Rasismi on viime vuosina noussut länsimaalaisten ihmisten huulille uudenlaisella voimakkuudella ja retorisin tavoin esimerkiksi George Floydin murhasta seuranneen Black Lives Matter -liikehdinnän myötä vuonna 2020. Rasismia on järjestelmällisemmin alettu hahmottamaan ennen kaikkea rakenteissa vankasti istuvana ilmiönä, jota pönkitetään tiedostaen ja tiedostamatta vuosisatojen ajan muovatuilla yhteiskunnallisilla normeilla. Nämä normit ylläpitävät valkoisten ihmisten ylivaltaa tänäkin päivänä monin eri tavoin.
Rasismin vastaisessa työssä on retorisesti otettu huomattavia harppauksia viimeisimpien vuosikymmenien aikana. Esimerkiksi 2000-luvun alussa rasisminvastaisuutta miellettiin ja sanoitettiin Suomessa “color blind” -retoriikalla. Tämä tarkoitti sitä, että käytännössä ihonvärin vaikutusta ihmisten tosiasialliseen kohteluun syrjinnän eri muodoissa vähäteltiin tai ei tunnistettu, jota sitten alleviivattiin “kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia” -tyyppisillä iskulauseilla.
Yhteiskunnan rakenteiden luoman ja ylläpitämän rasismin hahmottaminen on 2010-luvun aikana kohti nykyhetkeä tultaessa valtavirtaistunut. Se näyttäytyy rakenteellisen rasismin tunnistamisen ja tunnustamisen lisäksi ennen kaikkea konkreettisten tekojen vaatimisena osana antirasismiajattelua- ja puhetta. Muun muassa tämän myötä Allianssin yhtenä yhdenvertaisuustyön kulmakivenä on vaikuttaminen antirasismin puolesta.
Antirasismin konkreettisiin ja aktiivisiin tekoihin painottuvan luonteen myötä esimerkiksi anonyymi rekrytointi ja positiivinen erityiskohtelu on otettu laajemmin työnantajien keinovalikoimiin osana rakenteellisen rasismin purkamista työelämässä. Tästä vaikuttavana esimerkkinä on Suomen suurimman työnantajan, eli Helsingin kaupungin käyttöön ottamat anonyymin rekrytoinnin käytännöt.
Myös lainsäädäntö, kuten yhdenvertaisuuslaki, velvoittaa esimerkiksi nuorisoalan toimijoita kitkemään välillistä ja välitöntä syrjintää organisaatioiden toiminnassa. Oikeusministeriö julkaisi äskettäin Marinin hallitusohjelman mukaisen valtioneuvoston toimintaohjelman rasismin torjumiseksi. Ohjelman tavoiteosiossa lausutaan heti kärkeen tarve tunnistaa ja purkaa eriarvoisuutta nimenomaan rakennetasolla.
Antirasismi aktiivisena yhteiskunnallisena muutostyönä
Antirasistinen ote kaikessa toiminnassa on ennen kaikkea peilauspinta valkoisten ihmisten etuoikeutetun yhteiskuntajärjestyksen näkyväksi tekemiseen, haastamiseen ja siten sen purkamiseen. Antirasismi haastaa meidät kohtaamaan ne yhteiskunnassa aikaisemmin sanoittamatta jääneet nivelkohdat, jotka kohtelevat ihmisiä syrjivästi ja ylläpitävät syrjivien käytäntöjen jatkumoa. Antirasismi on osa aktiivista muutostyötä, jonka myötä esimerkiksi puretaan ihonväriin liittyviä stereotypioita ja lisätään kulttuurisensitiivisyyttä vaikkapa osana suomalaista koulutusjärjestelmää ja nuorisoalan toimintaa.
On länsimaalaisen valkonormatiivisen, eli valkoisten ihmisten etuoikeuksia ylläpitävän yhteiskunnan vastuulla mahdollistaa tosiasiallisesti yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille. Tämä vaatii aina aika-ajoin meidän valkoisten ihmisten vierailua niin sanotuilla epämukavuusalueilla. Eli käytännössä keskusteluja ja reflektiota, joissa tietoisesti altistamme itsemme ja toisemme selkä seinää vasten -henkisiin tilanteisiin vallitsevien normien ja meidän vallankäytön kanssa. Näillä epämukavuusalueilla ikään kuin “vapaaehtoisesti vieraileminen” on ennen kaikkea luksusta, jota muun muassa rodullistetuilla suomalaisilla ja Suomeen muuttaneilla ei ole mahdollista valita – heidät pakotetaan niihin päivittäin sen takia, miltä he näyttävät ja keitä he ovat. Siksikin nimenomaan valtaväestön teoilla on väliä.
Mitä nuorisoalan toimijat voivat tehdä oman toimintansa antirasistisen työn vahvistamiseksi? Kuunnella, lukea, sisäistää, oppia ja toteuttaa! Suosittelen esimerkiksi “Lähteitä antirasistisen toiminnan tueksi” -tiedostoon tutustumista.
Yleisen tason yhdenvertaisuussuunnitteluun antaa syötteitä muun muassa erityisesti nuorisoalan toimijoiden tueksi laadittu “Kaikki mukana?” -opas. Myös allekirjoittanut antaa todella mielellään Allianssin asiantuntijana sparraustukea alan yhdenvertaisuustyön, kuten antirasismin toteuttamiseksi – eli saa niin sanotusti koodailla matalalla kynnyksellä!
Touko Niinimäki
Kirjoittaja on syksystä Allianssilla työt aloittanut talviuimari, joka viihtyy loppu- ja alkuvuodesta sekä jäätyneen veden seassa että sen päällä luistelun ja ”pipolätkän” muodossa.
touko.niinimaki@alli.fi
