Uutiset

Malleja nuorten valtakunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi

Uutiset 28.2.2023

Kestävän tulevaisuuden rakentaminen vaatii nuorten äänen huomioimista päätöksenteossa. Kuitenkin alaikäiset nuoret rajautuvat monien vaikutuskanavien ulkopuolelle, ja täysi-ikäisetkin nuoret ovat aliedustettuja niin äänestäjinä kuin päättäjinä. Siinä missä kunnissa ja hyvinvointialueilla lainsäädäntö velvoittaa perustamaan nuorisovaltuustoja ja siten kuulemaan nuorten ääntä päätöksenteossa, valtakunnallisen päätöksenteon ja lainsäädännön valmistelun tasolla nuorten kuulemista ei vielä tehdä systemaattisesti. 

On tärkeää, että nuorten kuulemista tuehdään monikanavaisesti ja nuorten erilaiset tarpeet ja lähtökohdat huomioiden. Siksi Allianssi ehdottaa kahta keinoa, joilla nuorten valtakunnallista osallisuutta voidaan vahvistaa: kuullaan nuoria laajasti oppilaitoksissa ja kuullaan nuoria systemaattisesti lainvalmistelussa.

Tilannekuva

Nuorten osallisuuden vahvistamiselle vahva lainsäädännöllinen pohja

Suomen lainsäädäntö edellyttää nuorten osallisuutta aina perustuslaista lähtien. Perustuslaki (6 §, momentti 3) määrää, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Nuorisolain 24 §:n mukaan nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa ja nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn.

Kuntalain 26 §:n mukaan jokaisessa kunnassa pitää olla nuorisovaltuusto tai muu nuorten vaikuttajaryhmä ja laki hyvinvointialueista (32 §) määrää, että hyvinvointialueilla tulee olla nuorisovaltuusto tai muu nuorten vaikuttajaryhmä. Lisäksi lastensuojelulaki, perusopetuslaki ja lait lukio- ja ammatillisesta koulutuksesta sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttävät, että nuorilla on mahdollisuuden vaikuttaa omassa lähiympäristössään.

Lainsäädäntö tukee ja mahdollistaa siis jo nyt nuorten laajaa kuulemista. Myös tahtotila nuorten vahvemmalle kuulemiselle on olemassa: esimerkiksi valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa nuorten äänen kuulemisen merkitys nostettiin vahvasti esiin, ja myös YK:n pääsihteerin raportissa on otettu kantaa nuorten vahvemman kuulemisen puolesta. Helmikuussa 2023 julkaistussa ministeriöiden kansliapäälliköiden ulostulossa alleviivattiin, että eriarvoisuuden torjumiseksi ja yhteiskunnan kriisinkestävyydestä huolehtimiseksi nuorten yhdenvertaisia valmiuksia osallistua demokraattiseen päätöksentekoon on vahvistettava.

Suomen nykyinen lainsäädäntö ja sen toimeenpano eivät nykyisellään kuitenkaan riitä turvaamaan nuorten valtakunnallisen osallisuuden edellytyksiä tavalla, joka huomioisi nuorten erilaiset valmiudet, lähtökohdat ja preferenssit yhteiskunnalliselle osallistumiselle.

Nuoret haluavat vaikuttaa, mutta kokemus kyvykkyydestä osallistua eriytyy

Nuoret ovat Nuorisobarometrin mukaan aiempia vuosikymmeniä kiinnostuneempia politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, mutta erityisesti kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista eriytyy muun muassa koulutuksen, perhetaustan ja sukupuolen mukaan. Varsinkin nuoret miehet sekä matalasti koulutettujen vanhempien lapset jättävät herkästi äänestämättä ja jäävät yhteiskunnallisen päätöksenteon areenoiden ulkopuolelle.

Riittävät demokratiataidot, kuten kyky ymmärtää yhteiskuntaa ja siihen vaikuttamista sekä kokemus siitä, että vaikuttaminen on myös itseä varten, luovat pohjan äänestämiselle ja muulle päätöksentekoon osallistumiselle. Tutkimuksista tiedetään, että koulujen ja oppilaitosten demokratiakasvatuksella ja sillä, että kouluissa ja oppilaitoksissa keskustellaan yhteiskunnallisista kysymyksistä voidaan tasata eroja sen välillä, miten nuoret ymmärtävät yhteiskuntaa ja kokevat voivansa vaikuttaa siihen. 

