Olen saanut olla tukemassa Ohjaamojen kehittämistä jo 11 vuoden ajan. Kansallinen tukitoiminto on kulkenut Ohjaamojen rinnalla toiminnan alusta saakka. Nyt olemme jälleen uuden muutoksen edessä. On selvää, että Ohjaamojen kansallinen tuki tulee nykyisessä muodossaan päättymään. Säästötoimet ovat supistaneet Ohjaamoille tarjottavaa monialaisen palvelun tukea merkittävästi jo tämän vuoden aikana.
Muutos ei kuitenkaan ole Ohjaamoille uusi asia.
Reilun kymmenen vuoden aikana Ohjaamot ovat eläneet monenlaisten yhteiskunnallisten ja organisatoristen muutosten keskellä. Niistä huolimatta Ohjaamojen merkitys on tunnistettu ja tunnustettu. Suomessa toimii noin 90 Ohjaamoa.
Minulle se kertoo ennen kaikkea yhdestä asiasta: Ohjaamoissa tehdään hyvää, merkityksellistä ja arvokasta työtä nuorten hyväksi.
Työ on saanut kautta vuosien erinomaista palautetta nuorilta. Myös kävijämäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Ajan myötä yhä useampi nuori on siis löytänyt Ohjaamon ja sen tarjoaman tuen.
Organisaatiot muuttuvat, verkostot jäävät
Ohjaamon alkuperäinen idea rakentui vahvasti verkostoyhteistyölle. Ajatuksena oli, ettei Ohjaamo palveluna kiinnity vain yhteen organisaatioon. Tämä lähtökohta on osoittautunut vuosien varrella arvokkaaksi. Organisaatiot muuttuvat, niiden tehtävät järjestäytyvät uudelleen ja joskus organisaatioita myös lakkautetaan. Verkostot voivat kuitenkin elää muutoksissa ja jatkaa työtään.
Juuri tämän vahvan verkostopohjan ansiosta Ohjaamot ovat kulkeneet monien organisaatiomuutosten läpi.
Verkostotyöllä on alusta lähtien ollut myös varsin kirkas tavoite: tarjota nuorille matalan kynnyksen tietoa, neuvontaa ja ohjausta työllistymiseen, opiskeluun ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä, tarvittaessa monialaisesti.
Tavoite kuulostaa tänään vähintään yhtä ajankohtaiselta kuin yli kymmenen vuotta sitten.
Ohjaamo ei ole koskaan valmis
Ohjaamon alkuperäiseen ajatukseen sisältyi mielestäni myös toinen tärkeä periaate: toimintamallin pitää elää ajassa. Siksi Ohjaamo ei ole toimintona koskaan valmis. Nuorten elämä, tarpeet ja toimintaympäristö muuttuvat. Samalla muuttuvat palvelut, yhteiskunta ja tavat, joilla nuoret hakevat tietoa ja apua. Ohjaamon on pystyttävä muuttumaan niiden mukana.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että Ohjaamon on yhä uudelleen lunastettava palvelulupauksensa nuorten parissa. Ohjaamoa ei tarvita siksi, että se on ollut olemassa yli kymmenen vuotta. Sitä tarvitaan silloin, kun nuori kokee saavansa sieltä oikeaan aikaan tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea.
Mistä pidämme kiinni ja mitä rakennamme seuraavaksi?
Elämme monella tavalla epävarmaa aikaa. Siitä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, uskallan väittää, ettei nuorten matalan kynnyksen tiedon, neuvonnan ja ohjauksen tarve ole kadonnut mihinkään. Myöskään tarve yhdistää eri ammattilaisten osaamista nuoren tilanteen ympärille ei ole hävinnyt. Ohjaamoissa rakennettu verkostoyhteistyö tarjoaa vahvan pohjan myös uusille yhteyksille ja toimintamalleille.
Muutosten keskellä onkin välillä hyvä katsoa taaksepäin, ei siksi, että kaikki pitäisi säilyttää ennallaan, vaan jotta muistaisimme, miksi tätä työtä alun perin lähdettiin tekemään.
Samalla meidän on uskallettava kysyä:
Mistä haluamme pitää kiinni?
Mitä voimme jättää taaksemme?
Mitä sellaista uutta nuoret tarvitsevat juuri tässä ajassa?
Ehkä tärkein kysymys ei lopulta olekaan se, miten Ohjaamo määritellään organisaationa tai toimintamallina. Tärkeämpi kysymys on: mitä kaikkea Ohjaamo tässä ajassa tarkoittaa?
Ja ennen kaikkea: mitä sen pitäisi tarkoittaa nuorelle?
Titta Korpilauri
Kirjoittaja työskentelee ryhmäpäällikkönä KEHA-keskuksessa ja on ollut kehittämässä valtakunnallista Ohjaamo-toimintaa koko niiden olemassaolon ajan.
titta.korpilauri@keha-keskus.fi
