Allianssin lausunto lasten osallistumisoikeuksien tilannekuvauksesta
Taustatietoa lausuntopyynnöstä
Child Participation Assessment Tool -arviointityökalun käsittelemistä teemoista kootaan tilannekuvaus, jonka jälkeen voidaan tunnistaa olennaiset tietovajeet ja tarkentaa lisätietotarpeita. Tilannekuvauksen lisäksi kootaan lasten osallistumisoikeuksien toteutumisen kannalta hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita. Tilannekuvausluonnos lähetettiin lausunnoille kesä-elokuussa 2019.
Yleiset huomiot tilannekuvauksesta
Lasten osallistumisoikeuksien arviointityökalun perusteella laadittu tilannekuvaus kokoaa kattavasti lasten ja nuorten osallistumisoikeuksia mahdollistavia rakenteita ja käytäntöjä. Tilannekuvaus esittää selkeästi, että lasten osallistumisoikeuksille on olemassa vankka lainsäädännöllinen pohja Suomessa, mutta oikeuksien tosiasiallinen toteutuminen on vaihtelevaa.
Lasten osallisuuden toteutumisessa keskeistä on monikanavaisuus, jolloin kuulemisessa ja osallistumisessa on käytössä useita erilaisia menetelmiä samanaikaisesti. Näin voidaan huomioida myös riittävällä tavalla haavoittuvassa asemassa olevat nuoret.
Tilannekatsaukseen on nostettu useita erinomaisia esimerkkejä työstä, jota tehdään lasten osallisuuden vahvistamiseksi eri ammattialoilla. Tilannekuvauksesta olisi kuitenkin hyvä poistaa toistoa ja eritellä selkeämmin omaksi osuudekseen hyvät esimerkit.
Indikaattori 1: Lasten ja nuorten oikeudesta osallistua päätöksentekoon säädetään kansallisessa perustuslaissa ja muussa lainsäädännössä
Vastaako indikaattorin 1 tilannekuva omaa käsitystänne lasten osallistumisoikeuksien kannalta keskeistä lainsäädännöstä?
Kyllä, täysin
Hyvät käytännöt: Hyvä esimerkki on ollut maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustaminen: Vaikka pääministeri Sipilän hallituksen maakuntauudistusta koskevaa lakipakettia ei hyväksytty vaalikaudella 2015-2019, useissa maakunnissa nuorisovaltuuston perustamista pilotoitiin onnistuneesti.
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry koordinoi pilotointia Kanta-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla. Nuorten Suomi ry (ent. Nuorten Keski-Suomi ry) veti Nuorten ääni maakunnissa -pilotointihanketta Etelä-Savossa, Kainuussa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Lisäksi vaalikauden aikana kirjoitettiin opas maakunnan nuorisovaltuuston toimintaan.
Lainsäädännöllinen muutos toimi kannustimena, mutta ei ollut edellytys nuorisovaltuuston perustamiselle ja näin nuorten osallisuuden vahvistamiselle maakunnan tasolla. Pilotoinnin tuloksia voidaan hyödyntää muissakin maakunnissa vastaavan nuorten vaikuttajaryhmän perustamisessa.
Kehityskohteet: Äänioikeusikärajan, vaalikelpoisuuden ikärajan sekä kansalaisaloitteen ja EU-kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikärajan laskeminen olisi merkittävä parannus lasten ja nuorten osallistumisoikeuksiin lainsäädännössä ja asiaa pitäisikin arvioida uudelleen. Oikeusministeriön äänioikeusikärajatyöryhmä on viimeksi vuonna 2010 selvittänyt äänioikeusikärajan laskemista 16 ikävuoteen. Kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikärajaa on ehdotettu laskettavaksi 15 ikävuoteen pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa, ja muutos edellyttää perustuslaillisia muutoksia.
Olemme tilannekuvauksessa esitetystä arviosta samaa mieltä, että lapsivaikutusten jälkeisarviointia ei tällä hetkellä tehdä järjestelmällisesti ja riittävän usein. Lapsi- ja nuorivaikutusten arviointia pitäisi vahvistaa kaikilla päätöksenteon tasoilla.