Nuorilla on erilaisia mielenkiinnon kohteita ja erilaisia voimavaroja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, ja siksi tarvitaan monenlaisia keinoja, joilla nuoret tulevat kuulluksi päätöksenteossa mahdollisimman laajasti. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat nuoret tarvitsevat tukea ja uudenlaisia kuulemisen malleja saadakseen äänensä kuuluviin. Lisäksi on kaikkien etu, että ne nuoret, jotka ovat jo kiinnostuneita vaikuttamisesta tai aktiivisia jonkin yhteiskunnallisen teeman ympärillä, pääsevät antamaan näkemyksensä ja tietotaitonsa päätöksenteon käyttöön erityisesti osana lainvalmisteluprosessia. 

Nuoret ovat aliedustettuina päätöksenteossa

Nuoret ovat aliedustettuina päätöksenteossa monesta eri syystä. Ensinnäkin moniin vaikuttamisen tapoihin edellytetään täysi-ikäisyyttä, eivätkä alle 18-vuotiaat saa äänestää, asettua ehdolle tai esimerkiksi allekirjoittaa kansalaisaloitteita. Toiseksi nuoret ikäluokat ovat määrällisesti pienempiä kuin vanhemmat ikäluokat. Jo nyt 50 vuotta täyttäneet muodostavat puolet äänioikeutetuista. 

Kolmanneksi korkeampi koulutustaso on yhteydessä korkeampaan äänestysaktiivisuuteen ja muuhun yhteiskunnalliseen osallisuuteen, eivätkä kaikki nuoret ole vielä ikänsäkään puolesta ehtineet kouluttautua. Myös nuorten sisäisen kansalaispätevyys eli kyky ymmärtää yhteiskuntaa ja siihen vaikuttamista sekä kokemus siitä, että vaikuttaminen on myös itseä varten ei ole vielä vakiintunut.

Neljänneksi nuoret ovat aliedustettuina päätöksenteossa niin äänestäjinä, ehdokkaina kuin valittuina päättäjinäkin. 18–29-vuotiaita on Suomen väestöstä n. 14,1 % (perustuu tilastoon vuodelta 2021), kun taas nuorten valittujen päättäjien osuus vaaleista riippuen on huomattavasti pienempi: eduskuntavaaleissa 2023 3,5%, aluevaaleissa 2022 4,7 % ja kuntavaaleissa 2021 5,6 %.

Nuorten aliedustus valtakunnallisessa päätöksenteossa on ongelma, sillä ilman nuorten näkökulmaa huomioivaa päätöksentekoa ja toisaalta nuorten sitoutumista nyt tehtäviin päätöksiin on vaikeaa tehdä pitkällä tähtäimellä kestäviä päätöksiä. Nykyiset nuoret ovat tällä hetkellä lähimpänä vielä syntymättömiä tulevia sukupolvia, ja siksi nuorten kuuleminen päätöksenteossa on myös äänen antamista tuleville sukupolville. Kun nuoret ja nuorten ääni otetaan vahvasti mukaan päätöksentekoon, vahvistuu nuorten usko heidän vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Tämä taas vahvistaa nuorten osallisuuden kokemusta ja sitoutumista paitsi tehtyihin päätöksiin, myös siihen, että yhteiskuntaa kannattaa olla rakentamassa paremmaksi myös omalla panoksellaan.

Allianssin mallit

Laajan kuulemisen malli: kuullaan nuoria laajasti oppilaitoksissa 

Ehdotus hallitusohjelmakirjaukseksi:

Valtakunnalliseen päätöksentekoon tulee luoda pysyvä, oppilaitoksiin kytkettävä rakenne nuorten kuulemiseen ja osallistamiseen 12–17-vuotiaille nuorille, joilla ei ole vielä äänioikeutta. Tavoitteena on saada tietoa siitä, mitä mieltä laaja joukko nuoria on keskeisistä poliittisista teemoista sekä käynnissä olevista lainsäädäntöhankkeista. Valtioneuvosto ja eduskunnan valiokunnat sitoutuvat käsittelemään nuorten vastaukset ja ne huomioidaan lainvalmistelussa kaikilla valtionhallinnon aloilla. Eduskunnan täysistunnossa käydään yleiskeskustelu nuorten vastauksista kokonaisuutena. Hallituskaudella 2023–2027 tällainen kuulemisen rakenne valmistellaan ja siitä toteutetaan pilottihanke.

