Analyysi: Näin Orpon hallituksen puoliväliriihen päätökset vaikuttavat nuoriin ja nuorisoalaan

Hallitus kertoi hallitusohjelmassaan yhdeksi tavoitteekseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamisen, mutta puoliväliriihen lopputulos on ainakin osittain ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Vaikka nuorisoalan järjestöjen rahoituksen jättileikkaukset peruttiin, muut päätökset – kuten koulutuksen ja kuntien rahoituksen leikkaukset – uhkaavat nuorten hyvinvointia monella tasolla.

Nuoret ovat jo valmiiksi aliedustettu ryhmä päätöksenteossa ja kokevat osallisuutensa yhteiskunnassa heikoksi. Hallitus päätti puoliväliriihessä vahvistaa nuorten osallisuutta valtionhallinnossa ja aloittaa nuorten työllistymistä vahvistavien uusien keinojen valmistelun. Kannustamme hallitusta rohkeuteen, sillä ilman konkreettisia tekoja nuorten tulevaisuususko jatkaa heikkenemistään.

Tässä analyysissä avaamme, mitä hallituksen ratkaisut tarkoittavat erityisesti nuorten hyvinvoinnille ja nuorisoalan toimintaedellytyksille.

Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta

Nuorisotyötä ja erityisesti nuorisoalan järjestöjä uhanneista yli 40 prosentin valtionavustusleikkauksista päätettiin luopua. Nykyisten tietojen mukaan nuorisotyön valtionrahoitus säilyy vuonna 2026 samalla tasolla kuin kuluvana vuonna. Nuorisoalan kokonaisrahoitus on kuitenkin laskenut yli 15 prosenttia verrattuna aikaan ennen Orpon hallituskautta.

Kuvio 1: Nuorisoalan kokonaisrahoitus 2019-2027. Vuosien 2026 ja 2027 rahoitusmäärä on olettama. TP: tilinpäätös, TA: talousarvio.

Jättileikkausten peruminen tarkoittaa, että vakiintunutta ja pitkäjänteistä toimintaa, kuten nuorten harrastustoimintaa ja palveluiden järjestämistä, voidaan ensi vuonnakin toteuttaa pääosin entiseen tapaan.

Nuorisoala ry:n kyselyssä nuoret kertoivat saaneensa nuorisotyöstä tukea arkeen, uusia ystäviä ja turvallisia aikuisia elämäänsä. Monelle nuorisotyö on ollut merkittävä tuki hyvinvoinnin, itseluottamuksen ja tulevaisuudenuskon vahvistumisessa.

Myös liikunta- ja kulttuurialan järjestöihin kohdistuvia leikkauksia päätettiin kohtuullistaa. Vain noin neljän miljoonan euron leikkaus kohdistuu muun muassa liikuntapaikkarakentamiseen.

Kuvio 2: OKM:n vuoden 2026 valtionavustusleikkausten jakautuminen eri kohteisiin.

Hallitus on jo aiemmin päättänyt leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia kolmanneksella tämän vaalikauden aikana. Puoliväliriihessä hallitus ilmoitti uudesta, kymmenen miljoonan euron lisäleikkauksesta. Näin ollen sote-järjestöjen rahoitusta vähennetään vaalikaudella yhteensä jopa 140 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat myös nuorille tärkeitä palveluita muun muassa mielenterveyden ja päihdetyön saralla. Leikkausten on ennakoitu vaikeuttavan kriisiavun saatavuutta ja heikentävän ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä.

Puoliväliriihessä päätettiin myös mahdollistaa monivuotiset avustukset liikuntaa edistäville järjestöille. Nuorisoala on esittänyt, että vastaava järjestelmä tulisi luoda myös nuorisoalan järjestöille yhdenvertaisuuden takaamiseksi.

Kuvio 3. OKM:n valtionavustusleikkaukset Orpon hallituksen aikana 2024-2027. Vuodelle 2027 ei ole päätetty uusista leikkauksista. *Kehysriihessä 2024 päätettiin lisäleikkauksista ja leikkausten aikaistamisista, jotka on esitetty kuvaajassa sinisellä ja punaisella värillä.  

Kuntien rahoitusta leikataan

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin toteutetaan noin 2 prosentin eli 75 miljoonan euron säästö vuonna 2026. Pysyvä säästö toteutetaan vuodesta 2027 alkaen niin, että se huomioidaan kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä. Hallituksen mukaan vähennys toteutetaan siten, että lakisääteiset palvelut pystytään turvaamaan.

Kuntaliitto on jo aiemmin varoittanut, että kuntien valtionrahoitusta ei ole mahdollista vähentää ilman, että se vaarantaa peruspalvelujen laadun ja saavutettavuuden tai johtaa verotuksen merkittävään kiristymiseen. Nuorisoala on huolissaan siitä, että kuntapäättäjät ympäri Suomen päättävät leikkauspaineen alla kohdistaa säästöt nuorten hyvinvointiin, kuten nuorisotyöhön tai koulutukseen.

