Anna Munsterhjelm: Viisi huomiota hallitusohjelmasta nuorisoalan näkökulmasta

Blogit 17.6.2023

1. Tilannekuva on jaettu: Ilman nuoria meillä ei ole mitään

Kansakuntamme menestys riippuu siitä, miten meidän nuorillamme menee. 

Hallitusohjelman laatijoiden käsitys nuorten tilanteesta on sama kuin nuorisoalalla: hyvinvointi on aiempaa polarisoituneempaa ja pahoinvointi laajempaa kuin koskaan ennen, syrjäytyminen on Suomen suurimpia ongelmia, pandemian negatiiviset vaikutukset osuivat rajuimmin nuoriin.

Myös ymmärrys ratkaisuista on jaettu: mitä varhemmin nuoren syrjäytymiseen puututaan, sitä parempi. Ja kun tilanne on historiallisen huono ja tähänastiset toimet riittämättömiä, on nuorisopolitiikkaa alettava johtaa uudella, vahvemmalla ja vaikuttavammalla otteella. 

2. Historiallinen uudistus: Nuorten hyvinvointia aletaan johtaa keskitetysti – ainakin paperilla

Hallitusohjelmassa linjataan, että kokonaisvastuu nuorten hyvinvointityön johtamisesta osoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriöön. Tämä on erinomainen ja nuorisoalan pitkään ajama muutos, joka onnistuessaan parantaa nuorten hyvinvointia merkittävästi ja pitkäjänteisesti. Kuten esimerkiksi usean hallituksen yrittämä nuorisotakuu osoittaa, eri hallinnonaloille jaettu vastuu tarkoittaa, ettei vastuuta kanna kukaan eikä tavoiteltua muutosta saada tapahtumaan.

Kirjaus on kuitenkin hyvin väljä ja täsmentämätön. Mikä muuttuu nykyisestä? Siirretäänkö toimintoja esimerkiksi STM:stä ja TEM:stä OKM:öön, vai tarkoittaako ”kokonaisvastuu johtamisesta” tosiasiassa jälleen yhtä turhanpäiväistä ministerityöryhmää, johon ministerit itsekään eivät muista kuuluvansa? Tulevalla nuorisoministerillä tulee olemaan todella iso vastuu ja isot mahdollisuudet vaikuttaa siihen, jääkö kirjaus vain hallituskauden mittaiseksi yhteiskokousteluksi, vai tuleeko siitä historian ensimmäinen kerta, kun nuorten hyvinvointia onnistutaan parantamaan kokonaisvaltaisesti ja kestävästi. Jälkimmäiseen olemme luoneet ehdotuksen valmiiksi malliksi – saa hyödyntää. 

3. Enää ei olisi tarvittu yhtään ohjelmatyötä, vaan ripeitä toimia

Hallitus laatii laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi, ohjelmassa luvataan. Kirjaus kuulostaa hyvältä. Oman kokemukseni mukaan se saattaa tarkoittaa, että ohjelmaa valmistellaan seuraavat kolme vuotta ilman poliittista ohjausta ja saadaan aikaan kädenlämpöinen paperi, josta nykyinen ministeri kiittää työryhmäläisiä ja toteaa, että tämä onkin hieno pohja seuraavan hallituksen työlle. 

Saattaa käydä myös niin, että tuleva ministeri hyödyntää jo olemassa olevat, nuorten asiantuntijoiden laatimat ehdotukset ja hänen esikunnassaan laaditaan vuoden loppuun mennessä kunnianhimoinen toimenpideohjelma, jolla on selkeät tavoitteet, konkreettiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ja riittävät resurssit keinojen toteuttamiseksi. 

Tämän kaiken olisi voinut tehdä jo nyt ja kirjata hallitusohjelmaan valmiin ohjelman. Keinot on olemassa, nuorten asiantuntijat ovat toimittaneet niitä pitkin vaalivuotta puolueille. On arvovalinta, että Säätytalolla ehdittiin laatia liikuntaa lisäävä ohjelma muutamassa päivässä, mutta nuorten hyvinvoinnin kokonaisvaltainen parantaminen kuitattiin muutamalla ympäripyöreällä lauseella.

4. Ministerisalkussa on entistä enemmän tilaa nuorten asioille

Tuleva hallitus jakoi myös ministerisalkut. Yllättävimpänä muutoksena OKM:n asiat jaettiin kolmeen salkkuun. RKP:n ja KD:n hallituskauden aikana jakama nuoriso, liikunta- ja urheiluministeri on helppo tuomita yhtä merkittäväksi kuin viime kauden pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri. Olen kuitenkin luottavainen, että tähän salkkuun kuuluvat asiat – nuorten hyvinvoinnin ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen – nähdään tässä hallituskokoonpanossa oikeasti niin tärkeinä, että niiden toteuttamiselle on haluttu raivata aikaa ja mahdollisuuksia. Jälleen: toteutus jää valittavan ministerin harteille. On hänestä kiinni, miten salkun sisältö tulee painottumaan nuorten ja urheilun välillä, ja on hänestä kiinni, kasvaako rooli kokoaan merkittävämmäksi ministeriön sisällä, valtioneuvostossa, eduskunnassa ja suuren yleisön silmissä. Painoarvon kasvattamiseen löytyy kyllä täältä kentältä vetoapua.

5. Nuorisotyötä uhkaavien leikkausten torjumiseksi on käärittävä hihat

Nuorisotyön määrärahoihin ei kohdistunut hallitusohjelmassa suoria leikkauksia, mutta OKM:n myöntämiä valtionavustuksia tullaan ohjelman mukaan leikkaamaan vaalikauden aikana asteittain aina 125 miljoonaan asti. Leikkauksia ei ole vielä kohdennettu, joten ne uhkaavat nuorisotyötä siinä missä muitakin hallinnonalan valtionavustuksia. On siis ensiarvoisen tärkeää, että ministeriön tulevat päättäjät ymmärtävät, kuinka kohtalokasta nuorisotyöstä leikkaaminen olisi nuorten hyvinvoinnille. Me nuorisoalalla tiedämme, että työmme on korvaamattoman arvokasta ja kustannustehokasta nuorten syrjäytymisen ehkäisyä, mutta tietävätkö päättäjät? Nuorisotyön vaikuttavuutta on nyt rummutettava enemmän kuin koskaan. 

Kokonaisuudessaan hallitusohjelma tunnistaa ja tunnustaa nuorten kriisin vakavuuden. Neuvottelijat ovat ymmärtäneet nuorten pahoinvoinnin mittakaavan ja linjanneet vastuullisesti sen mukaisista ratkaisuista. Kirjaukset ovat kuitenkin hyvin väljiä: ne antavat mahdollisuuden erittäin kunnianhimoisiin ja vaikuttaviin toimiin, mutta eivät velvoita sellaisiin. Tulevasta nuorisoministeristä on nyt kiinni poikkeuksellisen paljon – ottaako hän näkyvän roolin nuorten puolustajana ja nuorten hyvinvointia edistävän politiikan voimakkaana uudistajana, vai jäävätkö nuorten asiat tälläkin kaudella monien mielestä kiinnostavamman urheilun jalkoihin? 

Me nuorisoalan toimijat tulemme taatusti tekemään kaikkemme, jotta vaihtoehto olisi ensimmäinen. Ilman nuoria meillä ei ole mitään, eikä nuorten puolesta vaikuttaminen lopu vaaleihin. 

Anna Munsterhjelm

Kirjoittaja on nuorisoalan kattojärjestö Allianssin toiminnanjohtaja.

anna.munsterhjelm@nuorisoala.fi


Katso myös