Päivälleen 10 vuotta sitten YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman, joka oli ideoitu muutamaa vuotta aiemmin saunaillassa Allianssi-talolla. Päätöslauselma sai nimekseen Nuoret, rauha ja turvallisuus.
Kyseessä oli ensimmäinen päätöslauselma, jossa turvallisuusneuvosto tunnisti nuorten roolin rauhan ja turvallisuuden tekijöinä – ei vain konfliktien uhrina. Se kehotti YK:n jäsenvaltioita huomioimaan nuorten osallisuuden, hyvinvoinnin ja suojelun sekä ottamaan heidät mukaan rauhanprosesseihin.
10 vuotta vanhan asiakirjan nostalgisointi lämmittää tietysti mieltä, mutta aiheellisempaa on kysyä, mitä päätöslauselman toimeenpanemiseksi tehdään tänä päivänä. Siihen vastaa Suomen kansallinen Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma, joka julkaistiin juuri viime viikolla.
Toimintaohjelma on valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyön tulos. Erityisen tiiviisti ohjelman valmisteluun osallistui Nuorisoala, joka toteutti syksyllä 2024 ulkoministeriön toimeksiannosta kyselyn ja nuorten kuulemisia kartoittaakseen nuorten näkemyksiä rauhasta ja turvallisuudesta.
Ohjelma sisältää liudan toimenpiteitä, joita eri ministeriöt, organisaatiot ja kansalaisjärjestöt ovat sitoutuneet toteuttamaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tässä blogissa analysoin, mitä nuoret ja nuorisoala voivat ohjelmalta odottaa.
Osallisuutta kotimaassa ja maailmalla
Koko toimintaohjelma lähtee liikkeelle nuorten osallistumismahdollisuuksien lisäämisestä. Sen osalta valtionhallinto sitoutuu muun muassa edistämään rauhankasvatusta, kehittämään nuorisodelegaattohjelmaa sekä kannustamaan nuoria ottamaan osaa vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja kriisinhallintaoperaatioihin.
Hyvä niin, sillä toiminta luo toivoa, jolle on kova tilaus. Toimintaohjelmaa varten toteuttamamme kyselyn vastaajista jopa 61,9 prosenttia uskoo turvallisuustilanteen heikkenevän seuraavien viiden vuoden aikana.
Työtä kokonaisturvallisuuden eteen
Suomi tunnetaan maailmalla kokonaisturvallisuusajattelusta, joka on vaikuttanut toimintaohjelmaankin. Ohjelman läpileikkaavia teemoja ovat teknologia ja ilmastonmuutos ja sen toimenpiteet koskevat niin työllisyyttä, terveyttä kuin koulutusta.
Vähemmistöerityisten toimenpiteiden yksityiskohtaisuus vaihtelee: turvapaikkaprosesseissa ja kotouttamisessa otetaan huomioon nuorten erityistarpeet, vammaisten nuorten oikeuksia taas edistetään kansainvälisillä foorumeilla.
On selvää, ettei kokonaisturvallisuuden vahvistaminen onnistu ilman nuorisoalaa. Nuorisotyön tehtäviksi nimetään muun muassa nuorten medialukutaidon, konfliktinratkaisutaitojen sekä kriisinkestävyyden vahvistaminen, kun taas nuorisojärjestöjä taas pyydetään edistämään nuorten työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä eri ryhmien välistä dialogia.
Luvataanpa ohjelmassa myös taloudellista tukea nuorisoalalle.
Konfliktit ja turvattomuus iskevät nuoriin erityisen rankasti, mutta juuri se antaa syyn tunnistaa heidät aktiivisina toimijoina – ei vain suojelun kohteina.
Ymmärrystä nuorten moninaisesta roolista
Ohjelman toimenpiteet koskevat kaikenlaisia nuoria: heitä, joita kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikuttaminen, heitä, jotka uhkaavat jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle ja heitä, joille rauha ja turvallisuus tarkoittavat henkilökohtaista selviämistä aseellisista konflikteista. Tämänkin vuoksi valtionhallinto tarvitsee kumppanikseen nuorisoalan, joka kykenee tavoittamaan nuoria monipuolisemmin kuin valtionhallinto kuunaan.
Toimintaohjelman ehdoton vahvuus on se sama oivallus, jonka päättäjät YK:n turvallisuusneuvostossa saivat kymmenen vuotta sitten: konfliktit ja turvattomuus iskevät nuoriin erityisen rankasti, mutta juuri se antaa syyn tunnistaa heidät aktiivisina toimijoina – ei vain suojelun kohteina.
Mitä seuraavaksi?
Loppupelissä toimintaohjelma sisältää paljon toimenpiteitä, joita valtionhallinto toteuttaisi muutenkin esimerkiksi hallitusohjelman perusteella. Aika siis näyttää, millaista hyötyä juuri tästä toimintaohjelmasta on nuorille ja nuorisoalalle.
Ulkopolitiikasta kiinnostuneita kannustan seuraamaan, kuinka Suomi satsaa nuorten kansainväliseen osallisuuteen ensi vuonna, kun se tavoittelee paikkaa YK:n turvallisuusneuvostossa. Nuoret, rauha ja turvallisuus -agenda on Suomelle ulkopoliittinen ylpeydenaihe tai jopa eräänlainen vientituote, ja ulkoministeriöstä on jo vahvistettu, että se tulee olemaan isosti esillä myös turvallisuusneuvostokampanjassa.
Lotta Tuominen
Kirjoittaja on koordinoinut kuluvan vuoden ajan Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkostoa, joka edustaa kansalaisjärjestöjä päätöslauselman kansallisessa toimeenpanossa.
lotta.tuominen@nuorisoala.fi