Keskimäärin kunnat käyttivät vuonna 2023 nettotaloudestaan nuorisotyöhön 133 euroa jokaista alle 29-vuotiasta kohden. Lisäksi kunnat avustivat järjestöjen nuorisotoimintaa 10,5 miljoonalla eurolla. Kunnat saavat nuorisotyöhön valtionosuutta, joka maksetaan kunnassa asuvien nuorten lukumäärän mukaan. Nuorisotyön yksikköhinta oli 15 euroa per alle 29-vuotias asukas eli kunnille maksettiin valtionosuutta 4,46 euroa per nuori. Valtionosuus oli yhteensä vajaat 7,7 milj. euroa. Nykyisinkin vain harvoissa kunnissa valtionosuus riittää kattamaan yhden nuorisotyöntekijän palkkaamisen koko vuodeksi.

Nuorisoala seuraa kuntatasolla tehtävien leikkausten kohdentamista tarkasti tänä vuonna. Seuraamme myös sitä, miten yhteisöveron lasku vaikuttaa kuntien verotuloihin ja siten nuorisotyön rahoitukseen paikallisesti. Ajankohtaista tietoa nuorten hyvinvoinnista kunnissa ja alueilla saa myös liittymällä Nuorisoalan sähköpostilistalle. 

Koulutus

Luvatusta koulutuksen erityissuojeluksesta huolimatta riihessä nähtiin lisää leikkauksia koulutukseen. Myös koulutuksen maksullisuutta laajennetaan. Toiselle asteelle otetaan käyttöön jo aiemmin korkeakouluihin tulleet lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Avoimille korkeakouluille aiotaan myöntää tutkinnonanto-oikeus, mikä voi mahdollistaa vaille opintopaikkaa jääneelle nuorelle mahdollisuuden ostaa itselleen opiskelupaikan. Avoimen korkeakoulutuksen maksukattoihin liittyvää sääntelyä aiotaan myös keventää, eli avoimen korkeakoulutuksen hinnat saattavat nousta jatkossa.

Siinä missä viime riihessä leikattiin ammatillisesta koulutuksesta, kohdistettiin tällä kertaa korkeakouluihin noin 120 miljoonan euron leikkaukset. Näitä leikkauksia paikataan kertaluontoisilla 100 miljoonan euron aloituspaikkapanostuksilla tukemaan hallituksen tavoitetta nostaa koulutustasoa.

Koulutustason nostoa tukee myös riihessä läpimennyt nuorisoalan pitkäaikainen tavoite mahdollistaa ilman korkeakoulupaikkaa jääneille toiselta asteelta valmistuneille maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimeen korkeakouluun. Tämä mahdollistaa kiinnostaviin aloihin tutustumisen ilman ensikertalaisuuden menettämistä, mutta nopeuttaa myös tutkinnon suorittamista sisäänpääsyn jälkeen. Tämä on erittäin tervetullut uudistus.

Perusopetukseen ei tehty oleellisia uusia toimia, mutta S2- ja R2-opetukseen sekä valmistavaan opetukseen osoitettiin pienet lisäpanostukset. Perusopetuksen rahoitus on kuitenkin kunnissa uhattuna aiemmin mainittujen kuntien valtionosuuksiin kohdistuvien leikkausten myötä. 

Verotukselliset muutokset eivät tuo suurta helpotusta pienituloisille nuorille

Hallituksen päätökset laskea mm. työn verotusta vaikuttavat nuoriin samoin kuin väestöön yleisesti. Nuorten 20-29-vuotiaiden keskiansion mediaani oli vuonna 2023 noin 2 900 euroa, jolloin keskimääräinen verokevennys palkansaajanuorelle olisi alle 400 euroa vuodessa. 

Nuoret ikäluokat ovat useammin pienituloisia kuin muu väestö, mutta nuorten pienituloisuuden yleisyys vaihtelee paljon työmarkkina-aseman, perhetilanteen ja asumisjärjestelyiden mukaan. Pienituloisuus on yleisintä niillä nuorilla, jotka ovat työelämän ulkopuolella opiskelun, työttömyyden tai muun syyn takia. Työmarkkinoiden ulkopuolella oleville nuorille veroasteen keventämisellä ei ole merkittäviä ostovoimaa vahvistavia vaikutuksia.

Hallitus päätti laskea elintarvikkeiden arvonlisäveron 14 prosentista 13,5 prosenttiin, mikä keventää ruuan verotusta. Koska nuoret ovat keskimäärin pienituloisempia kuin muu väestö, veronalennus hyödyttää heitä keskimääräisesti enemmän. Myös lääkkeiden verotus kevenee, mutta on tärkeää huomioida, että hallitus oli jo aiemmin päättänyt nostaa lääkkeiden arvonlisäveron 10 prosentista 14 prosenttiin.

Lisäksi vuonna 2026 perintöveron alarajaa korotetaan 20 000 eurosta 30 000 euroon ja lahjaveron alarajaa 5 000 eurosta 7 500 euroon sekä ammattiliiton jäsenmaksun verovähennys poistetaan.