Indikaattori 2: Lasten ja nuorten oikeus osallistua päätöksentekoon on nimenomaisesti sisällytetty monialaiseen kansalliseen strategiaan lasten oikeuksien toteuttamiseksi
Vastaako indikaattorin 2 tilannekuva omaa käsitystänne kansallisen lasten oikeuksien strategian tilanteesta?
Kyllä, täysin
Puutteet: Tilannekuvauksessa on huomioitu keskeinen puute: Suomi ei ole laatinut oikeusperustaista kansallista lapsistrategiaa. Lapsistrategian 2040 valmistelu on kuitenkin käynnistetty. Edelleen on tärkeää, että alaikäiset nuoret huomioidaan omana erityisryhmänään myös lapsistrategiassa.
Nuorten kannalta keskeinen asiakirja on Valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (VANUPO). Seuraava, kauden 2020-2023 VANUPO on tällä hetkellä valmisteilla. Nykyisen ohjelman painopisteet kohdistuvat erityisesti 12-25-vuotiaiden nuorten elinolojen kehittämiseen.
Indikaattori 3: Jäsenvaltioon on perustettu riippumaton, lakisääteinen lasten oikeuksien instituutio
Vastaako indikaattorin 3 tilannekuva omaa käsitystänne lakisääteisen lasten oikeuksien instituution tilanteesta?
Kyllä, täysin
Puutteet: Lapsiasiavaltuutettu ja eduskunnan oikeusasiamies toteuttavat lasten oikeuksien instituution tehtävää Suomessa. Myös useat vaikuttavat ja vakiintuneet kansalaisyhteiskunnan toimijat valvovat lasten oikeuksien toteutumista. On kuitenkin selvää, että lasten kynnystä ottaa yhteyttä eduskunnan oikeusasiamieheen on alennettava ja tietoisuutta omista oikeuksista sekä tukipalveluista lisättävä, kuten dokumenttiluonnoksessa on kuvattu.
Indikaattori 4: Jäsenvaltiossa on käytössä mekanismeja, joiden avulla lapset voivat käyttää osallistumisoikeuttaan turvallisesti oikeudellisissa ja hallinnollisissa menettelyissä
Vastaako indikaattorin 4 tilannekuva omaa käsitystänne lasten käytössä olevista mekanismeista?
Kyllä, täysin
Puutteet: Tilannekuvauksessa käsitellään kattavasti kehittämistä vaativia kohtia, jotta lasten osallistumisoikeus toteutuisi oikeudellisissa ja hallinnollisissa menettelyissä. On erityisen tärkeää selvittää lasten kokemuksia kuulemisesta ja kuulemattomuudesta hallinnollisissa prosesseissa. Lasten näkemykset tulee ottaa huomioon menettelyitä ja palveluita suunniteltaessa.
Peltolan ja Moision (2016) julkaisu Ääniä ja äänettömyyttä palvelukentällä kokoaa hyvin yhteen tietoa lasten ja nuorten palvelukokemuksista: tutkimuksesta selviää, että palveluissa osallisuus ei toteudu yhdenvertaisesti vaan erilaiset taustatekijät vaikuttavat lasten ja nuorten mahdollisuuksiiin käyttää osallistumisoikeuttaan.
Hyvät käytännöt: Palveluiden lapsiystävällisyyttä lisää selkeän kielenkäytön lisäksi yhden luukun periaate, jolloin lapsi saa tarvitsemansa avun kertomalla asiansa vain kerran. Tällaista mallia on edustanut Ohjaamo, joka on 15-29-vuotiaille nuorille suunnattu matalan kynnyksen neuvontapalvelu.
Kehityskohteet: Jatkossa tulisi selventää ohjeistuksia koskien lasten oikeuksia ja mahdollisuutta saada tietoa digitaalisissa palveluissa, kuten Omakanta.fi -terveyden huollon verkkopalvelussa: Miten lasta koskevat tiedot muodostetaan eli saako lapsi itse kuulla ja kommentoida sitä, mitä hänestä kirjoitetaan? Miten tietoja käsitellään ja missä tapauksissa voidaan esimerkiksi huoltajilta evätä pääsy tietoihin?
Indikaattori 5: Käytössä on lapsiystävällisiä valitusmenettelyitä
Vastaako indikaattorin 5 tilannekuva omaa käsitystänne lasten käytössä olevista valitusmenettelyistä ja niiden lapsiystävällisyydestä?
