Asia: HE 175/2026 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027
Teema: OKM:n hallinnonala pois lukien kirkollisasiat
Nuorisoala ry edistää nuorten osallisuutta yhteiskunnassa sekä kouluttaa, palvelee ja tuo yhteen järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa työtä tai vapaaehtoistyötä tekevät nuorisoalan toimijat. Nuorisoalan jäseninä on noin 140 nuorisojärjestöä ja muuta nuorisoalalla toimivaa yhteisöä – käytännössä kaikki Suomessa toimivat nuorisoalan järjestöt.
Tässä lausunnossa haluamme korostaa erityisesti seuraavia talousarvioon liittyviä huolia:
- Lapsiin ja nuoriin liittyvissä asioissa on mahdotonta tarkastella vain yhtä hallinnonalaa.
- Nuorisoalan kokonaisrahoitus laskee 15 prosenttia hallituskauden aikana.
- Kannustamme sivistysvaliokuntaa arvioimaan kuntatalouden vaikutuksia peruskouluihin, ammatilliseen koulutukseen, harrastamisen mahdollisuuksiin ja nuorisotyöhön.
Nuorten hyvinvointi, koulutustaso, yhteisöllisyys ja osallisuus ovat yhteydessä toisiinsa. Talousarvioesityksen perusteluissa todetaan, että nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet, alueelliset ja väestöryhmien väliset erot ovat kasvaneet ja lasten ja nuorten hyvinvointi ei ole kaikilta osin kehittynyt suotuisasti. Hallinnonalan tavoitteiksi asetetaan muun muassa koulutustason nostaminen, oppijoiden hyvinvoinnin parantaminen sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentäminen.
Nuorisotyöstä ja alan rahoituksesta
Esityksen mukaan nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan 70,8 milj. euroa, mikä vähentää määrärahoja 0,3 milj. euroa vuoden 2026 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Tästä avustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille on budjetoitu sama summa kuin vuonna 2026 eli 18 milj. euroa. Myönteisenä huomiona alueelliseen ja paikalliseen nuorisotyöhön esitetään 260 000 euron lisäystä. Huomautamme, että nuorisoalan valtion rahoitus pienentyy kokonaisuudessaan noin 15 prosenttia hallituskauden alkuun verrattuna. Samaan aikaan nuorisotyön tarve on kuitenkin kasvanut ja kustannukset nousseet. Yhä useammin nuorisotyö paikkaa muiden sektorien palveluvajeita.
Sekä nuorisotyö että järjestöt tekevät tärkeää työtä ongelmien ennalta ehkäisemiseksi muun muassa tukemalla nuorten yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä, kaveri- ja vuorovaikutustaitojen oppimista sekä nuorten mielekästä ja turvallista vapaa-aikaa. Ennaltaehkäisevä työ on aina halvempaa kuin korjaava.
Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys- ja koulutuspalveluista määrärahoja vähennetään 923 milj. euroa (-26 %). Tämä vaikuttaa suoraan nuorten kriittisesti tarvitsemaan kohtaavaan työhön, sekä kuntien niitä koskeviin sopeutustoimiin. Samalla valtionosuudet kuntien nuorisotyön käyttökustannuksiin laskevat 29 000 euroa asukasmäärän muutoksen perusteella. Valtionahoituksen kohdentamisessa on tärkeää priorisoida nuorisotyön perustoimintaa ja sen roolia oppilaitosten tukena määräaikaisia hankkeita enemmän.
Harrastamisesta ja jatkuvasta oppimisesta
Nuorisoala pitää myönteisenä, että vuoden 2027 talousarvioesityksessä vapaan sivistystyön määräraha kasvaa 350 000 eurolla vuoden 2026 talousarvioon verrattuna. Se ei paikkaa aiempaa leikkausta mutta parantaa hieman tilannetta. Vapaa sivistystyö mahdollistaa erityisesti pienituloisten ja syrjäseuduilla asuvien nuorten omien taitojen ja vahvuuksien löytämistä sekä yhteisöllisyyden kokemista.
