Alle 18-vuotiaille suunnatuissa Nuorten vaaleissa annettiin 90 435 ääntä. Nuorten vaalien tulos kiinnostaa niin puolueita, ehdokkaita kuin mediaa, sillä se antaa signaalia nuorten ajatuksista ja arvoista. Varsinaisen vaalipäivän lähestyessä taas jännitetään, kuinka moni äänioikeutettu nuori löytää tiensä vaaliuurnille. Kuluneina viikkoina puhelin on soinut tiuhaan, kun eri suunnilta on kyselty, millä perusteella nuoret oikein äänestävät. Nuorten näkemysten pitäisikin kiinnostaa, sillä alle kolmekymppisten nuorten potentiaalisia ääniä on eduskuntavaaleissa jaossa yli 771 000 eli vajaa 14 % kaikista äänistä.
Nuorten vaalien yhä auki olevan palautekyselyn mukaan oman ehdokkaan valinnan taustalla on monilla nuorilla useita eri tekijöitä. Päätöksessä voivat yhdistyä monet äänestäjän tärkeänä pitämät ominaisuudet, kuten ehdokkaan ikä, sukupuoli, puolue sekä sopivat arvot ja mielipiteet. Tutkijoiden mukaan erityisesti vaalikoneilla sekä läheisen vinkillä on suuri merkitys nuorten äänestyspäätöksen takana, ja nämä tekijät nousevat esiin myös Nuorten vaalien palautekyselyssä.
Ääni tubettajalle tai tiktokkaajalle?
Viime aikoina julkisessa keskustelussa on pohdittu paljon somen ja erityisesti nuorten suosiossa olevan Tiktokin voimaa nuorten äänestyspäätöksissä. Nuorten vaaleissa suuria äänimääriä saaneista moni onkin aktiivinen Tiktokissa, YouTubessa tai muissa sosiaalisen median kanavissa. Kynnys äänestää tuttua on matalampi niin Nuorten vaaleissa kuin varsinaisissa vaaleissa, olipa tuttu sitten kaveri, kaverin vanhempi, naapuri tai somen kautta tutulta tuntuva vaikuttaja.
Ei ole yllättävää, että ehdokkaat, jotka ovat tehneet itseään ja mielipiteitään jo pitkään tunnetuksi nuorten käyttämissä kanavissa sekä käyneet näissä kanavissa keskustelua nuorten kanssa, saavat myös runsaasti nuorten ääniä. Vaikka moni puolue tai ehdokas vaalien lähestyessä innostuukin testaamaan uusia somekanavia nuorten tavoittamiseksi, vaatii somessa tunnetuksi tuleminen usein aikaa, vaivaa, alustan tyylin ja toimintalogiikan tuntemista sekä valmiutta vuorovaikutukseen.
Vitsikkäät, hylätyt ja tyhjät äänet
Osa äänestäjissä niin Nuorten vaaleissa kuin varsinaisissa vaaleissakin äänestää vitsillä ehdokasnumeroita, jotka ovat monimerkityksellisiä. Joskus nämä numerot hyödyttävät oikeita ehdokkaita, ja esimerkiksi Nuorten vaaleilla valitun eduskunnan keskuudessa yliedustettuina ovat ehdokkaat, joiden ehdokasnumero on 69. Vaikka osa numeroa 69 äänestäneistä onkin voinut äänestää kieli poskessa, olisi niin ehdokkaita kuin äänestäjiäkin kohtaan vähättelevää sanoa, että heidän menestyksensä on ainoastaan ehdokasnumeron ansiota. Kevään eduskuntavaaleissa useampi numeron 69 ehdokasnumeroarpajaisissa saanut ehdokas on esimerkiksi aiemmissa vaaleissa tullut valituksi jollain toisella numerolla.
