Allianssi lausui sote-uudistuksesta

Uutiset 23.9.2020

Kerroimme sosiaali- ja terveysministeriölle mielipiteemme sote-ja maakuntauudistuksesta. Kiinnitimme erityistä huomiota nuorten osallisuuteen, nuorten palveluiden kokonaisuuteen, oppilashuollon psykologien ja kuraattorien asemaan sekä maakunnan ja kunnan rajapintaan sijoittuvien monialaisten palveluiden, kuten nuorten työpajojen, rooliin.

Pidämme sote-uudistusta tarpeellisena ja lakipakettia pääsääntöisesti onnistuneena. Mielestämme se voi parantaa nykytilannetta erityisesti nuorten palveluiden suhteen, sillä lasten ja nuorten palveluissa on nykyisin huomattavia kuntakohtaisia eroja muun muassa opiskeluhuoltopalveluissa sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa. 

Toisaalta sote-palveluiden siirto pois kunnista johtaa siihen että sote-palvelut sekä nuorten kannalta tärkeät sivistystoimen palvelut järjestettäisiin jatkossa kahden eri toimijan taholla. Erityisen ongelmallista on opiskeluhuollon koulupsykologien ja kuraattorien siirtyminen maakuntaan, jolloin luontainen side kouluympäristöön katkeaa. Ehdotammekin, että koulupsykologien ja kuraattoreiden tulisi olla uudistuksen jälkeenkin kuntien vastuulla.

Lisäksi nuorisotyö, erityisesti etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta, sekä työllisyyspalvelut ja Ohjaamot, ovat myös reitti, jonka kautta nuoret päätyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Maakuntien, kuntien ja työllisyyspalveluiden onkin tehtävä erityisen tiivistä yhteistyötä, jotta uusi maakuntarakenne ei muodosta jälleen uutta kynnystä palveluiden piiriin pääsemiselle. Onkin hyvä, että lain esitöissä on erikseen mainittu, että maakuntien tulisi huomioida maakuntastrategiaa luodessaan nuorten palveluiden kokonaisuus sekä kunnan ja maakunnan palveluiden yhteensovittamien. Se on ehdoton edellytys sille, että maakuntauudistus ei pirsto nuorten palveluja tai luo uusia esteitä palveluiden piiriin pääsemiselle.

Nuorten palveluiden kokonaisuus vaatiikin erityistä huomiota jokaisella julkisen vallan tasolla: jotta kuntien ja maakuntien välinen yhteistyö olisi saumatonta, on nuoriin liittyvää politiikkaa johdettava kokonaisvaltaisemmin myös valtiotasolla. Nuoriin liittyvä politiikka on tällä hetkellä jakautunut useamman ministeriön vastuulle ja aiheeseen liittyviä tehtäviä on ainakin OKM:llä, STM:llä ja TEM:illä.  Sote-uudistuksen toimeenpanon yhteydessä nuorten hyvinvointiin liittyvät keskeiset kokonaisuudet olisi siirrettävä eri hallinnonaloilta OKM:öön ja opetusministerille osaksi lasten ja nuorten kasvun tukemisen kokonaisuutta.

Lakipaketti ei huomioi nuorten työpajoja 

Nuorten kannalta ongelmallista lakipaketissa on se, että kunnan ja maakunnan rajapinnalle sijoittuvien monialaisten palveluiden rooli on epäselvä eikä siinä ole riittävästi huomioitu esimerkiksi nuorisolain mukaisia nuorten työpajoja.  

Nuorisotyö jäisi jatkossa kuntien tehtäväksi ja näin myös nuorten työpajatoiminta sijoittuisi jatkossa pitkälti kuntien nuorisotoimen alaisuuteen. Suurin osa työpajoilla olevista nuorista on kuitenkin sosiaalitoimen alaisessa kuntouttavassa työtoiminnassa eli jatkossa maakunnan vastuulla olevan sosiaalipalvelun piirissä. Palvelujen yhteensovittaminen olisi maakunnan vastuulla, mutta monialaisten palveluiden epäselvä rooli nykyisessä lakipaketissa saattaa johtaa nykyisten toimivien yhteistyömallien katoamiseen ja nyt hyvin saavutettavan, käytännössä lähipalveluna toimivan, työpajatoiminnan toimintaedellytysten heikentymiseen. Lakiesityksessä tulisikin mahdollistaa, että kunnallinen työpaja voi tuottaa maakunnan järjestämisvastuulle siirtyviä palveluita, kuten kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta.

Nuorten osallisuus paranisi nuorisovaltuustojen roolin terävöittämisellä

Nuorten osallisuuden kiitettävää lakiluonnoksessa on etenkin maakuntien nuorisovaltuustojen perustaminen. On kuitenkin tärkeää, että nuorisovaltuustot ottavat kantaa laaja-alaisesti nuoria koskeviin asioihin – sillä oikeastaan jokainen maakunnan päätös vaikuttaa nuoriin tavalla tai toisella.

Nykyisellään lakiluonnos ei takaa maakunnallisille nuorisovaltuustoille puhe- ja läsnäolo-oikeutta maakunnallisiin toimielimiin, vaan sote-maakunta voi puhe- ja läsnäolo-oikeuden halutessaan myöntää. On tärkeää, että maakunnallisten nuorisovaltuustojen vaikutusmahdollisuudet taataan kaikilla päätöksenteon tasoilla. SIksi maakunnan nuorisovaltuuston jäsenillä tulee olla puhe- ja läsnäolo-oikeus maakunnan keskeisissä päätöksentekoelimissä ja lisäksi nuorisovaltuustoa tulee kuulla asioissa, jotka nuorisovaltuusto katsoo tärkeiksi maakunnan nuorten näkökulmasta.

Tärkeää on myös, ettei nuorten osallisuus typisty vain nuorisovaltuuston toiminnaksi. Nuoria on kuultava laajasti ja osallistettava maakunnan päätöksentekoon myös muita reittejä. Maakuntien tulisikin ottaa mahdollisuuksien mukaan käyttöönsä esimerkiksi erilaisia osallistuvan budjetoinnin käytäntöjä, yhteiskehittämistä sekä monipuolisia digitaalisia nuorten kuulemismenetelmiä. Lisäksi maakuntien tulisi hyödyntää päätöksentekonsa tukena lapsi- ja nuorivaikutusten arviointia.
 

Luo Allianssin lausunto lausuntopalvelu.fi-palvelusta tämän linkin takaa: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=e6f74170-ce24-440f-bcaa-feada42eaf2a&proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744

 

Lisätietoja:

Eero Löytömäki
vaikuttamisen asiantuntija
eero.loytomaki@alli.fi
p. 050 4624697


Avainsanat: