Blogi: Mihin nuorisoalalla tulisi arjessa panostaa nuorisotyön tehon todentamiseksi nuorten hyvinvoinnin edistämistyössä?

Blogit 20.3.2020

Kun tutkailee nuorten hyvinvointia ja elämismaailman ilmiöitä sekä nuorisotyön tilaa tällä hetkellä tuntee suunnatonta ylpeyttä, mutta myös huolta. Tiedämme, että suurin osa Suomen nuorista voivat hyvin. Samalla osa nuorista voi huonommin  ja mielenterveysongelmat lisääntyvät. Nuorisotyö moninaistuu ja kehittyy, mutta nuorisotyön resurssien ja rahojen riittävyydestä tulevaisuudessa on tullut todellinen huolenaihe. Nämä ajatukset näyttää jakavan lähes koko nuorisoala, työskennellään sitten kunnallisessa nuorisotyössä tai nuorisotyötä tekevässä järjestössä. 

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi teki yhteistyökumppaneiden kanssa vuonna 2019 selvityksen nuorisotyöstä Suomessa. Selvitykseen osallistui suurin osa Suomen kunnista ja kymmenittäin nuorisotyötä tekeviä järjestöjä. Lisäksi aineistoa kerättiin Kirkon nuorisotyöstä. Selvityksessä kartoitettiin nuorisotyötä tekevien ajatuksia ja kokemuksia nuorten elämismaailman ilmiöistä ja nuorisotyön tilasta nyt ja tulevaisuudessa. 

Selvityksestä käy ilmi, että nuorisotyön sisäiset ilmiöt herättävät selvästi keskustelua nuorisoalalla. Nuorisotyön resurssien riittävyys nyt ja tulevaisuudessa on suurin mietinnän aihe. Nuorisoalalla koetaan, että tällä hetkellä taloudelliset resurssit ovat hieman vähentyneet erikokoisissa kunnissa ja järjestöissä, mikä herättää huolta miten turvata resurssit jatkossa. Henkilöstömäärä on taas hieman kasvanut. 

Tilojen määrä on vähentynyt ja nuorisotyötä tehdään yhä enemmän fyysisten tilojen ulkopuolella, jalkautuen ja lähellä nuoria (vrt. nuorisotilat, joita monesti ajatellaan nuorisotyöstä puhuessa). Menetelmät ja toimintamuodot lisääntyvät. 

Lisäksi muutoksia on yhteistyössä. Nuorisoalalla tehdään yhä enemmän yhteistyötä ja yhteistyön lisääntymistä toivotaan jatkossakin.Yhteistyötä voisi lisätä päällekkäisyyksien poistamiseksi. Nuorisoalalla toimivat tahot kaipaavat pirstaleiselle kentälle vahvempaa koordinaatiota, yhteisiä linjauksia ja mittareita. Yhteistyön, moninaisemman toiminnan ja resurssien koetaan varmistavan nuorten hyvinvointia Suomessa.

Mitä voisimme sitten vielä tehdä? 

Kun yhdistämme nuorten elämismaailman ilmiöt ja nuorisotyön tilanteen tänä päivänä, nousee mielestäni esiin kolme tärkeää kohtaa, joihin tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota nuorten kanssa toteutettavan toiminnan lisäksi ja sen tueksi:

1. toiminnan vaikuttavuuden todentaminen

2. toiminnan tietoperustaisuuden vahvistaminen

3. yhteistyön lisääminen ja yhtenäisempi koordinaatio

Nämä ovat tärkeitä, koska teemme koko nuorisoalalla hurjasti hyvää työtä; toteutamme laajasti ja monipuolisesti toimintaa, mahdollistamme nuorille harrastuksen ja oman paikan löytämisen yhteiskunnassa, teemme nuorten vapaa-ajasta mielekkäämpää ja turvallisempaa, tuemme ja ohjaamme heitä ja vahvistamme nuorten näkyvyyttä ja osallisuutta yhteiskunnassa. Teemme myös lukuisia muita asioita. 

Meidän tulee nuorisoalalla saada työmme vaikuttavuus yhä vahvemmin esille. Käytetään hieman enemmän aikaa luodaksemme oikeita tavoitteita ja mittareita jo olemassa olevan työn todentamiseksi, tuotetaan lisää tuloksia näkyväksi päättäjille ja yhteiskuntaan. 

Tietoperustaisuuden lisäämiseksi meidän tulisi etsiä se tutkimustieto, millä todennetaan tekemämme työn hyöty näkyväksi, kirjata se toiminnan taustalle ja käyttää tätä vaikuttavuuden osoittamisessa. Voisimme kehittää toimintaamme vahvemmin tutkimustietoon nojaten. Kerätä nuorten tarpeita ja toiveita vielä hieman vahvemmin toimintaa suunnitellessa. Tai itse aina muistaa jakaa muille alan toimijoille se tulos, joka ollaan saatu omasta toiminnastamme. Alan yhteinen matalan kynnyksen portaali tietoperustaisista, todennetuista onnistumisista olisi hieno uudistus.

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, on yhteistyön lisääminen. Voisimme katsoa ympärillemme, pyrkiä todelliseen yhteistyöhön, jossa meillä on yhteinen tavoite ja olemme uskaliaita luopumaan hieman omista periaatteistamme ja pyrkiä näin mahdollistamaan eri toimijoiden yhteistyötä entisestään. Saisimme enemmän aikaan, nuorten saama hyöty kasvaisi ja saisimme jaettua resursseja, jos yhteistyö vielä poistaisi turhia päällekkäisyyksiä toiminnoissa. Samalla voisi täsmentyä se, että kunnallisen nuorisotyön, järjestöjen tekemän työn ja kirkon työn arvo on yhtä suuri. Toisten toimintoja, sekä niitä yhdessä luotuja, voisi hyödyntää rinta rinnan.

Näin kevättä kohden voisimme kaikki hetken pysähtyä miettimään, miten omassa toiminnassamme  toteuttaisimme, mittaisimme ja todentaisimme nuorisotyötä ja sen arvoa yhdessä muiden kanssa vieläkin aiempaa vahvemmin!

Jonna Laitinen
Kirjoittaja on Allianssin palvelujohtaja, joka vastaa nuorisoalan yhdistämisestä ja osaamisen lisääntymisestä (sis. strategia- ja vaikuttavuustyö nuorisoalalla).


Avainsanat: