Suomen hallitus jätti esityksensä liikkumisrajoituksista eduskunnan käsittelyyn viime viikolla. Hallituksen esittämillä liikkumista rajoittavilla suunnitelmilla on luonnollisesti lukuisia vaikutuksia myös nuoriin. Koronapandemian leviämisen ehkäiseminen on äärimmäisen tärkeää. Me nuorisoalan toimijat pyydämme kuitenkin päättäjiä huomioimaan nämä näkökulmat lainsäädäntötyössä liikkumisrajoituksia asettaessa.
Tärkeää on muistaa, että nuoret eivät ole yksi yhtenäinen joukko: liikkumisrajoitukset osuvat eri nuorten ryhmiin eri tavoin. Tässä nuorisoalan ammattilaisten kokoamia näkökulmia liikkumisrajoitusten vaikutuksista nuoriin.
Tiiviisti:
- Nuoret asuvat usein yksin, joten liikkumisrajoitukset ovat nuorille erityisen hankalia. Riskeinä ovat etenkin yksinäisyyden ja mielenterveyden haasteiden lisääntyminen. Jokaisen tulisi olla mahdollista nimetä kotitaloutensa ulkopuolelta henkiltö, jota voisi tavata myös sisätiloissa.
- Rajoitukset iskevät rajuimmin haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin, kuten asunnottomiin, NEET-nuoriin ja muihin heikossa työmarkkina-asemassa oleviin.
- Rajoitukset heikentävät nuorten mielenterveyttä. Mielenterveyspalveluiden ja matalan kynnyksen tuen tarve kasvaa entisestään.
- Esitetyissä rajoituksissa ei tunnisteta lainkaan etsivää nuorisotyötä, jalkautuvaa nuorisotyötä tai työpajatoimintaa. Nuorisotyön asema ja nuorisotyöntekijöiden rooli tulisi huomioida ja määritellä laissa erikseen.
- Sulkutoimenpiteet vaikuttavat erityisesti aloihin, joilla työskentelee paljon nuoria. Jo ennestään korkea nuorisotyöttömyys saattaa kasvaa.
- Opiskelijoiden asema on rajoitusaikana heikko. Rajoitukset vaikuttavat mm. mahdollisuuksiin suorittaa opintoja ja työssaoppimisjaksoja, opiskelijoiden toimeentuloon sekä opiskelijaruokailuun.
Liikkumisrajoitusten vaikutukset yksin asuviin nuoriin:
Vuonna 2020 47 % nuorista asui yksin. Nuorisoalan toimijoita huolettaa erityisesti yksin asuvien nuorten yksinäisyys, joka todennäköisesti pahenee liikkumisrajoitusten myötä. Yksin asuvien kannalta keskeistä on, että jokaisen olisi mahdollista nimetä oman kotitalouden ulkopuolelta ainakin yksi omaan niin sanottuun “koronakuplaan” kuuluva henkilö, jota voisi tavata myös sisätiloissa, riippumatta omasta parisuhdestatuksesta tai -muodosta. “Vakiintuneeksi parisuhteeksi” on liikkumisrajoituksissa määriteltävä tasavertaisesti erilaiset monimuotoiset kiintymyssuhteet. Monille nuorille, eteenkin opiskelijoille, ystävyyssuhteet ovat ainoita ja tärkeimpiä samalla paikkakunnalla olevia ihmissuhteita.
Liikkumisrajoitusten vaikutukset erityisen haavoittuvassa ja heikossa työmarkkina-asemassa oleviin nuoriin:
Rajoitustoimet ja niihin liittyvä järjestyksenvalvonta voi synnyttää vastakkainasettelua ja heikentää nuorten turvallisuudentunnetta sekä luottamusta aikuisiin. Tätä torjumaan tarvitaan nuorten tilanteita tuntevia nuorisoalan ammattilaisia. Kasautuvat ja kasvavat sosiaaliset ongelmat sekä rajoitustoimista edelleen lisääntyvä palveluvelka edellyttävät heikossa työmarkkina-asemassa ja haavoittuvassa asemassa oleville suunnattujen palvelujen resursoinnin vahvistamista.
Asunnottomien nuorten asema on jo nyt hyvin vaikea, ja ulkonaliikkumiskielto vaikeuttaisi sitä entisestään. Jalkautuvan nuorisotyön ja matalan kynnyksen palvelut tulee turvata olennaisena haavoittuvimmassa asemassa olevia nuoria kohtaavana ja tukevana palveluna. Lasten ja nuorten auttavien puhelinten ja nettichattien resursseja on kasvatettava. Kahdenkeskiset kasvokkaiset tapaamiset esim. nuorisotyöntekijöiden kanssa on nähtävä välttämättöminä kontakteina, joita rajoitukset eivät koske, jos nuorella ei ole kotona luotettavaa aikuista.