Nuorisoala kannattaa myös harrastamisen Suomen mallin rahoituksen säilyttämistä nykytasossaan sekä mallin kokeilua toisen asteen oppilaitoksissa. Nuorisoala on ehdottanut mallin laajentamista koskemaan kaikkia oppivelvollisia sekä luomaan toimintatapoja, joilla Harrastamisen Suomen malli ja perinteiset harrastamisen muodot täydentäisivät ja tukisivat toisiaan. Mallin pilotointi toisella asteella on askel oikeaan suuntaan ja toivomme, että lisärahoituksen turvin sen voisi myös vakinaistaa.
Harrastamisen tukeminen on tärkeä tapa ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä, mutta myös harrastamisen eriarvoistumiseen on puututtava. Vaikka yli puolella nuorista on ohjattu harrastus, ikäryhmien erot ovat selvät. 10–14-vuotiaista 90 prosentilla on ohjattu harrastus, kun vain 55 prosenttia 15–19-vuotiaista harrastaa ohjatusti. Taloudelliset, alueelliset sekä perhetaustaan liittyvät tekijät korostuvat yhä enemmän siinä, minkälaisesta taustasta tulevat nuoret pääsevät harrastamaan ohjatusti ja säännöllisesti.
Saavutettavan ja nuoria kiinnostavan harrastamisen mahdollisuudet linkittyvät vahvasti myös valtionosuuksien leikkausten myötä tiukentuvaan kuntatalouteen. Maaseudun nuoret ovat vaarassa jäädä ilman kiinnostavaa tekemistä ja kulttuurista arkea, jos lasten ja nuorten määrä vähenee ja palvelut keskittyvät ikääntyneisiin sekä kaupunkikeskuksiin. Lasten ja nuorten harrastaminen vaikuttaa hyvin positiivisesti esimerkiksi koulumenestykseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn.
Perus- ja toisen asteen koulutuksesta ja kuntataloudesta
Kuntien valtionosuuksiin esitetään 110 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2026 ja peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotukseen tehdään 2,8 prosenttiyksikön vähennys, joka pienentää valtionosuutta 91 milj. euroa. Hallituksen toimenpiteiden yhteisvaikutuksena kuntatalous heikkenee noin 150 milj. eurolla vuoteen 2026 verrattuna. Leikkausten ja kulutusmenojen kasvun myötä kuntahallinnon rahoitusasema on ennustetasolla alijäämäinen. Samalla esi- ja perusopetuksesta sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta rahoitus vähenee lähes 30 milj. euroa.
Nuorisoala korostaa, että vähennykset valtionosuuksissa osuvat perusopetuksen lisäksi kuntien nuorisotyöhön, tukitoimiin ja harrastusmahdollisuuksiin. Oppivelvollisuuden laajentaminen on muuttanut ammatillisen koulutuksen opiskelijarakennetta niin, että intensiivisemmän tuen tarve on kasvanut. 25–29-vuotiaista 17,6 prosenttia oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa vuonna 2025, ja vain 46,9 prosenttia oli suorittanut toisen asteen tutkinnon. Sekä ammatillisen koulutuksen reformi että tavoitteet koulutusasteiden välisten nivelvaiheiden sujuvoittamiseksi edellyttävät laajempaa kuvaa siitä, miten koulupudokkuutta saadaan tosiasiallisesti ehkäistyä jo alemmilla koulutusasteilla. Koulutusketjun jatkuvuus edellyttää ennakoitavaa kunnan rahoitusta peruskoululle ja ammatilliselle koulutukselle sekä tukirakenteita, jotka siirtyvät opiskelijan mukana asteelta seuraavalle. Kannustamme siksi sivistysvaliokuntaa arvioimaan tarvetta kompensoida kuntien valtionosuusleikkausten vaikutuksia sivistyksellisten tavoitteiden tavoittamiseksi ja nuorten koulunkäynnin tuen takaamiseksi.