Kyllä, täysin
Indikaattori 6: Lasten oikeus osallistua päätöksentekoon on sisällytetty lasten parissa työskentelevien ammattilaisten peruskoulutusohjelmiin
Vastaako indikaattorin 5 tilannekuva omaa käsitystänne lasten käytössä olevista valitusmenettelyistä ja niiden lapsiystävällisyydestä?
Kyllä, osittain
Hyvät käytännöt: Lasten oikeuksia koskevan osaamisen jakamiseen on perustettu useita verkostoja. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin ja Opinkirjon koordinoima Osallisuuden vahvistajat -verkosto kokoaa nuorten kanssa työskenteleviä yhteen: verkosto kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa ja lisäksi hyviä käytäntöjä vaihdetaan verkoston Facebook- ja nettisivuilla. Oppilaskunnat ja osallisuus -verkosto puolestaan tukee oppilaskuntia ohjaavia opettajia työssään.
Kehityskohteet: Nuorisoalalla toimii koulutettujen nuorisotyöntekijöiden ja -ohjaajien lisäksi paljon vapaaehtoisia ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Myös nuoret itse toimivat alalla toistensa ohjaajina. Nuorisotyön eettisten ohjeiden lähtökohtana on nuoren osallisuus ja itsenäisen toimijuuden tukeminen. Kuitenkin alan työntekijöiden osaamisen päivittäminen ja lisäkoulutus ovat tärkeitä. Hyviä käytäntöjä ovat olleet esimerkiksi Ihmisoikeusliiton ja Kanuuna-verkoston toteuttamat ihmisoikeuskoulutukset nuorisotyöntekijöille sekä nuorisoalan kattojärjestö Allianssin yhdenvertaisuus- ja osallisuuskoulutukset.
Tilannekuvaukseen tulisi lisätä, että maahanmuuttovirastolla on toimintaohjeet lapsen kuulemiseen ja edun toteutumiseen esimerkiksi alaikäisten turvapaikkahaastatteluissa. Virkahenkilöt koulutetaan lasten haastatteluun ja virastolla on aiheeseen perehtynyt vastuuhenkilö. Lapsen oikeuksien toteutumisesta mm. turvapaikka- ja perheenyhdistämiskäsittelyissä on erittäin tärkeää kerätä ajantasaista tietoa.
Indikaattori 7: Lapsille jaetaan tietoa heidän oikeudestaan osallistua päätöksentekoon
Vastaako indikaattorin 7 tilannekuva omaa käsitystänne lapsen oikeuksia koskevasta tiedotuksesta ja viestinnästä?
Kyllä, osittain
Hyvät käytännöt: Demokratiakasvatusta peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa on tuettu useilla eri hankkeilla ja menetelmillä. Hyviä esimerkkejä ovat nuorisovaalit, valtakunnallinen politiikkaviikko, osallistuva budjetointi ja nuorten omaa vaikuttamista tukevat ohjelmat.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi on koordinoinut Nuorisovaaleja 1990-luvulta lähtien. Nuorisovaalit järjestetään aina eduskunta-, kunta-, europarlamentti- ja presidentinvaalien yhteydessä. Kyseessä on demokratiakasvatuksen menetelmä, jossa alaikäiset nuoret äänestävät samoja ehdokkaita, jotka ovat ehdolla varsinaisissa vaaleissa. Samalla nuorille tulee tutuksi toiminnallisella tavalla ehdokkaat, puolueet ja äänestäminen. Vaalien yhteydessä Allianssi on myös tarjonnut nuorille ehdokkaiden ja puolueiden esittelyvideoita opetuskäyttöön sekä nuorten vaalikoneen, jossa ehdokkaat ovat antaneet vastauksensa nuoria kiinnostaviin kysymyksiin.
Vuoden 2018 syksyllä järjestettiin ensimmäinen Politiikkaviikko, joka on valtakunnallinen yhteiskunnallista vaikuttamista käsittelevä teemaviikko nuorille. Viikon aikana nuoret perus- ja toisen asteen opetuksessa sekä nuorisotoiminnassa tutustuvat erilaisiin tapoihin vaikuttaa toiminnallisesti.
