Blogivieras: Kohti raja-aidatonta kulttuurista nuorisotyötä

Blogit 29.10.2019

Ryhmälähtöinen työskentely kulttuurisessa nuorisotyössä mahdollistaa ilojen ja surujen jakamisen yhdessä muitten kanssa. Kuva: Eija Jokilahti.

Nuori Kulttuuri -toiminta palasi takaisin Suomen Nuorisoseurojen huomaan vuonna 2017. Vuosituhannen alussa toimintaa järjestettiin Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin ja Nuori Kulttuuri -säätiön toimesta, kunnes muutama vuotta sitten toimintaa rahoittava Opetus-ja kulttuuriministeriö näki tarpeelliseksi palauttaa toiminnan Nuorisoseuroille, jonka käsissä toiminta oli viime vuosituhannella usean vuosikymmenen ajan.

Nuori Kulttuurilla on pitkät, lähes satavuotiset perinteet. 1900-luvun alun nuorten henkisistä kilpailuista on tultu kulttuurikilpailujen ja Nuorison taidetapahtumien kautta tämän päivän Nuori Kulttuuriin. Pitkään historiaan mahtuu monia vaiheita ja kokonaisia työuria kulttuurisen nuorisotyön palveluksessa. Laajan kuvan suurin muutos on tapahtunut tälle vuosituhannelle siirryttäessä, kun toimintaa on muun nuorisotyön mukana alettu tekemään nuorten ohjaamisen sijaan enemmän yhdessä nuorten kanssa, kuten Reetta Pihlajavirta Pro Gradu -tutkielmassaan ”Nuorison taidetapahtuma – Kulttuurista nuorisotyötä kulttuuripolitiikan näyttämöllä” toteaa.

Missä mennään nyt, miltä näyttää 2020 -luvun kulttuurinen nuorisotyö?

Pihlajavirran gradu, josta myös historiikki ”Pyörivään pyörään ei musta korppi pesäänsä tee!” on johdettu, kuvastaa otsikoltaan hyvin viime vuotisia toimiamme. Samaan aikaan, kun olemme pyrkineet katsomaan seuraavalle vuosikymmenelle, on toimistollemme uskottu paljon uusia Nuori Kulttuuriin liittyviä toimia: Toimistoltamme koordinoidaan Nuori Kulttuuri aluetapahtumat, tuotetaan käytännössä valtakunnallinen tapahtuma ja vastataan sen rahoitusten hakemisesta ja budjetista, jaetaan nuorten kansainväliset matka-avustukset ja pyritään parhaamme mukaan toimimaan kulttuurisen nuorisotyön laajempana alustana.

Ensimmäiset pari vuotta ovat olleet ytimen kirkastamista: Mikä Nuori Kulttuurissa ja kulttuurisessa nuorisotyössä on oleellista? Mikä on se ydin, joka toiminnassa on koettu sen pitkän historian aikana hyväksi ja toimivaksi? Mistä pitää kiinni, mistä luopua, että jotain uutta, tähän päivään ja tulevaan vastaavaa, voi syntyä?

Olemme lähteneet uudistamaan toimintaa rauhallisella ja osallistavalla otteella. Ensimmäisen toimintavuoden havainto oli, että nuoria pitää saada enemmän mukaan toiminnan suunnitteluun ja ideointiin. Niinpä päätimme vuoden 2018 Sounds-vuoden jälkeen lakkauttaa toiminnasta taiteellisten johtajien pestit ja antaa enemmän tilaa nuorille. Viime vuoden Teatriksessa pilotoimme nuorten johtoryhmää, jonka tehtävänä oli ideoida tapahtuman sisältöjä ja sparrata raatia nuoruuden asiantuntijoiden näkökulmasta. Itse tapahtumakonsepti oli kuitenkin suurinpiirtein samanlainen kuin viimeisinä vuosina: yksi taiteenala (teatteri) ja aluetapahtumat, joiden kautta osa nuorten ryhmistä pääsee valtakunnalliseen tapahtumaan.

Vuonna 2020 tulee kuluneeksi viisikymmentä vuonna ensimmäisistä nykyaikaisesta Nuorison taidetapahtumista. Samana vuonna, 1970, järjestettiin myös ensimmäinen Pispalan Sottiisi, joka itse asiassa on Nuorison taidetapahtumaa edeltäneiden pohdiskelujen tuotos. Koska sekä Nuori Kulttuurin että Pispalan Sottiisin taustayhteisö on Suomen Nuorisoseurat ry, päätimme pitää vuoden 2020 juhlatapahtuman yhteisenä suurena tanssitapahtumana SottiiviMovesina. Kyseessä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, jolloin Nuori Kulttuuri ja Pispalan Sottiisi lyövät kättä, viimeksi vastaavanlainen tapahtuma tehtiin vuonna 2014.

