Kevään eduskuntavaalien alla kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta linjasivat nuorisoalan kattojärjestön kyselyssä, ettei nuorisotyöstä tai nuorten palveluista tule leikata, vaikka valtion menoja vähennettäisiin merkittävästi. Nyt nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan kuitenkin kolmen miljoonan euron leikkauksia, vaikka samaan aikaan opetus- ja kulttuuriministeriön kokonaisbudjetti kasvaa. Leikkaukset nuorilta voidaan vielä perua tulevassa budjettiriihessä, mikäli poliittista tahtoa löytyy.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kokonaisbudjetti kasvaa OKM:n talousarvioehdotuksessa 236 miljoonaa euroa vuoteen 2023 nähden. Panostukset koulutukseen ovat nuorten kannalta keskeisiä oppimiserojen umpeen kuromiseksi ja koulutustason nostamiseksi. Samaan aikaan esityksessä on täysin perustelemattomasti nähty tarpeelliseksi leikata kolme miljoonaa euroa nuorisotyöstä. Leikkaus on valtion budjetissa pieni, mutta nuorisoalan noin 75 miljoonan euron määrärahoissa vaikutuksiltaan suuri leikkaus.
“Nuorilta leikkaaminen on yksinkertaisesti lyhytnäköistä politiikkaa. Tulevaisuuden Suomi voi tasan yhtä hyvin kuin tämän päivän nuoret. Leikkaamisen sijaan nuorten hyvinvointia pitäisi ehdottomasti priorisoida etenkin nyt, kun nuorten mielenterveysongelmat sekä yksinäisyys lisääntyvät ja hyvinvointi eriytyy voimakkaasti. Nuorisotyön määrärahoista rahoitetaan järjestöjen ja kuntien korvaamattoman arvokasta työtä, jolla ennaltaehkäistään hinnakkaampien palveluiden tarvetta”, muistuttaa nuorisoalan kattojärjestön toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm.
Nuorimpien ikäluokkien priorisoiminen on paitsi inhimillisesti oikein, myös johdonmukaista. Hyvinvoivista nuorista kasvaa hyvinvoivia aikuisia – valtiontalouden näkökulmasta tuottavia kansalaisia. Jos taas nuorten pahoinvointi lisääntyy, ei tulevaisuudessa riitä nettomaksajia. Mikään maahanmuutto ei riitä paikkaamaan vajetta, jonka syntyvyyden, osaamistason ja nuorten hyvinvoinnin jatkuva lasku aiheuttavat.
“Esitellessään leikkauslistoja valtiovarainministeriön valmistelijat ja sittemmin hallitus ovat korostaneet talouden vastuullista johtamista. Leikkausehdotuksia ei ole kuitenkaan laadittu lapsi- ja nuorivaikutusten arvioinnin perusteella”, Munsterhjelm sanoo.
“Lapsille on opetettu, ettei saksien kanssa saa juosta. Nyt toivomme tätä samaa viisautta riiheen.”
Suomen suurin ja kohtalokkain velka on nuorten hyvinvointi- ja yhteisöllisyysvelka, joista maksamme pitkän pennin, jos korjaaviin toimiin ei ryhdytä pikaisesti. Esitetyt leikkaukset on vielä peruttavissa budjettiriihessä 19.–20. syyskuuta 2023. Nuorisoalan toimijat vaativat, että eduskuntapuolueet muistavat keväällä nuorille antamansa lupauksen olla leikkaamatta heidän hyvinvointiaan edistävästä työstä.
Lisätietoja
Anna Munsterhjelm, toiminnanjohtaja
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
anna.munsterhjelm@nuorisoala.fi
040 5879 514
Petra Pieskä, vaikuttamistyön päällikkö
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
petra.pieska@nuorisoala.fi
040 5855 392