Rajoitukset lisäävät myös lastensuojelun tarvetta asiakasperheiden taloudellisten ongelmien, vuorovaikutushaasteiden, jaksamattomuuden ja lähisuhdeväkivallan lisääntymisen myötä ja vaikuttaa näin myös haavoittuvassa asemassa olevien nuorten elämään. Ensi- ja turvakotien sekä nuorten turvatalojen tulee olla avoinna liikkumisrajoituksista huolimatta.
Liikkumisrajoitusten vaikutukset etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan:
Esitetyissä rajoituksissa ei tunnisteta lainkaan etsivää nuorisotyötä, jalkautuvaa nuorisotyötä tai työpajatoimintaa. Nuorisotyön asema ja nuorisotyöntekijöiden rooli tulee huomioida ja määritellä laissa erikseen. Jos työpajatoimintaa ei ole mahdollista pitää auki liikkumisrajoitusten voimassaoloaikana, on mahdollistettava ja edellytettävä etävalmennusta kaikissa palveluissa, myös kuntouttavassa työtoiminnassa. Tarvitaan asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan joustavia hybridimalleja, jotka mahdollistavat etäpalvelun sekä terveysturvallisen lähipalvelun.
Koronaepidemia on jo nyt lisännyt etsivän nuorisotyön ja työpajojen asiakkaiden ahdistusta ja muita mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä sekä taloudellisia ongelmia. Tuen tarpeessa olevien nuorten ja aikuisten määrä on kasvanut, ja heidän palvelutarpeensa ovat moninaistuneet.
Liikkumisrajoitusten vaikutukset opiskelijoihin:
Amisbarometriin vastanneista 20 – 29-vuotiaista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista jopa 37 % asui yksin. Alaikäisistä ammatillisista opiskelijoista yli 15 % asui muualla kuin vanhempiensa luona, pääosin asuntoloissa, yksin tai kimppakämpässä. Myös useilla korkeakouluopiskelijoilla on opiskelupaikkakunnallaan asunto, mutta käytännössä he saattavat oleskella merkittävän osan ajasta kotipaikkakunnallaan esimerkiksi omien vanhempiensa luona. Näissä tilanteissa määritelty kotikunta voi myös poiketa siitä, missä opiskelija tosiasiallisesti asuu pandemia-aikana.
Liikkumisrajoitukset vaikuttavat myös opiskelijoiden ruokailuun: koulutuksen järjestäjillä ei ole velvollisuutta tarjota toisen asteen opiskelijoille kouluateriaa muuten kuin sellaisina päivinä, jolloin opiskelija osallistuu opetukseen oppilaitoksen tiloissa. Yhä edelleen kolmasosalle lukiolaisista ei ole tarjottu kouluruokaa tai eväsjakelua etäopetuksen aikana. Tämä asettaa erityisesti pienituloiset ja monilapsiset perheet vaikeaan tilanteeseen ja kasvattaa pahimmillaan lapsiperheköyhyyttä. Myös korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuus syödä KELAn tukema päivittäinen opiskelijalounas saattaa heikentyä.
Liikkumisrajoitusten vaikutukset nuorten opintoihin:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kouluissa ei ole havaittu merkittäviä tartuntaketjuja, eikä HUS:n infektioylilääkärin mukaan etäopetus ole vähentänyt nuorten koronatartuntoja. Oppilaitoksissa on siis pystytty pitämään huolta riittävistä turvajärjestelyistä. Sen sijaan ongelmat jaksamisessa ja oppimisessa ovat kasvaneet räjähdysmäisesti: esimerkiksi 72 prosenttia lukiolaisista kokee etäopinnot kuormittaviksi ja 67 prosenttia kokee, etteivät opinnot ole edenneet hyvin.
Myös ammatillista koulutusta on ollut periaatteessa mahdollista järjestää etänä, mutta osaa opetussisällöstä on käytännössä mahdotonta käydä läpi vain etäopetuksessa. Etäopetus toisella asteella on erityisen haasteellista nuorille, joiden vanhemmat eivät työtilanteen tai oman jaksamisen tai osaamisen vuoksi voi tukea nuorta opinnoissa. Näin ongelmat kasaantuvat niille, joiden perheissä on jo muutenkin vaikeaa.
Opiskelijoiden kirjaston käyttö ei olisi liikkumisrajoitusten astuessa voimaan sallittua, mikä asettaisi opiskelijat eriarvoiseen asemaan, jos aineiston ostaminen kaupasta olisi ainoa mahdollisuus hankkia esimerkiksi kirjoja tai nuotteja. Käynti esimerkiksi kuraattorilla, opintopsykologilla tai näihin rinnastettavissa palveluissa voi myös olla sellainen välttämätön peruste opiskelijan liikkumiselle, jota esityksessä ei ole huomioitu.