Laajemmin mallista

Täysi-ikäisten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus perustuu siihen, että jokaisen äänellä on merkitystä. Laajan kuulemisen malli mukailee tätä ajatusta: tarkoitus on pyrkiä mahdollistamaan, että mahdollisimman monen nuoren mielipide tulisi kuulluksi. Laajan kuulemisen avulla varmistetaan, että myös niiden nuorten ääni, jotka eivät halua tai pysty osallistumaan aktiivisesti nuorten vaikuttajaryhmien toimintaan, tulee kuulluksi. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat nuoret tarvitsevat tällaisia uudenlaisia kuulemisen malleja saadakseen äänensä kuuluviin. Laajan kuulemisen malli tarjoaisi arvokasta tietoa myös ennakointityön tueksi, sillä sen avulla voidaan tavoittaa nuorten mielipiteisiin ja arvoihin liittyviä hiljaisia signaaleja.

Ehdotus mallin rakenteeksi ja seuraaviksi askeleiksi jatkotyöstöä varten:

  1. Laaditaan vuosittain tiivis kysymyspatteristo, jolla kartoitetaan, mitä mieltä nuoret ovat keskeisistä poliittisista teemoista, suunnitteilla tai käynnissä olevista lainsäädäntöhankkeista sekä yhteiskunnallisista uudistuksista.
    a) Kehitystyön tukena voi hyödyntää esimerkiksi oppeja valtiovarainministeriön lapsibudjetointi-hankkeen 10–17-vuotiaille suunnatun kyselyn kyselyosiosta.
  2. Rakenteen koordinoinnista vastaava taho voisi olla esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kysymysten laatiminen voitaisiin toteuttaa yhdessä eri ministeriöiden, tutkijoiden sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tulevaisuudessa nuoria voitaisiin osallistaa kysymyspatteriston valmisteluun ministeriöiden nuorten asiantuntijoiden kuulemis- ja vaikuttamistoimielimien kautta (ks. Allianssin Lainvalmistelussa kuulemisen malli tästä dokumentista).
  3. Nuoret (n. 12–17-vuotiaat) täyttävät kysymyspatteriston kouluissa/oppilaitoksissa. Kysymyspatteriston täyttämisen tueksi voidaan laatia kouluissa ja oppilaitoksissa käytettävä materiaali, joka taustoittaa patteriston kysymyksiä ja toimii näin myös opetuksen tukena.
  4. Valtioneuvosto ja eduskunnan valiokunnat sitoutuvat käsittelemään nuorten vastaukset ja ne huomioidaan lainvalmistelussa kaikilla valtionhallinnon aloilla. Eduskunnan täysistunnossa käydään yleiskeskustelu nuorten vastauksista kokonaisuutena.
  5. Mallia voidaan jatkokehittää ja se voidaan pilotoida hallituskaudella 2023–2027. Tavoite on, että pilotin pohjalta voidaan kehittää pysyvä rakenne, jolla laajan nuorten joukon näkemyksiä keskeisimpiin lainsäädäntöhankkeisiin ja yhteiskunnallisiin uudistuksiin voidaan kuulla.

Keskeiset ratkaistavat kysymykset jatkotyöstöön:

  1. Kuka käytännössä koordinoi rakenteen valmistelutyötä? Miten varmistetaan jatkuvuus hallinnossa? Miten varmistetaan rakenteen toiminnan kannalta riittävät resurssit?
  2. Miten luoda prosessista riittävän kevyt, ettei se kuormita koulujen ja oppilaitosten arkea kohtuuttomasti?
  3. Miten kysymyspatteriston kysymykset valitaan ja valmistellaan? Missä muodossa esitetyt kysymykset palvelisivat mahdollisimman hyvin tarkoitustaan? Mihin kohtaan lukuvuoden kiertoa rakenne asettuisi parhaiten?
  4. Miten vastaukset koostetaan käytettävään muotoon? Kenen vastuulla tämä on?

Lainvalmistelussa kuulemisen malli: kuullaan nuoria systemaattisesti lainvalmistelussa 

Ehdotus hallitusohjelmakirjaukseksi:

Nuorten osallistumista valtakunnan tason päätöksentekoon vahvistetaan perustamalla kaikkiin ministeriöihin nuorten asiantuntijoiden kuulemis- ja vaikuttamistoimielimiä, joissa toimivilla nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa lainsäädäntöprosesseihin ja isojen yhteiskunnallisten uudistusten valmisteluun.

