Panostukset nuoriin eivät ole kulueriä vaan investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti tulevaisuudessa. On aika tehdä niitä valintoja, jotka osoittavat nuorille, että yhteiskunta haluaa turvata myös heidän tulevaisuutensa.
Eduskuntavaalit saattavat tuntua kaukaiselta asialta mutta todellisuudessa niihin on yllättävän lyhyt matka varsinkin vaikuttamisen näkökulmasta. Puolueiden ohjelmatyö on hyvässä käynnissä ja ministeriöissä laaditaan pohjia seuraavaan hallitusohjelmaan. Vaikuttamisen aika on nyt.
Me Nuorisoala ry:ssä olemme valinneet lähteä vaalityöhön kolmen ilmiön pohjalta. Koemme, että yhteisöllisyysvaje, poikien koulutustaso ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ovat ne asiat, jotka parhaiten kuvaavat suurimpia haasteita ja samalla ratkaisuja, joita nuorten hyvinvointi edellyttää.
Yhteisöllisyys kunniaan
Nuorilla on tarve kuulua yhteisöön ja kokea olonsa merkitykselliseksi. Poliittisilla päätöksillä puolestaan voidaan vaikuttaa siihen, että nuoren yhteisö on terveellinen ja turvallinen. Kun eri elämänvaiheissa on seurana kavereita ja tukena turvallisia aikuisia, pärjää haastavissakin tilanteissa paremmin.
Kyselymme mukaan yhdeksän kymmenestä nuoresta toivoo saavansa apua yksinäisyyteen omilta kavereiltaan ja muilta ikätovereilta. Huomionarvoista on, että seuraavaksi suosituin ryhmä joka viidennen nuoren mielestä oli nuorisotyöntekijät. Nuorisotyön ja -alan arvo yhteisöllisyyden rakentamisessa onkin merkittävä ja se pitää tunnustaa entistä paremmin.
Kansalaisjärjestöt ja yhdistykset ovat olleet perinteisesti yhteisöjen rakentajia. Kuitenkin kansalaisjärjestöt elävät historiansa suurimman muutoksen keskellä, johon vaikuttavat muuttuvat osallistumisen muodot sekä julkisen vallan toimet erityisesti rahoituksen suhteen. Mikäli haluamme, että suomalainen yhteiskunta menestyy, on julkisen vallan jatkossakin tuettava kansalaistoimintaa.
Sellaista summaa rahaa ei nimittäin olekaan, joka riittäisi korvaamaan yhteisöllisyyden puutetta. Kyse on ihmisen perustavanlaatuisesta tarpeesta ja olennaisesta tekijästä hyvinvoinnille. Siksi tarvitsemme yhteisöllisyyden kunnianpalautuksen.
Huomio poikiin ja amiksiin
Suomen tavoitteena on nostaa koulutustasoa niin, että puolet nuorista saisi korkeakoulututkinnon. Nykyjärjestelmällä tavoite koulutus- ja osaamistason nostosta vaikuttaa kuitenkin kaukaiselta, sillä 20–24-vuotiaista joka viidennellä on vain perusasteen koulutus. Valitettavasti nuoret miehet ovat jääneet kauas jälkeen naisista: 25–29-vuotiaista miehistä pelkän perusasteen varassa on jopa 18 prosenttia.
Oppivelvollisuuden laajentaminen on tuoreen tutkimuksen mukaan hieman vähentänyt toisen asteen keskeyttämistä, mutta parannettavaa löytyy – ja paljon. Suomalaisten peruskoulujen välillä erot ovat pieniä, mutta suurimmat osaamiserot löytyvät koulujen sisältä. Koulutus- ja osaamistason nostamisessa avainasemassa ovat juuri ne nuoret, jotka eivät nykyisin suorita edes toisen asteen tutkintoa.
Haluamme etsiä ja tarjota niitä keinoja, joilla erityisesti poikien koulutustasoa saadaan nostettua ja heidän polkuaan opinnoissa tuettua paremmin.
Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus
Nuorten aikuisten taloutta kurittavat ja heidän tulevaisuuttaan varjostavat huono taloustilanne, ilmastonmuutos, velkaantuminen, työttömyys ja kestävyysvaje. Kaiken lisäksi maailmassa on nyt enemmän sotia kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Nuoria tulevaisuudessa odottava maailma voi olla entistäkin epävarmempi, jakautuneempi ja rauhattomampi.
Tutkimusten mukaan nuorten toiveet ovat kuitenkin edelleen varsin tavallisia. He kaipaavat turvallisuutta ja rauhaa, merkityksellistä työtä ja arjen perustan vakautta. Edelleen suurin osa nuorista toivoo omaa perhettä ja lapsia.
Yhteiskunnan velvollisuus on varmistaa, että nämä perusasiat ovat kunnossa. Nuorilla on oltava syy luottaa siihen, että kouluttautuminen kannattaa ja että työelämään kiinnittymisessä on järkeä. On voitava uskoa, että elämä kantaa ja tulevaisuus tuo hyviä asioita. Tämän eteen me teemme töitä.
Kutsumme koko nuorisoalan rakentamaan yhdessä vaalitavoitteita ja keinoja niihin pääsemiseksi. Järjestämme tammikuussa jokaisen ilmiön pohjalta oman webinaaritilaisuuden, joihin toivomme jäseniämme mukaan vaikuttamaan. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet luvassa vielä ennen joulua!
Minja Timperi
Kirjoittaja on tuore Nuorisoalan vaikuttamistyön päällikkö, joka on hyppinyt sektorilta toiselle ja kolmannellekin maailman parantaminen pyrkimyksenään.
minja.timperi@nuorisoala.fi
Minja Timperi