Ruuti-budjetin lisäksi osallistuvaa budjetointia on hyödynnetty myös muissa kaupungeissa ja kunnissa. Esimerkiksi Varkauden nuorisovaltuusto Wanuva päätti vuonna 2018 ottaa osallistuvan budjetoinnin toimintatavakseen.
Maahanmuuttajataustaisten nuorten ja lasten osallisuutta tukevista hankkeista löytyy useita hyviä esimerkkejä, kuten Planin Matkalla- ja Muuttajat-ohjelmat sekä monikulttuurista nuorisotyötä Tampereella tekevä Pakolaisnuorten tuki ry – Kölvi-toiminta.
Kehityskohteet: Demokraattinen opiskeluympäristö ja aktiivinen opiskelijatoiminta opettaa osallisuutta ja lisää arjen kokemuksia kuulluksi tulemisesta: Siksi onkin huolestuttavaa, että erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset ovat osaltaan vaikuttaneet myös opiskelijatoiminnan tuen resursseihin. Tuorein Nuorisobarometri 2018 osoittaa, että ammattiin opiskelevat nuoret ovat lukiokoulutusta käyneitä vähemmän kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.
Indikaattori 8: Lapset ovat edustettuina eri foorumeilla, mukaan lukien omien organisaatioidensa kautta, kouluissa sekä paikallisilla, alueellisilla ja kansallisilla hallintotasoilla
Vastaako indikaattorin 8 tilannekuva omaa käsitystänne lapsille tarkoitetuista osallistumisen foorumeista?
Kyllä, täysin
Kehityskohteet: Tilannekuvaus sisältää hyvää pohdintaa edustuksellisuudesta. Indikaattorin kohdalla on hyvä huomioida, että yksi keino lasten ja nuorten kuulemiseen on harvoin riittävä. Nuorisovaltuustojen valinnassa pitää työskennellä sen eteen, että toiminta on avointa kaikille nuorille erilaisista taustoista. Nuorisovaltuustojen saama tuki ja opastus on usein kiinni nuorisotyön resursseista. Kunnissa on hyvin erilaisia käytäntöjä siinä, millainen asema nuorisovaltuustolla ylipäätään on: joissakin kunnissa nuorisovaltuuston edustajat pääsevät kaikkiin keskeisiin elimiin ja toisissa ei juuri mihinkään. Koulujen, mukaan lukien yksityiskoulujen, ja nuorisovaltuustojen välistä yhteistyötä pitää kehittää (esimerkiksi nuorisovaltuustoesittelyjen osalta).
Indikaattori 9: Käytössä on lapsille suunnattuja palautemekanismeja koskien paikallisia palveluita
Vastaako indikaattorin 9 tilannekuva omaa käsitystänne lapsille suunnatuista paikallistason palautemekanismeista?
Kyllä, täysin
Indikaattori 10: Lapsia tuetaan osallistumaan YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja olennaisten Euroopan neuvoston välineiden ja yleissopimusten seurantaan
Vastaako indikaattorin 10 tilannekuva omaa käsitystänne lasten osallistumisesta lapsen oikeuksia koskevien sopimusten ym. toimeenpanon seurantaan?
Kyllä, osittain
Puutteet: Suomen sitoutuminen määräaikaisraportointiin on ollut heikko.
Hyvät käytännöt: Lapsiasiavaltuutetun selvitykset lapsilta, nuoret neuvonantajat -ryhmä sekä varjoraportoinnit ovat hyviä käytänteitä, joilla mahdollistetaan lasten oikeuksien toteutumisen seuranta. Tämän lisäksi koulujen ja järjestöjen tekemä yhteistyö lasten oikeuksien tunnettavuuden eteen ovat avainasemassa (UNICEF, YK-koulut jne.), jotta lapset tuntevat oikeutensa ja näin pystyvät myös paremmin tunnistamaan kun omat oikeudet eivät toteudu.
Kehityskohteet: Tilannekuvauksessa esiin nostettu tarve jatkuvaan tiedonkeruuseen lapsilta, jotta heidän oikeuksien toteutumista voidaan seurata ja raportoida systemaattisemmin on erityisen tärkeää. Näin pystytään paremmin tunnistamaan muutosta ja myös todennäköisemmin saavutetaan suurempi joukko lapsia.