Kun hallitus päätti siirtää kevään kuntavaalit huhtikuusta kesäkuulle syttyi keskustelu äänestysaktiivisuudesta; kuka rientäisi vaaliuurnille kesäkuisena sunnuntaina? Alhainen äänestysaktiivisuus on kuitenkin piinannut kuntavaaleja jo pitkään, viime vaaleissa kaikista äänioikeutetuista vain 58,9 prosenttia jalkautui vaaliuurnille.
Äänestysaktiivisuus – tai sen puute – on erityisen huomionarvoista 18-24 vuotiaiden kohdalla. Kyseisen ikäryhmän äänestysprosentti oli viime vaaleissa vaivaiset 35%. Missä piilee syy nuorten alhaiselle äänestysaktiivisuudelle?
Allianssin nuorten osallisuusasiantuntijan Virva Viljasen mukaan osittain maamme rakenteissa:
”Suomessa on sellaisia rakenteita, jotka vaikuttavat nuorten äänestysaktiivisuuteen. Esimerkiksi koulutustausta voidaan nähdä erittäin merkittävänä tekijänä siinä, kuinka todennäköisesti nuorta kiinnostaa yhteiskunnalliset asiat ja kuinka todennäköisesti hän itse osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan”, Viljanen kommentoi.
Rakenteiden lisäksi Viljanen nostaa esille valinnanvaikeudet:
”Kun nuorilta itseltään on asiaa kysytty, niin yleisimmin koetaan, että on vaikeaa löytää itselleen sopiva ehdokas tai puolue. Myös oman äänen merkitys tuntuu aika vähäiseltä.”
Nuorille on omanikäisiä ehdokkaita on tosiaan tarjolla verrattain vähän. Vuoden 2017 kuntavaaliehdokkaista alle 30-vuotiaita oli vain 8,9 prosenttia. Tutkimukset osoittavat, että ehdokasvalinnan lisäksi vaikeuksia tuottavat tiedonpuute, työesteet ja matkat.
Alhaisesta äänestysaktiivisuudesta huolimatta Allianssin huhtikuun puolivälissä julkaistava nuorten kuntavaalikysely osoittaa, että selkeä enemmistö nuorista kokee äänestämisen tärkeäksi. Viisiportaisella asteikolla kyselyyn vastanneet nuoret määrittelivät äänestämisen merkityksen keskiarvoisesti kohtaan 4,29.
Nuorten hyvinvointipolitiikasta Allianssilla vastaava Katja Asikainen paljastaa kuntavaalikyselyn sisältävän muitakin silmiinpistäviä huomioita:
”Naisvastaajat ovat esimerkiksi miesvastaajia halukkaampia muuttamaan kotikunnastaan pois. Nuoret eivät myöskään välttämättä tunne kuntien palveluita, sillä joidenkin kysymysten kohdalla iso osa vastauksista on ‘’en osaa sanoa’’”, Asikainen kertoo.
Yhdestä asiasta nuoret ovat lähes yksimielisiä; nimittäin kuntien ilmastotekojen tärkeydestä:
”Meillä oli yksi kysymys ilmastosta; ‘’pitäisikö kuntien tehdä ilmastotekoja?’’. 95 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että pitäisi”, Asikainen toteaa.
Nuoria kyllä kiinnostaa, mitä heidän kunnassaan tapahtuu. Pullonkaulaksi muodostuu itse äänestämisen koettu hankaluus ja päätöksenteon vaikea hahmotettavuus. Asiantuntijat ja nuoret peräänkuuluttavat samankaltaisia toimia ongelman ratkaisemiseksi: Nuorisoalan toimijoiden ja kuntien tulisi jalkautua somessa sinne, missä nuoret ovat. Lisäksi nuorten demokratia-ja ihmisoikeuskasvatukseen tulisi panostaa ja päätöksenteosta tehdä selkeämpää sekä helpommin ymmärrettävää.
Jää nähtäväksi, kuinka korkealle kesäkuisen sunnuntain äänestysprosentti loppujen lopuksi kohoaa.
Lisää aiheesta Allianssin Instagram-tilillä!
Artikkelin kirjoitti Allianssin tutkiva somettaja Jaakko Oleander-Turja