Katujengit ja nuorisorikollisuus ovat olleet esillä mediassa runsaasti viime aikoina. Nuorisotyön viikolla haluamme kiinnittää huomiota nuorisotyön rooliin ilmiön ehkäisemisessä sekä siihen puuttumisessa.
Miten nuorisoalalla autetaan tällä hetkellä rikoksia tekeviä nuoria ja ennaltaehkäistään nuorten rikollisuutta tulevaisuudessa? Nuorisoalan työntekijöiden ja tutkijoiden näkökulmasta nuorten kaduilla käyttämä väkivalta ja rikollisuus kumpuaa erityisesti nuorten pahoinvoinnista, osattomuudesta, syrjään jäämisen kokemuksesta ja ulossulkemisesta. Monen nuoren kohdalla taustalla on ylisukupolvista pahoinvointia.
Tilastokeskuksen mukaan ryöstöistä ja pahoinpitelyistä epäillyt ovat vuodesta 2019 alkaen jälleen lisääntyneet kaikissa alle 21-vuotiaiden ikäryhmissä. Alle 15-vuotiailla vakavien rikosten osuus on kasvanut. Poliisin mukaan nuorten epäillyksi tekemät ryöstöt ovat poliisin mukaan lisääntyneet alkuvuodesta 2023 lähes 40 prosentilla ja pahoinpitelyrikokset noin neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Nuorten rikollinen käyttäytyminen on moninainen ilmiö ja on myös tärkeää todeta, että valtaosa nuorista ei tee rikoksia.
1990-luvun laman jälkeen lapsiperheköyhyys kasvoi ja ennaltaehkäisevistä palveluista säästettiin. Koko 2000-luvulla tilanne ei ole kohentunut merkittävästi, vaan useilla yhteiskunnan osa-alueilla on havaittavissa tilanteen heikkenemistä ja palvelujen käytön polarisaatiota. Ryhmäkoot ovat kasvaneet, oppimistulokset eriytyneet ja perheiden asema on vaikeutunut.
Nuorisotyöntekijä on monelle nuorelle ensimmäinen tai ainoa turvallinen aikuinen, jolla on ollut riittävästi aikaa kohdata nuori omana itsenään. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta olisi toivottavaa, että turvallinen aikuinen voisi olla oma huoltaja, mutta näin ei kuitenkaan aina ole.
Nuorisotyö tavoittaa nuoria siellä, missä nuoret ovat – myös somessa. Tälläkin hetkellä monet Ankkuri-tiimeissä* toimivat ammattilaiset sekä muissa tehtävissä toimivat poliisit, nuorisotyöntekijät ja lääkärit tekevät aktiivista faktapohjaista sisältöä nuorille sosiaalisessa mediassa. He kertovat nuorten käyttämissä kanavissa nuorille suoraan puhuen esimerkiksi lainsäädännöstä, päihteistä ja vankeinhoidosta. Tällaista faktapohjaista tiedon jakamista tarvittaisiin lisää.
Nuorisotyön kautta nuorille on tarjolla turvallisia yhteisöjä. Kasvanut yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute johtavat ymmärrettävästi siihen, että yhteisöjä haetaan joskus haitallisistakin ympäristöistä. Näissä yhteisöissä nuori voi löytää samaistumispintaa muiden nuorten kanssa esimerkiksi ulkopuolisuuden tai osattomuuden tunteisiin. Erityistä huomiota on asiantuntijoiden mukaan syytä kiinnittää ulkomailla syntyneisiin ulkomaalaistaustaisiin yläkouluikäisiin poikiin ja heidän hyvinvointinsa parantamiseen. He elävät keskivertonuorta useammin turvattomammassa ympäristössä, kokevat enemmän yksinäisyyttä, altistuvat syrjinnälle ja rasismille sekä ovat keskimääräistä alttiimpia riskikäytökselle.
Nuorisotyön ja -tilojen, matalan kynnyksen harrastusten ja nuorisojärjestöjen avulla nuorille luodaan rutiineja, onnistumisen kokemuksia ja toimintaa ilman päihteitä. Nuorille tarkoitettujen maksuttomien tilojen vähentämisellä ja nuorille tyypillisen hengailun kieltämisellä saadaan aikaan vain haitallisia vaikutuksia. Järjestö- ja harrastustoiminta vähentävät tutkitusti yksinäisyyttä. Lisäksi näiden kautta voidaan vahvistaa nuorten kokemusta kuulluksi tulemisesta ja osallisuudesta yhteiskuntaan.
Rikoksia jo tekevien nuorten auttamiseen eivät kuitenkaan riitä vain harrastukset ja nuorisotilat. Suomessa on jo pitkään tehty laadukasta rikoskierteen katkaisemiseen pyrkivää työtä esimerkiksi Ankkuritoiminnan* avulla ja sen rahoituksen vahvistaminen onkin erittäin tärkeää. Ainoastaan poliisin rahoituksen lisääminen ei kuitenkaan paranna monialaista Ankkuritoimintaa.
Myös yli 18-vuotiaat nuoret tarvitsevat lisää tukea. Valtakunnallisesti on olemassa jo erilaisia hankkeita ja pilotteja, joiden tarkoituksena on monialaisen työn kautta tarjota apua ja katkaista nuorten rikoskierteitä. Alle 29-vuotiaille tarkoitetut toimintamuodot tukevat nuoria erilaisten kannustimien kautta vakavista rikoksista kohti koulutusta tai työllistymistä. Etsivän nuorisotyön avulla voidaan etsiä ratkaisuja ja palveluja erilaisiin vaikeuksiin, kuten talousongelmiin ja elämänhallinnan haasteisiin.
Nuorten katurikollisuus ja jengiytyminen ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan yhteiskunnan tukea ja ammattilaisia monelta eri osa-alueelta. Poliisille ja muille nuoria työssään kohtaaville, kuten terveydenhuollon ammattilaisille, tuleekin tarjota tietoa kaikista nuorille tarjotuista palveluista ja tukimuodoista.
Hyssyttelyllä tai moraalipaniikilla ei saada muutosta aikaan. Nuorten luottamusta aikuisiin tulisi vahvistaa ja nuorten väkivallan teoista puhua avoimesti, onhan usein uhrinakin toinen nuori. Pelkkä huolipuhe ja tavanomaisten nuorisoryhmien olettaminen vaaralliseksi aiheuttaa kuitenkin lähinnä yleisen turvattomuuden tunteen kasvua ja epäluuloa. Nuorisoalan työntekijöillä on ammattitaitoa, jonka avulla voidaan aidosti kohdata nuoret nuoria itseään ja nuoruutta arvostaen.
*Ankkuritoiminta kohdistuu varhaisessa vaiheessa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennalta ehkäisemiseen. Ankkuritoimintaa toteutetaan monialaisessa tiimissä, johon kuuluvat asiantuntijat poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta sekä nuorisotoimesta.
tuija.kautto@nuorisoala.fi
