Tulevan kesän elämme koronakriisin ja sen aiheuttamien rajoitusten kanssa. Moni nuori jää tänä kesänä ilman kesätyökokemusta. Kesätyön merkitys nuorelle on valtava. Ensimmäisissä työsuhteissa nuori oppii itsenäiseen elämään tarvittavia taitoja ja luo käsitystään työelämästä. Kesätyönantajien vastuu on iso.
Nuoret ovat sitoutuneita työhön. Vuoden 2019 Nuorisobarometrin tulosten mukaan 88 % nuorista haluaa työn olevan omien arvojensa mukaista, kun taas vain 40 prosentin mielestä mikä tahansa työ kelpaa, kunhan siitä maksetaan riittävästi. Kolme neljäsosaa (78 %) raportoi ottavansa mieluummin tilapäistäkin työtä, joka ei nosta ansiotasoa, kuin elävänsä työttömyystukien varassa.
Nuoruuden valinnat ja kokemukset ovat ratkaisevia tekijöitä siinä, kasvaako nuorista niitä paljon puhuttuja kunnon kansalaisia, joilla on aikanaan kykyä kannatella yhteiskuntaa. Siksi poikkeusajassakin täytyy kiinnittää huomiota ehkä pieneltä tuntuvaan, mutta tärkeään yksityiskohtaan: Kuinka vahvistetaan nuorten luottamusta tulevaisuuden työmarkkinoihin, miten mahdollistamme tänä vuonna kesätyökokemuksen mahdollisimman monelle?
Suomen Ammattiliittojen Keskustajärjestö SAK:n vuoden 2019 luottamushenkilöpaneelin mukaan eniten nuoria palkataan kesätöihin julkiselle sektorille sekä yksityisille palvelualoille.
Mistä nuorille kesätöitä?
Kuntien tulisi kantaa erityistä yhteiskuntavastuuta ja miettiä keinoja, joilla julkisen sektorin kesätyöpaikkoja voitaisiin ohjata erityisesti sellaisille nuorille, joille työllistyminen avoimille työmarkkinoille ja yrityksiin on haastavampaa.
Useat kunnat tarjoavat nuorten kesätyöllistämisen tueksi kesätyöseteleitä, joilla yrityksen on mahdollista kattaa osa nuoren palkkakuluista. Hyviä kokemuksia on myös kesätyösetelikäytännön laajentamisesta nuorten omaa yrittäjyyttä tukevaksi. Voisiko nuori yrittäjä saada kesätyösetelin käyttöönsä esimerkiksi oman yrityksen alkuhankintojen tekemiseksi?
Koronaelvytyksen nimissä on esitetty muitakin seteleitä, joilla talous saataisiin taas vetämään. Yksi vaihtoehto voisi olla kokeilu nuorille jaettavasta kesäajan harrastussetelistä, jolla kannustetaan nuoria kesäaikana ohjatun toiminnan piiriin ja tuetaan samalla järjestöjen ja seurojen taloudellista tilannetta. Setelimallinen harrastamisen tuki lisää nuorten mahdollisuuksia valita itselleen mieleistä tekemistä ja parantaa pienituloisten perheiden lasten mahdollisuuksia ohjattuun toimintaan. Lisäksi seteleistä saatavalla tulolla harrastuksia tarjoavat yhteisöt voivat parhaimmillaan mahdollistaa vaikkapa nuoren palkkaamisen kesäajaksi.
Kokonaan oma lukunsa on valtavasta työvoimapulasta kärsivät maatalous ja puutarha-ala, jonne kotimaista kausityövoimaa houkutellaan nyt monen tahon toimesta. Nuoret kaipaavat rehellistä tietoa työtehtävistä ja marjapellon arjesta, sekä oikeudenmukaista kohtelua, aivan kuten kuka tahansa työntekijä. Hyvää esimerkkiä näyttää Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ja kumppaneiden TöitäSuomesta-työnvälityssivusto, jossa maatalousalan työtehtävät etsivät tekijäänsä. Parhaat kausityöntekijät saa se työnantaja, joka huolehtii nuoren kesätyöntekijän perehdytyksestä, ohjaa alkuun, hoitaa työnantajan vastuut ja luottaa nuoreen kesätyöläiseensä.
Nuoriin tehtävät investoinnit ovat pitkälti kuntien ja valtion päätösten varassa, mutta hyötyä niistä saavat ennenpitkää kaikki. Ne ovat investointeja, joilla ehkäistään syrjäytymistä, tuetaan nuorten kasvua ja luodaan pohjaa suomalaisen yhteiskunnan valoisammalle tulevaisuudelle koronan jälkeiselläkin aikakaudella. Vaikka yhden kesän kesätyön menettäminen saattaa tuntua vähäpätöiseltä, yltävät vaikutukset paljon laajemmalle kuin tulemme ensialkuun ajatelleeksi.
Katja Asikainen
Kirjoittaja on Allianssin vaikuttamisen asiantuntija.