kriittisesti siihen, millaista todellista säästöä yhteiskunnalle tuo se, että nuorilta heikennetään sosiaaliturvan leikkausten kautta mahdollisuuksia tulla toimeen, kuntoutua, kouluttautua ja panostaa päätoimisesti opiskeluun. Nuorisoala on kritisoinut sitä, että useat hallituksen suunnittelemat leikkaukset kohdistuvat nimenomaan nuoriin. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteisvaikutusten arvioinnin mukaan hallituksen suunnittelemien sosiaaliturvamuutosten suurimmat vaikutukset kohdistuvat nuoriin ikäpolviin; erityisesti 18–24-vuotiaisiin ja myös 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä vaikutukset ovat suuria.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallituksen tekemät säästöt pyritään toteuttamaan tavalla, joka huomioi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen. Pienituloisten kotitalouksien ja lapsiperheköyhyyden määrän arvioidaan kuitenkin kasvavan esitysten johdosta. Noin 120 000 lasta Suomessa elää jo nyt pienituloisessa perheessä ja lapsiperheköyhyys ja sen seuraukset ovat liian monen lapsen ja nuoren arkea. Lapsena ja nuorena koettu köyhyys ja sen seuraukset voivat heikentää terveyttä, osallisuutta ja yhteiskunnan toimintoihin kiinnittymistä läpi elämän ja jopa ylisukupolvisesti. Köyhyyden aiheuttamien haittavaikutusten, kuten sosiaalisten ongelmien tai terveysongelmien paikkaaminen myöhemmässä iässä siirtää kustannuksia korjaaviin toimiin ja tulee siten yhteiskunnalle kalliimmaksi.
Esitykset kohdistuvat erityisesti työmarkkinoilla heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa oleviin nuoriin. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat nuoret tarvitsisivat monipuolisesti tukea työllistymiseensä ja heidän toimeentulonsa leikkaaminen lisää heidän syrjäytymisriskiään ja yhteiskunnan kustannuksia korjaavien toimenpiteiden osalta. Etuuksien leikkaukset voivat toimia työllistymisen edistäjinä yleensä sellaisen nuoren kohdalla, jolla ei ole mitään muuta työllistymistä hankaloittavaa tekijää, kuin työpaikan puute.
Ensisijaisten etuuksien tasoa heikennettäessä nuorten tarve viimesijaisille etuuksille, eli käytännössä toimeentulotuelle lisääntyy. Nuoret ovat jo nyt yliedustettuina toimeentulotuen saajissa ja nuorten päätymistä toimeentulotuen saajiksi pitkäaikaisesti pitäisi ehdottomasti välttää. Nuorena koetut toimeentulo-ongelmat yhdistettynä muihin sosiaalisiin ongelmiin ovat merkittävä riski sekä nuorelle itselleen että koko yhteiskunnalle. Toimeentulotuen tarpeen lisääntyessä terveydenhuollon ja lastensuojelun kustannukset todennäköisesti lisääntyvät.
Mitä suurimmissa määrin nuoria koskevissa esityksissä tulisi myös nuorisolain perusteella kuulla nuoria itseään, mitä ei ole lakien valmistelussa riittävässä määrin tehty. Yhteisvaikutusarviot kaikkien sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten vaikutuksista ovat myös olleet puutteellisia. Hallituksen on seurattava tarkasti sosiaaliturvaan kohdistuvien muutosten ja leikkausten kokonaisvaikutuksia ja muutettava lainsäädäntöä tarvittaessa.
Nuorisoala on nostanut esiin myös erillisen nuorivaikutusten arvioinnin tärkeyden. Nuorivaikutusten vahvemmalla arvioinnilla saadaan selville lainsäädännön mahdolliset vaikutukset nuoriin erityisryhmänä. Nuorivaikutusten arvioiminen ennakoivasti parantaisi lainvalmistelun laatua ja varmistaisi, ettei tehtävillä päätöksillä aiheuteta yksilöille ja yhteiskunnalle kalliiksi tulevaa vahinkoa nuorten hyvinvoinnille. Muutosten nuorivaikutuksia onkin arvioitava tarkasti, mikäli lainsäädäntö tulee ehdotetun kaltaisena voimaan.
Nuorisoalan kattojärjestön vaikuttamisen asiantuntija Suvi Mäkeläinen osallistui sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisiin 14.11.,15.11.,16.11. ja 20.11.2023. Valiokunnalle toimitetut lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan täältä: https://nuorisoala.fi/lausunnot/.
suvi.makelainen@nuorisoala.fi
