Nuorten äänestysprosentti kuntavaaleissa on hälyttävän alhainen. Viime kuntavaaleissa 2017 lähes kaksi kolmesta nuoresta jätti äänestämättä. 18-24-vuotiaiden äänestysprosentti oli vain 35 % samalla, kun koko väestön äänestysaste oli 57 %. Paradoksaaliseksi tilanteen tekee, että samaan aikaan nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on nousussa. Nuorisobarometrin 2018 mukaan yli 60 prosenttia nuorista on kiinnostunut politiikasta.
Puolueissa käydään parhaillaan ehdokashankinnan kiivainta vaihetta. Jokainen puolue tavoittelee tietenkin mahdollisimman kattavaa listaa eri-ikäisistä, eri sukupuolia olevista ja erilaisista elämäntilanteista tulevista kuntalaisista. Ensimmäinen ohjeeni sinulle puolueen paikallisosaston vaalivastaava on, että kysy rohkeasti ehdolle useampaa nuorta. Suunnilleen samaa ikäluokkaa olevan kanssaehdokkaan kanssa on helpompaa kampanjoida ja turvallista pohtia politiikan kummallisuuksia.
Nuorten ehdokkaiden määrä kuntavaaleissa on laskenut. Edellisissä vuoden 2017 kuntavaaleissa alle 30-vuotiaita ehdokkaita oli 8,9 prosenttia. Nuorten ehdokkaiden osuus oli alhaisin kahteenkymmeneen vuoteen.
Nuoria kuntalaisia on etsittävä ja pyydettävä mukaan, kuten aikuisiakin. Aktiivisia nuoria löytää järjestöistä, nuorisovaltuustoista, oppilas- ja opiskelijakunnista tai vaikka seurakunnista.
Kuntapolitiikka on arkisia asioita, jotka vaikuttavat meidän jokaisen elämään, mutta on rehellistä myöntää ja kertoa kuntavaaliehdokkuutta harkitsevalle, ettei kunnanvaltuustossa vaikuttaminen ole ainoa tapa vaikuttaa. Valtuustoissa ja lautakunnissa vaikuttaminen vaatii sitkeyttä opiskella kunnan (joskus tylsiä ja monimutkaisia) asioita, tahtoa kohdata ja kuulla kuntalaisia sekä vahvaa arvopohjaa, josta käsin päätettäviä asioita tarkastelee. Kokousillat saattavat olla pitkiä, aiheet vaikeita, päätökset kipeitä ja joskus myös toimintatavat ja “pelin politiikka” kysyy paksua nahkaa.
Muuttavatko milleniaalit politiikankin?
Y-sukupolven, niin sanottujen milleniaalien, odotuksia työelämälle on selvitetty viime vuosina. Nuoret sukupolvet odottavat työelämältä avoimuutta, merkityksellisyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa aidosti. Uskon nuorien aikuisten vaativan samaa myös politiikassa. Kunnallisjärjestöissä ja valtuustoryhmissä ei vain pidä sopia yhteisistä pelisäännöistä, vaan myös toimia johdonmukaisesti ja tavoitteellisesti. Kuntapolitiikassa ollaan mukana vapaaehtoisuuden ja vaikuttamisen palon pohjalta. Kuinka ylläpitää tätä intoa läpi neljän vuoden valtuustotaipaleen?
Nuorten aikuisten elämänvaiheeseen kuuluvat usein opiskelut ja kotipaikkakunnalta pois muuttaminen. Etenkin maaseutumaisten kuntien tulisi miettiä, miten ne voivat tarjota mahdollisuuksia vaikuttaa kunnan asioihin etänä tai kuinka mahdollistaa opiskelupaikkakunnalta päätöksentekoon osallistuminen. Nuori, työuran alussa oleva aikuinen, on parhaimmillaan arvokas kehittäjä alueelleen.
Olen ollut kaksi kautta kunnanvaltuutettuna. Kuntapolitiikka on ollut käytännön korkeakouluni vaikuttamistyöhön. Olen oppinut etsimään ja jäsentämään tietoa, tulkitsemaan lainsäädäntöä, lukemaan tilastoja ja talousarvioita. Jotain opin myös ihmisistä, arvoista ja moraalistakin. Olen itkenyt kokouksen jälkeen pahaa oloa ja epäreiluuden tunnetta, mutta olen myös taputtanut itseäni olkapäälle ja ollut tyytyväinen, kun oikeaksi kokemani päätös on saanut valtuuston enemmistön luottamuksen. Sain valtuustokausilta elinikäisiä ystäviä tai ainakin henkilöitä, joille soittaa, kun tarvitsen tietoa tai apua vaikuttaakseni kuntalaisena asioihin.
Sinä nuori, joka harkitset ehdokkuutta. Uskalla. Hetki ääntenlaskennan selvittyä on joka kerta yhtä hämmentävä, kiitollinen ja erityinen. On etuoikeutettua saada äänestäjiltä luottamus hoitaa yhteisistä asioita.
Katja Asikainen
Kirjoitaja on Allianssin vaikuttamisen asiantuntija, joka oli kunnanvaltuutettuna Kesälahdella ja Joensuussa vuosina 2008-2017.