Laajemmin mallista

Osalla nuorista on halua osallistua syvällisesti itselleen tärkeiden teemojen edistämiseen tai muutoin kiinnostusta perehtyä yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja päästä vaikuttamaan asioihin. Osalla nuorista on myös joko kokemusperäistä tai muutoin hankittua asiantuntemusta teemoista, joiden ympärillä lainvalmistelua tehdään. Näiden näkökulmien hyödyntäminen lainvalmistelussa voi parantaa lainvalmistelun laatua tuomalla valmisteluun moninaisempia näkökulmia. Lisäksi tehtävien päätösten legitimiteetti voi vahvistua nuorten keskuudessa, kun myös nuorten ääni on otettu huomioon valmistelussa.

Vaikka osalla nuorista on esittää ratkaisuja siihen, miten päätöksenteon yksityiskohtiin voidaan puuttua, on tunnistettava, että myös nuorten viesti nuorten kannalta keskeisistä teemoista, yhteiskunnallisten muutosten suunnista tai päätöksenteossa toivottavan kunnianhimon tasosta ovat itsessään arvokasta tietoa lainvalmistelun tueksi.

Nuorten kuuleminen on pirstaloitunut ministeriöissä, eikä kokemus ja tieto siitä, mitä muualla on tehty, vaihdu aina ministeriöiden tai virkamiesten välillä. Joskus nuorten kuulemiseen liittyvä osaaminen keskittyy yhden virkamiehen henkilökohtaisen kiinnostuksen varaan, mikä on riski jatkuvuudelle. Kaikissa ministeriöissä nuorten kuulemista ei ole tehty. 

Osassa ministeriöistä on jo nyt hyviä käytäntöjä rakenteista, joiden avulla nuoret pääsevät vaikuttamaan lainsäädäntöön. Valtioneuvoston kanslian alla toimii esimerkiksi Nuorten Agenda 2030 -ryhmä, ja valtioneuvoston kansliaan ollaan lisäksi perustamassa nuorten ilmasto- ja luontoryhmää. Ilmastolain valmistelussa taas nuoria kuultiin ympäristöministeriön Ilmaston pyöreässä pöydässä. (YM).* Jo tehdyistä toimista kertynyt tieto voi hyödyttää lainvalmistelussa kuulemisen mallin jatkovalmistelussa.

Käytännössä ministeriöissä voi olla erilaisia mahdollisuuksia ja toisaalta tarpeita sille, miten asiantuntijoiden kuulemis- ja vaikuttamistoimielimiä kannattaa perustaa. Perustamisessa on kuitenkin syytä huomioida seuraavat asiat:

  1. Miten varmistetaan toiminnan jatkuvuus? Jos nuorten kuuleminen on ainoastaan yhden asiasta kiinnostuneen virkamiehen henkilökohtaisen kiinnostuksen varassa, jatkuvuus ei toteudu riittävällä tasolla. 
  2. Miten varmistetaan toiminnalle riittävät resurssit?
  3. Miten varmistetaan toiminnan systemaattisuus? Kokoontuuko vaikuttamistoimielin säännöllisesti vai tarpeen mukaan osana keskeisiä lainsäädäntöprosesseja?
  4. Miten nuorille viestitään mahdollisuudesta hakea toimintaan ja miten nuoret valitaan? Osa ministeriöistä tekee tässä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa.
  5. Mikä on osallistuvien nuorten rooli: voivatko he tehdä aloitteita ministerille vai onko rooli enemmän kommentoiva? Miten osallistuvien nuorten perehtymistä käsiteltäviin aiheisiin tuetaan?
  6. Miten varmistetaan, että nuorten näkemykset tulevat aidosti huomioiduksi lainvalmistelussa? Miten nuorille viestitään lainvalmisteluprosessin etenemisestä sekä siitä, miten heidän näkökulmansa on otettu prosessissa huomioon?

*Pidempi lista esimerkkejä ministeriöissä tehdyistä nuorten kuulemisten toimista:

  • Oikeusministeriö: Digiraadin kehittäminen
  • Ulkoministeriö: Suomen ensimmäinen kansallinen toimintaohjelma YK:n turvallisuusneuvoston Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmasta (2250) 
  • Ympäristöministeriö: nuorten kuuleminen ilmastolaista ilmaston pyöreässä pöydässä
  • Valtioneuvoston kanslia: Nuorten Agenda 2030 -ryhmä, nuorten ilmasto- ja luontoryhmä
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö: Oikeus oppia -ohjelma
  • Sosiaali- ja terveysministeriö: kansallinen lapsistrategia
  • Valtiovarainministeriö: lapsibudjetointi 
  • Maa- ja metsätalousministeriö: nuorten osallistaminen kansallisen metsästrategian valmisteluun

Liite 1: Muita mahdollisista malleista nuorten valtakunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi (pdf)

Katso myös