Sosiaaliturvaan ei muutoksia riihessä

Hallituskauden tähänastiset sosiaaliturvaleikkaukset ovat heikentäneet nuorten toimeentuloa merkittävästi. Riihessä ei kuitenkaan päätetty tehdä enää lisäleikkauksia sosiaaliturvaan. Käynnissä on kuitenkin hallitusohjelmassa linjattu toimeentulotuen uudistus, jossa on odotettavissa ehtojen tiukennuksia ja leikkauksia toimeentulotukeen. Toimeentulotuen uudistaminen on tulossa lausuntokierrokselle keväällä ja eduskuntaan syksyllä. Sosiaaliturvan saralla on myös parhaillaan käynnissä uuden yleistuen valmistelu. Tarkoituksena on alkuvaiheessa yhtenäistää työttömyysetuuksia. Tiedossa ei ole, että uudistus vaikuttaisi heikentävästi nuorten työttömyysetuuksiin. Esityksen on tarkoitus tulla lausuttavaksi kevään aikana. 

Hallitus päätti riihessään jatkaa opintotuen kokonaisuudistuksen valmistelua. Opintotuen kokonaisuudistus on tarkoitus tehdä kustannusneutraalisti.

Riihessä päätettiin laajentaa Kelan tiedonsaantioikeuttasosiaaliturvan väärinkäytön vähentämiseksi. Säästövaikutuksen arvioidaan olevan 5 miljoonaa euroa. Kelan mukaan etuuksien väärinkäyttö on kuitenkin vähäistä.

Nuorisotyö ja vapaa-aika

Harrastamisen Suomen malliin osoitettiin 5 miljoonaa euroa pysyvää lisärahoitusta. Rahoitus on tällä hetkellä kaudelle 2025-2026 noin 14 miljoonaa euroa, mikä on 3 miljoonaa euroa vähemmän kuin se oli kaudelle 2023-2024. Aiemmin keväällä tiedotettiin harrastamisen Suomen mallin 5,75 miljoonan euron pilotoinnista toisella asteella. Harrastuspudokkuus on suurinta juuri toiselle asteelle mennessä. Pilotointi on siis askel oikeaan suuntaan ja toivomme, että lisärahoituksen turvin sen voisi myös vakinaistaa.

Hallitus aikoo myös vahvistaa nuorisotyön roolia osana kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää hyvinvointityötä. Tälle ei ole kuitenkaan osoitettu erikseen rahoitusta, joten jäämme odottamaan, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Tällä viitattaneen koulunuorisotyöhön, mikä osaltaan on myös leikkausriskissä kuntien valtionosuusleikkausten vuoksi. Huolemme on myös se, että koulunuorisotyöhön panostetaan vapaa-ajalla tapahtuvan nuorisotyön kustannuksella. Tämä ei ole toivottava suunta, sillä nuorilla tulisi olla turvallisia aikuisia myös koulujen ja oppilaitosten ulkopuolella.

Muita kiinnostavia nostoja

Hallitus aikoo selvittää keinoja alle 29-vuotiaiden nuorten palkkaamisen helpottamiseksi. Tästä aiotaan tuoda ensi vuoden kehysriiheen malli. Vielä tässä vaiheessa on vaikeaa sanoa, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Kannustamme hallitusta tekemään uudistuksen tehdä nuorten oikeuksia heikentämättä. Malliin tulisi löytää aidosti molempia osapuolia hyödyttävät kannusteet.

Riihessä päätettiin nostaa asuntolainojen enimmäiskestoa 30 vuodesta 35 vuoteen ja mahdollistaa asuntolainakaton asettaminen kaikille asunnonostajille 95 prosenttiin nykyisen 90 prosentin sijasta. Tämä voi kenties mahdollistaa nuorille omistusasumiseen kiinni pääsemisen nykyistä paremmin. Varsinkin nuorissa ikäluokissa omistusasuminen on vähentynyt, ja ensiasuntoja ostetaan aiempaa vähemmän. Ensiasunnon verovapaus poistettiin äkillisesti 2024 ja se osaltaan heikensi nuorten mahdollisuuksia ostaa oma koti. Tällä hallituskaudella on myös uudistettu ASP-lainsäädäntöä joustavammaksi. 

Hallitus päätti riihessä lisätä nuorten osallisuustoimia kaikilla toimialoilla ja kaikissa ministeriöissä. Tulevaisuudessa ministeriöiden tulee tehdä konkreettisia toimia nuorten osallisuuden vahvistamiseksi jo ohjelmatyön ja lakiuudistusten suunnitteluvaiheessa. Nuorisoala kiittää hallitusta nuorten osallisuuden lisäämisestä. Olemme ehdottaneet jo aiemmin nuorten asiantuntijaryhmien mallin laajentamista kaikkiin ministeriöihin. Tämän lisäksi nuorten valtakunnallisen kuulemisen mallia voitaisiin pilotoida jo tällä hallituskaudella, jotta nuorten alle 18-vuotiaiden mielipiteitä voitaisiin aidosti hyödyntää hallitusohjelmavalmistelussa.

Lue nuorisoalan aiempi kannanotto puoliväliriihestä täältä.