Vuonna 2020 tulee kuluneeksi kolme vuotta Nuori Kulttuuri toiminnan siirtymisestä Suomen Nuorisoseuroille. Ensi keväänä koittaa myös aika, jolloin kaikki nykyiset tapahtumamuodot Sounds (musiikki), Teatris (teatteri) ja Moves (tanssi) on kierrätetty nykyisin Jyväskylässä sijaitsevan Nuori Kulttuuri toimiston käsistä.

Viimeisen vuoden aikana olemme tapahtumarattaissa pyörimisen ohella vieneet läpi strategiaprosessia, joka ensi vuodesta alkaen laittaa toiminnan uudistamiseen hieman laajemmin vettä myllyyn. Strategian tekemiseen ovat osallistuneet viime vuoden lopulla Nuori Kulttuuri seminaariin osallistuneet viitisenkymmentä aluetapahtumatuottajaa, Nuori Kulttuuri neuvottelukunta, joka koostuu toiminnan perustajärjestöistä ja Opetus-ja kulttuuriministeriön osaamiskeskusten edustajista, Teatriksen nuorten johtoryhmä, Nuori Kulttuuri -toimisto ja Suomen Nuorisoseurojen hallitus sekä henkilöstö. Strategia valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä, mutta tässä tipsinä muutama käytännön toimintaan vaikuttava seikka.

Rohkeus. Nuori Kulttuuri toiminta tulee tulevaisuudessa ratsastamaan kokeilukulttuurin aallonharjalla. Tämä tarkoittaa rohkeita kokeiluja tapahtumatuotannon saralla esimerkiksi digitalisaation osalta.

Paikallisuus. Tällä vuosituhannella Nuori Kulttuuri -tapahtumien keskiössä ovat olleet valtakunnalliset tapahtumat. Näistä eri puolelta Suomea nuorisoa kasaavista tapahtumista on tullut näyttäviä ja hienoa tapahtumia. Samaan aikaan paikallisista tapahtumista on luovuttu ja alueellisista tapahtumista on tullut eri puolella Suomea hyvinkin eri tasoisia. Käännämme katseemme arjen nuorisotyöhön ja sieltä syntyvään kulttuuriseen nuorisotyöhön. Näin pyrimme mahdollistamaan jokaisen suomalaisen lapsen ja nuoren osallisuuden kulttuuriseen harrastustoimintaan.

Harrastamisen arvostus. Nuori Kulttuuri -toiminnassa kulkee käsi kädessä nuorisotyö ja taide, kasvatuksellisuus ja kulttuuri. Käännämme katsettamme piirun verran taiteesta nuorisotyölliseen suuntaan; Nuori Kulttuuri kasvattaa ihmisiä, ei välttämättä taiteilijoita. Taide on hyvä väline, mutta ihmisen kasvu tämän toiminnan osalta taidetta tärkeämpää.

Tubettaja Maiju "Mansikkka" Voutilainen

Tubettaja Mansikkka eli Maiju Voutilainen oli tämänvuotisen Nuori Kulttuuri -tapahtuman nuorten johtoryhmän ideoima tapahtumavieras. Kuva: Eija Jokilahti. 

Kulttuurisen nuorisotyön sateenvarjo 

Yhden toimialan pienestä toimijasta kasvaa helposti resurssejaan suurempi. Emme haikaile Nuori Kulttuurin muutaman hengen toimistosta organisaatiota, joka käytännössä ratkaisee kulttuurisen nuorisotyön haasteet joka puolella Suomea. Pyrimme silti suuntaamaan katsettamme jokaiseen toimijaan, joka kulttuurisesta nuorisotyöstä innostuu, innostamaan niitä, jotka eivät sen keinoista ole vielä vakuuttuneita, toimimaan keskustelualustana ja välinevälittäjänä kentällä aktiivisesti toimiville tahoille; kunnille, järjestöille ja muille yhteisöille.

Nuori Kulttuuri tulee jatkossa toimimaan kulttuurisen nuorisotyön sateenvarjona, jonka suojiin on helppo ja mukava tulla. Emme rajaa mitään taiteenaloja toiminnastamme pois ja suuntaamme katseet kohti monitaiteisia tapahtumia, joita voi olla tuottamassa useita toimijoita. Tällä hetkellä teemme jo hyvää yhteistyötä J.H. Erkon kirjoituskilpailun osalta Nuoren Voiman Liiton ja Suomen Nuoriso-opiston kanssa, Lasten ja nuorten taidekeskuksen Nuori Taide -toiminnan, sekä SADE ry:n katutanssitoiminnan kanssa. Sateenvarjon alle mahtuu kaikki toimijat, niin pienet kuin suuretkin.

Tule mukaan!

Pasi Saarinen

Kirjoittaja on Suomen Nuorisoseurojen teatterin ja kulttuurisen nuorisotyön toimialajohtaja ja Nuori Kulttuuri -toimiston esimies.

 


Avainsanat: