Kun arpajaislaista ja Veikkauksen monopolista puhutaan, sotketaan – aika usein myös tahallisesti – kolme isoa kysymystä yhteen:
Mikä on Veikkauksen monopolin tulevaisuus?
Miten kansalaisjärjestöjen ja muiden Veikkauksen nykyisten edunsaajien toiminta rahoitetaan tulevaisuudessa?
Miten pelaamisesta aiheutuvia haittoja ehkäistään nykyistä tehokkaammin?
Kun näiden yhteys ymmärretään väärin, syntyy höpöjä väitteitä ja oletuksia. Esimerkiksi näin: Jos haluat taata edunsaajien rahoituksen, vastustat pelihaittojen torjumista. Jos kannatat pelihaittojen torjumista, haluat ajaa monopolin alas.
Höpöt oletukset ovat tietysti periaatteellisten monopolinvastustajien etu, ehkä joskus tavoitekin. Vastuullisen pelaamisen ja veikkausvoittovaroilla toteutettavan yleishyödyllisen toiminnan yhtälön saa helposti kuulostamaan lannistavan monimutkaiselta ja mahdottomalta, vaikka se on lähempänä yhteenlaskua kuin ydinfysiikkaa.
Otetaan ensin viisi pätkää rautalankaa:
1. Veikkauksella on rahapelimonopoli – se on siis ainoa yritys, jolla on lupa järjestää rahapelejä Suomessa. Monopoliasemasta linjataan laissa, ja viimeksi vuonna 2016 Veikkauksen, RAY:n ja Fintoton yhdistäessään eduskunta päätti yksinoikeusjärjestelmän ylläpitämisestä.
2. Rahapelimonopolin tuotot jaetaan hyvään tärkeään tarkoitukseen: kuntien ja järjestöjen tekemän nuorisotyön lisäksi esimerkiksi tieteen, kulttuurin, urheilun ja terveyden edistämiseen. Veikkausvoittorahaa jaetaan vuosittain miljardin verran, ja nuorisotyöhön siitä annetaan opetus- ja kulttuuriministeriön kautta viitisen prosenttia – noin 55 miljoonaa vuosittain. Käytännössä kaikki Suomessa toimivat nuorisojärjestöt ovat riippuvaisia tästä rahoituksesta. Kun siihen päälle lisätään vielä kuntien nuorisotyön valtionosuudet, on itsestään selvää, että ilman veikkausvoittovaroja nuorten hyvinvoinnin eteen tehtävä työ tässä maassa romahtaisi.
3. Rahapelit aiheuttavat peliongelmia ja peliriippuvuutta. Niitä torjutaan pitkälti samoin kuin vaikka alkoholiongelmia: panostamalla ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen sekä tarkoituksenmukaisella valvonnalla ja rajoittamisella. Ongelmapelaajien ongelma ei ole Veikkaus, vaan pelaaminen.
4. Kun totaaliseen rahapelien kieltämiseen ei voida eikä haluta mennä, yksinoikeusjärjestelmä on paras keino vähentää peliongelmia, sanovat asiantuntijoiden lisäksi järki ja logiikka. Veikkauksen olemassaolon peruste on kyky ja tavoite ehkäistä pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Yhtä valtio-omisteista yhtiötä kun voidaan hallitusti ja pitkäjänteisesti ohjata ja säädellä, mutta vapaiden ja tuntemattomien toimijoiden kohdalla se on mahdotonta.
5. Vain Veikkauksella on oikeus järjestää rahapelejä, mutta verkkopeleihin yksinoikeus ei ulotu. Viime vuonna suomalaiset pelasivat ulkomaisten yhtiöiden pelejä netissä lähes 300 miljoonan euron edestä – melkein kuusi kertaa nuorisotyön veikkausvoittovarojen verran. Se ei ole vain Suomen sisäinen ongelma ja edunsaajien tappio, sillä EU:n vaatimus monopolin säilyttämiselle on – no, monopoliasema. Veikkauksen osalta se on vaarassa, kun netin kautta ulkomaille tapahtuva pelaaminen jatkuvasti kasvaa ja uhkaa Veikkauksen markkinaosuutta.
Ja ratkaisun kaava, se on simppeli: Jos haluamme ylläpitää nuorisotyötä, kansalaisjärjestöjä ja muuta Veikkauksen nykyisten edunsaajien toimintaa jatkossakin, tarvitsemme vahvan ja elinvoimaisen rahapelimonopolin. Jos haluamme torjua ja vähentää rahapelaamisen aiheuttamia ongelmia, tarvitsemme vahvan ja elinvoimaisen rahapelimonopolin. Jos haluamme vahvan ja elinvoimaisen rahapelimonopolin, tarvitsemme sellaista lainsäädäntöä, jolla estetään muiden rahapelien pelaaminen Suomessa, myös netissä.
Enää ei tarvitse kuin toteuttaa tuo kaava – etenkin sen viimeinen lause.
Me nuorisotyön ja kansalaisjärjestöjen edustajat pidämme taatusti jatkossakin meteliä veikkausvoittovarojen merkityksestä, vastuullisen pelaamisen tärkeydestä ja näiden välisen yhtälön parhaasta mahdollisesta ratkaisusta, Veikkauksen yksinoikeuden vahvistamisesta. Mutta pitävätkö ne, jotka monopolin tulevaisuuden ratkaisevat?
Kansanedustajat, ministerit, puolueet: Jos haluatte vähentää pelihaittoja ja jos haluatte ylläpitää veikkausvoittovaroilla esimerkiksi nuorten hyväksi tehtävää työtä jatkossakin, otatteko ajaaksenne myös ulkomaille pelaamisen estämisen?
Anna Munsterhjelm
Kirjoittaja on nuorisoalan kattojärjestö Allianssin toiminnanjohtaja ja edustaa nuorisotyön edunsaajia Veikkauksen hallintoneuvostossa.