Elinkeinotoimintaa välillisesti rajoittavat toimet vaikuttavat myös ammatilliseen koulutukseen ja opiskelijoiden mahdollisuuksiin suorittaa työssäoppimisjaksoja. Käytännön harjoittelu työpaikoilla vaikeutuu monien työpaikkojen joutuessa sulkemaan tai supistamaan toimintaansa, mikä johtaa opintojen viivästymiseen ja vähentää mahdollisuuksia vahvistaa käytännön osaamista aidoissa työtehtävissä. Erityisen kovasti tämä vaikuttaa palvelualoihin.
Monet valintakokeet on päätetty järjestää lähikokeina. On välttämätöntä, että liikkumisen kannalta välttämättömäksi syyksi katsotaan myös valintakokeisiin osallistuminen, kuten hallitus esittää. Nuoren on osallistuttava riittävään moneen valintakokeeseen ollakseen oikeutettu työttömyysturvaan. Työttömyysturvajärjestelmän vaade opiskelupaikan hakemisesta voi johtaa siihen, että oireellinen nuori saapuu valintakokeeseen ja tartuttaa muita, tai jää kotiin ja menettää oikeutensa työttömyysturvaan.
Liikkumisrajoitusten vaikutukset nuorten mielenterveyteen:
Sosiaalisten kontaktien rajoittaminen, toisilla pitkään jatkunut etäopiskelu ja osalla taas esimerkiksi harrastustoiminnan rajoittaminen, on ajanut nuoret kurjaan tilanteeseen. MTV Uutisten ja Allianssin kevään 2021 kyselyyn vastanneista nuorista 87 % ilmoitti, että koronatilanne on aiheuttanut kielteisiä tunteita. Näistä tunteista tärkeimmiksi nousivat ahdistus, huolestuneisuus ja yksinäisyys.
Sosiaalisten kontaktien raju karsiminen sekä uupumus esimerkiksi etäopinnoissa kuormittavat nuorten mielenterveyttä. Hoitovelkaa on kertynyt nuorten mielenterveyspalveluissa jo ennen liikkumisrajoituksia ja nyt esitetyt rajoitukset lisäävät hoitovelkaa entisestään. 60 % Helsingin yliopiston opiskelijoista kertoo olevansa uupuneita tai uupumisen partaalla. Liikkumisrajoituksia asettaessa tarvitaan kipeästi lisäpanostuksia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin – niin etänä kuin läsnä.
Liikkumisrajoitusten vaikutus nuorten työllisyyteen ja toimeentuloon:
Rajoitukset kohdistuvat epätasaisesti kotitalouksiin eri työllisyysvaikutusten osalta. Laajimmin sulkutoimenpiteet vaikuttavat todennäköisesti palvelualoihin, kuten majoitus- ja ravitsemustoimintaan sekä hallinto- ja tukipalvelutoimintaan, joilla työskentelee paljon nuoria. Lisäksi jo nyt korona on vaikeuttanut nuorten työllisyyttä kasvattaen alle 25-vuotiaiden työttömyyttä. Haasteellisinta tämä on Uudellamaalla.
Opiskelijoiden joukossa on myös tilanteita, joissa opiskelija on nostanut ja käyttänyt kaiken käytettävissään olevan opintolainan, joten hänellä ei enää ole mahdollisuutta paikata toimeentuloaan lainalla saati työnteon avulla. Opiskelija on saattanut ajautua tällaiseen tilanteeseen ilman omaa syytään eikä kykene parantamaan asemaansa omalla toiminnallaan. Myös muiden etuuksien käyttö on opiskelijoille usein mahdotonta, sillä niiden nostaminen opintotuen ohella ei ole sallittua.
Työttömyyden pitkittymistä torjutaan aktiivisen työvoimapolitiikan keinoin. Kohdennettuja palveluja tulee saada mahdollisimman nopeasti.
Allianssin suositukset
- Nuoret on myös otettava mukaan suunnittelemaan heitä koskevien rajoitusten toteutusta.
- Nuorisotyön asema ja nuorisotyöntekijöiden rooli tulisi huomioida ja määritellä laissa erikseen.
- Kahdenkeskiset kasvokkaiset tapaamiset esim. nuorisotyöntekijöiden kanssa on nähtävä välttämättöminä kontakteina, joita rajoitukset eivät koske,
- Nuorille on viestittävä paitsi heitä koskevista rajoituksista, myös tarjolla olevista tukitoimista, heille luontaisilla kanavilla ja heitä ymmärtävällä tavalla.
- Nuorille suunnatuissa työllisyys- ja sote-palveluissa on varauduttava sulkutoimien myötä kasvavaan palveluntarpeeseen.
Lisätietoa nuorisoalan toimijoiden lausunnoista
Into – Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI
Suomen Lukiolaisten Liitto
Suomen Ylioppilaskuntien liitto