Ammatillisen koulutuksen määrärahasta vähenee 15 milj. euroa sekä lukiokoulutuksen rahoituksesta 3 milj. euroa. Vähennystä perustellaan lukuvuosimaksuilla, jotka otettiin elokuussa käyttöön EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville toisen asteen opiskelijoille. Huomionarvoista on, että lukuvuosimaksuja perusteltiin kuntien normien purkamisella ja maksutulojen lisäämisellä. Esitettyjen vähennysten myötä ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen järjestäjille ei kuitenkaan ole tiedossa omia säästöjä uudistuksesta. Maksullisen koulutuksen laajentaminen toisella asteella myös syventää sosioekonomisen taustan yhteyttä opintoihin, ja on siksi huolestuttava suunta.
Nuorisoala pitää myönteisenä, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuudet kunnille kasvavat 2 milj., eurolla (0,2 %) kuluvaan vuoteen verrattuna. Myös esi- ja perusopetuksen tasa-arvorahoituksen nostaminen 60 milj. eurolla on kannatettavaa. Nuorisoala pitää tärkeänä pitää kiinni hallitusohjelman mukaisesta tavoitteesta vahvistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rahoitustaso 200 milj. euroon. Lisäykset ovat kuitenkin mittaluokaltaan riittämättömiä kuntien kokonaistalouden leikkauksiin nähden. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset luovat edelleen kovia paineita kohdistaa säästöjä perusopetukseen ja nuorisotyöhön, mitä myönnetyt lisäykset eivät kykene kompensoimaan.
Korkeakoulutuksesta
Korkeakoulujen perusrahoitusta lisätään 59 milj. euroa. Samalla aloituspaikkojen lisäämistä rahoitetaan 22,2 milj. euroa sekä avoimen korkeakoulun opintosetelikokeilua 18,6 milj. euroa. Nuorisoala pitää tärkeänä, että korkeakoulujen aloituspaikkamäärän lisäämistä ja opintosetelikokeilun rahoitusta kohdennetaan korkeakoulujen perusrahoituksesta erillään. Perusrahoituksen lisääminen on ainoa tapa varmistaa korkeakoulujen kapasiteetti vastata koulutustason noston tavoitteen täyttämiseen koulutuksen kustannusten kasvaessa.
Nuorisoala pitää opintosetelikokeilua tervetulleena keinona nuorten koulutuspolkujen tukemiselle ja toivomme, että sille sekä aloituspaikoille löytyy myös jatkossa rahoitusta. Lisäksi kannustamme sivistysvaliokuntaa seuraamaan opintosetelien vaikuttavuutta seuraamalla seteleitä hyödyntäneiden nuorten tekemiä koulutusvalintoja ja arvioimaan setelien vaikutusta erityisesti ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden oman alan löytämiseen.
Esitetty perusrahoituksen lisäys ei kuitenkaan riitä täydentämään vuonna 2025 tehtyjä 90 miljoonan leikkauksia korkeakoulutukseen, tai sitä aiempia leikkauksia ja indeksien jäädytyksiä. Täten 59 miljoonan lisäys ei kata kustannustason nousua pitkältä aikaväliltä. Suomen julkilausuttu tavoite aiemmassa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 oli nostaa korkeakoulutettujen 25–34-vuotiaiden nuorten aikuisten määrä 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nyt esitetyllä lisäysten tahdilla ja vaalikaudella tehdyillä rahoituksen rakenne- ja määrämuutoksilla, tavoitetta on mahdotonta saavuttaa.