Nuorten vaaleissa annetuista äänistä 5068 eli 5,6 % prosenttia oli hylättyjä eli toisin sanoen tyhjiä tai väärin tai epäselvästi täytettyjä. Vertailun vuoksi: vuoden 2019 varsinaisissa eduskuntavaaleissa äänestyslippuja hylättiin 17 844 eli 0,6 % kaikista äänistä. Nuorten vaalit ovat demokratiakasvatustapahtuma, johon moni osallistuu yhdessä esimerkiksi koululuokan tai harrastusryhmän kanssa. Silloin äänestämään päätyy varsinaisia vaaleja todennäköisemmin myös nuoria, jotka varsinaisissa vaaleissa saattaisivat jättää äänestämättä – ja toki demokratiakasvatuksen tarkoituskin on kannustaa myös sellaisia nuoria tutustumaan äänestämiseen, jotka muuten jättäisivät suuntaamatta vaaliuurnille. Samalla kuitenkin tyhjien tai vitsillä annettujen äänten määrä voi nousta.
Epätietoisuus hylätyn äänen taustalla
Joskus käy niin, että äänestäjä äänestää väärän vaalipiirin ehdokasta, mikä voi näkyä esimerkiksi sellaisena numerona, joka on suurempi kuin oman vaalipiirin ehdokaslistan numerot. Osa äänistä taas hylätään siksi, että äänestysnumerosta on mahdotonta saada selvää. Jos kyky kirjoittaa äänestysnumero äänestyslippuun arveluttaa, muistathan, että sinulla on oikeus pyytää äänestyspisteeltä vaaliavustaja auttamaan numeron kirjoittamisessa. Avustaja ei saa vaikuttaa äänestyspäätökseesi eikä kertoa kenellekään, ketä olet äänestänyt.
Tyhjän äänestyslipun jättämisen takana voi olla niin epätietoisuutta siitä, ketä tai millä perusteella äänestäisi kuin epäluottamusta vaaleihin ja halua protestoida äänestämällä tyhjää. Muista syistä hylättyjen äänten joukossa on tyypillisesti ääniä, joihin on piirretty tai kirjoitettu muutakin kuin ehdokkaan äänestysnumero sille varattuun ympyrään. Jo pieni sydän ehdokasnumeron yhteydessä johtaa äänen hylkäämiseen. Hylättyjen äänten joukossa on myös ääniä, joissa ei ole äänestetty oikeaa ehdokasta: varsinaisessa vaaleissa Aku Ankka ja Akun auto ovat tällaisia kestosuosikkeja. Vitsillä annettujen äänten takana voi olla niin halu hassutella, tarve protestoida kuin kokemus siitä, ettei vaaleilla tai omalla äänellä ole merkitystä. Vaikka jokainen saa äänestää niin kuin haluaa, varsinaisten vaalien vaaliuurnilla on silti hyvä muistaa, että protestiääni ei edistä muutosta vaan luovuttaa valtaa niille, jotka äänestävät hyväksytysti.
Suurin osa nuorten äänistä on hyväksyttyjä
Vaikka hylättyjen äänten määrä Nuorten vaaleissa oli suhteellisesti vajaa kymmenkertainen kuin edellisten varsinaisten eduskuntavaalien hylättyjen äänten määrä, on silti muistettava, että Nuorten vaaleissa 85 367 alaikäistä eli yli 94 % kaikista äänestäneistä äänesti hyväksytysti. Näin siis vaaleissa, joiden tuloksen perusteella ei valita ketään eduskuntaan.
Kuten muutkin ikäryhmät, myös nuoret tekevät äänestyspäätöksiään monin erilaisin perustein. Jos haluamme yrittää vaikuttaa siihen, miten nuoret äänestävät, voimme varmistaa demokratiakasvatuksella, että nuorilla on edellytykset punnita äänestyspäätöstään ja tunnistaa oma merkityksensä äänestäjinä. Lisäksi puolueet ja ehdokkaat voivat miettiä, miten voisivat nykyistä kattavammin näkyä ympäristöissä, joissa nuoret ovat ja todella kuunnella, mitä nuoret ajattelevat – myös vaalien välillä.
Niin Nuorten vaaleissa kuin varsinaisissa vaaleissa jokainen saa itse päättää, millä perusteella haluaa äänestyspäätöksen tehdä.
Silja Uusikangas
Kirjoittaja on Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin nuorten osallisuuden asiantuntija, jonka mielestä vaalilautakunnassa toimiminen on hauskin vaalipäivän aktiviteetti heti äänestämisen jälkeen.
silja.uusikangas@nuorisoala.fi
