Uutiset

Euroopan tulevaisuus: pääsevätkö 16-vuotiaat vaaliuurnille?

Uutiset 20.5.2022

Eurooppa-päivästä Eurooppa-päivään – Euroopan tulevaisuuskonferenssi hujahti ohi varsin nopeasti. Euroopan nuoret ja nuorisoala olivat aktiivisesti mukana tässä kansalaisten kuulemisprosessissa, ja konferenssin loppupäätelmissä onkin mukana monia nuorten elämää ja asemaa parantavia ehdotuksia.

Euroopan tulevaisuuskonferenssi oli vuoden mittainen, monimutkainen kansalaisten kuulemisprosessi, jossa järjestettiin tapahtumia EU-tasolla, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti sekä käytiin keskustelua verkkoalustalla. Suomessa valtioneuvosto, kansalaisjärjestöt ja muut toimijat järjestivät tapahtumia. EU:n tasolla nuorten ääntä keskusteluissa toi esiin mm. kattojärjestömme Euroopan nuorisofoorumi (YFJ). Konferenssin täysistunnossa, joka käsitteli kansalaisten ehdotuksia, oli Suomen kansalaisedustajana mukana Allianssin nimeämä Ninni Norra.

Tulevaisuuskonferenssin loppuraportti luovutettiin EU-johtajille Eurooppa-päivänä 9.5.2022. Raportissa on mukana 49 ehdotusta tai tavoitetta ja yli 300 toimenpide-ehdotusta niiden toteuttamiseksi, yhdeksän teeman alla:

  1. ilmastonmuutos ja ympäristö
  2. terveys
  3. vahvempi talous, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja työpaikat
  4. EU maailmassa
  5. arvot ja oikeudet, oikeusvaltio, turvallisuus
  6. digitaalinen muutos
  7. eurooppalainen demokratia
  8. muuttoliike
  9. koulutus, kulttuuri nuoriso ja urheilu

Raportissa nuoret on mainittu 92 kertaa, ja monet toimenpiteistä liittyvät nuoriin. Raportissa ehdotetaan muun muassa:

  • nuorten nostamista EU:n keskiöön laskemalla äänestysikäraja 16 vuoteen, ottamalla käyttöön nuorivaikutusten arviointi, vahvistamalla eurooppalaista nuorisotakuuta ja tekemällä kriisivalmiussuunnitelmia, joilla pyritään minimoimaan kriisien vaikutukset nuoriin
  • vahvistaa demokratiaa perustamalla kansalaisyhteiskunnalle, erityisesti nuorisojärjestöille, tarkoitettuja toiminta-avustuksia ja tuomalla EU-vaaleihin ylikansallisia vaalilistoja
  • eurooppalaisen koulutusalueen perustamista ja myös koulutuksen ulkopuolella hankitun osaamisen tunnustamista
  • EU-kansalaisten yhdenvertaisuuden edistämistä määrittelemällä syrjinnän vastaiset kriteerit (ml. ikäsyrjintä) työmarkkinoille
  • EU:n energiaomavaraisuuden ja ilmastonmuutoksen torjunnan edistämistä kiihdyttämällä vihreää siirtymää, lopettamalla asteittain fossiilisten polttoaineiden julkiset tuet ja ottamalla johtava rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa globaalisti
  • edistämistä jokaisen eurooppalaisen oikeutta terveyteen perustamalla terveydenhuollon EU-tason minimivaatimukset ja antamalla EU:lle enemmän päätäntävaltaa terveysasioissa
  • EU:n päätöksentekoprosessien parantamista poistamalla neuvoston yksimielisyysvaatimus kaikissa asioissa paitsi uusien jäsenten hyväksymisessa ja muutoksissa EU:n perussopimuksiin

Seuraavaksi on odotettavissa, että EU:n toimielimet tarkastelevat tarvittavia jatkotoimia. Osa ehdotuksista vaatii EU:n perussopimusten avaamista. EU-jäsenvaltiot pääsevät kommentoimaan johtopäätöksiä neuvoston kokouksissa: Suomen ministereistä keskusteluissa mukana lienevät Eurooppa-ministeri ja pääministeri.

Kaisa Larjomaa

Kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija

kaisa.larjomaa@nuorisoala.fi

Katso myös