Muita huomioita
Opintotukeen ehdotetaan 1,35 miljardia euroa, mikä merkitsee enimmillään 279 euroa per opiskelija. Nuorisoala muistuttaa, että opintotukeen kuuluva opintoraha on ollut indeksikorotusten ulkopuolella vuodesta 2024 lähtien, joten se ei ole noussut yleisen hintatason mukana. Lisäksi opiskelijoiden siirto yleiseltä asumistuelta opintotuen asumislisälle on lisännyt tinkimistä välttämättömistä menoista sekä tarvetta työssäkäynnille opiskelun aikana. Tämä heikentää opiskelijoiden ostovoimaa, hidastaa keskimääräisiä valmistumisaikoja sekä lisää velkaantumista.
Opintotukiuudistuksen linjattu kustannusneutraali toteutus on tehnyt mahdottomaksi saavuttaa sille asetettuja tavoitteita mahdollistaa täysipäiväinen opiskelun aikainen toimeentulo, vahvistaa kannustinelementtejä sekä tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa. Nuorisoala on erittäin pettynyt uudistuksen lopputulokseen ja huolissaan opiskelijoiden velkaantumisesta lainapainoitteisemmassa opintotukijärjestelmässä.
Taidetestaajat-toiminnan jatkamiseksi lukuvuodelle 2027–2028 on ehdotettu 3,5 milj. euroa. Tämä on tarpeellinen panostus, sillä toiminta olisi muuten säätiörahoituksen loppuessa ollut vaakalaudalla.
Lopuksi
Vaikka opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustuksiin ei esitetä lisäleikkauksia, haluamme muistuttaa valiokuntaa siitä, että myös sosiaali- ja terveyssektorin leikkaukset osuvat voimakkaasti nuoriin. STEA:n avustuksilla tuetaan laajasti nuorten hyvinvointia edistävää toimintaa esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyössä, erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa sekä vertaistukitoiminnassa. STEA-avustusten taso on laskenut vuoden 2024 noin 384 miljoonasta eurosta 244 miljoonaan tänä vuonna. Vuoden 2027 talousarviossa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettua määrärahaa esitetään enää 189,9 miljoonaa euroa. Yhteensä avustuksista tullaan leikkaamaan siis noin puolet tällä hallituskaudella.
Lasten ja nuorten elintilaan ja vapaa-aikaan vaikuttavien päätösten kokonaisvaltaisessa arvioinnissa vain yhden hallinnonalan tarkastelu on rajoittavaa. Perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, hyvinvointialueiden ja järjestöjen hyvinvointityön sopeutustoimet lisäävät kunnallisen nuorisotyön painetta korvata muiden sektoreiden aukkoja. Samalla nuorisotyön valtionosuuksien ohjaaminen kouluympäristöön saattaa vähentää turvallisten aikuisten läsnäoloa nuorten vapaa-ajalla, mikä koskettaa erityisessä syrjäytymisriskissä olevia nuoria. Tämä kehitys sitoo nuorisoalan voimavaroja ennaltaehkäisevän työn sijasta korjaavaan työhön. Nuorisotyön merkitys tulisi olla ennaltaehkäisevää, koko ikäluokan kasvua ja yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa, joka kohtaa nuoria erilaisissa ympäristöissä heidän vapaa-ajallaan. Jotta alan kasautuviin tehtäviin voidaan vastata, rahoituksen on ennakoitava nuorten kasvavaa palvelutarvetta. Kannustamme sivistysvaliokuntaa tarkastelemaan nuorten suojaamista leikkauksilta tulevana vaalikautena.
Muistutamme valiokuntaa jälleen tarpeesta tehdä nuorivaikutusten arviointi, jotta lainsäädännön ja talouden suunnittelun mahdolliset vaikutukset nuoriin erityisryhmänä saataisiin selville. Nuorivaikutusten arvioiminen myös ennakoivasti parantaisi lainvalmistelun laatua ja varmistaisi, ettei tehtävillä päätöksillä aiheuteta yksilöille ja yhteiskunnalle kalliiksi tulevaa vahinkoa nuorten hyvinvoinnille.
Lisätiedot: Samuli Leppämäki, samuli.leppamaki@nuorisoala.fi
