Jos nuoret saisivat päättää, Suomen uudeksi tasavallan presidentiksi valittaisiin kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb. Nuorten vaaleissa annettiin tällä kertaa 94 456 ääntä, mikä on viime vuosina järjestettyjen Nuorten vaalien ennätys. Alaikäisille lapsille ja nuorille suunnatut Nuorten vaalit tutustuttavat nuoret äänestämään, ja luovat näin pohjaa varsinaisissa vaaleissa äänestämiselle ja muulle poliittiselle osallistumiselle.
Nuorten vaaleissa alaikäiset lapset ja nuoret pääsevät harjoittelemaan vaaleissa äänestämistä. Tavoitteena on tehdä äänestystilanteesta tuttua ja madaltaa kynnystä äänestää myöhemmin varsinaisissa vaaleissa. Tänä vuonna Nuorten vaalit järjestettiin ensi kertaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaviikko Politiikkaviikon kanssa, jossa nuoret pääsivät oppimateriaalien avulla tutustumaan presidentinvaaleihin ja ehdokkaisiin, politiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Nuorten vaalit järjestettiin tänä vuonna yhteensä 545:ssä koulussa, oppilaitoksessa, nuorisovaltuustossa, nuorten tilassa tai nuorten harrastusryhmässä 198:ssa kunnassa alle 18-vuotiaille nuorille. Sitä, minkä ikäiset lapset ja nuoret Nuorten vaaleissa äänestävät, ei voida tarkalleen sanoa.
Nuorten vaaleissa äänestetään kuin oikeissa presidentinvaaleissa
Riittävät demokratiataidot, kuten kyky ymmärtää yhteiskunnallisia asioita ja niihin vaikuttamista sekä kokemus siitä, että vaikuttaminen on myös itseä varten, luovat edellytykset äänestämiselle ja muulle poliittiselle osallistumiselle. Suomalaisten nuorten yhteiskunnallinen osaaminen on tutkitusti korkeaa, mutta esimerkiksi Nuorisobarometrin perusteella tiedetään, että nuorten kokemus ja ymmärrys omista vaikutusmahdollisuuksista on pääsääntöisesti matalaa.
“Nuorten vaalien ja Politiikkaviikon kaltaisilla demokratiakasvatustapahtumilla varmistetaan, että politiikkaa ja yhteiskuntaa tehdään tutuksi jo nuoresta saakka. Näin sitoutuminen demokratiaan ja erilaisiin osallistumisen keinoihin perhe- tai koulutustaustasta riippumatta vahvistuu”, toteaa Allianssin nuorten osallisuuden asiantuntija Silja Porkkala.
Nuorten matalan äänestysinnon taustalla on yleisimmin kokemus siitä, ettei ymmärrä politiikkaa riittävästi sekä siitä, että omalla äänellä ei ole merkitystä lopputuloksen kannalta. Lisäksi vajavainen tieto äänestyspaikkojen sijainnista ja aukiolosta, sekä äänestyspaikkojen huono sijoittelu vaikuttavat nuorten äänestämättä jättämiseen.
Kärjessä Stubb ja Halla-aho
Mikäli nuoret saisivat päättää, Suomen tasavallan presidentiksi valittaisiin kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb. Stubb sai Nuorten vaaleissa yhteensä 20 327 ääntä, mikä on 21,52 % annetuista äänistä. Seuraavaksi eniten ääniä sai perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho, joka keräsi 19 681 ääntä eli 20,84 % kaikista annetuista äänistä. Ero kahden kärkiehdokkaan välillä on siis vain 646 ääntä. Nuorten vaaleissa ei järjestetä toista kierrosta.
“Vaikka Nuorten vaalien päätarkoitus onkin tutustua itse äänestämiseen, antaa tulos kuitenkin kiinnostavia viitteitä ehdokkaiden kannatuksesta nuorten keskuudessa. Näyttää siltä, että nuorilla ei ole yhtä kärkiehdokasta, vaan kisa erityisesti Stubbin ja Halla-ahon välillä on tasainen”, kommentoi Nuorten vaalien projektikoordinaattori Iina Helenius.
Nuorten vaalien tuloksessa Jussi Halla-ahon saama kannatus eroaa täysi-ikäisille tehtyjen vaaligallupien tuloksesta, joissa Halla-ahon kannatus on ollut selkeästi matalampaa. Vaaligallupeista eroaa myös Pekka Haaviston kannatus, joka on ollut täysi-ikäisillä selvästi suurempaa, kuin Nuorten vaaleissa äänestäneiden keskuudessa.
Eniten ääniä Nuorten vaaleissa annettiin Uudenmaan ja Pirkanmaan vaalipiireissä. Uudellamaalla äänensä antoi yhteensä 20 277 nuorta ja Pirkanmaalla puolestaan 12 428 nuorta. Pienin äänimäärä kerättiin puolestaan Ahvenanmaan vaalipiiristä, jossa Nuorten vaaleissa äänesti 140 henkeä.
Nuorten vaalit ovat viime vuosina kasvattaneet tasaisesti suosiotaan. Edellisten presidentivaalien alla vuonna 2018 Nuorten vaaleissa (silloisissa Nuorisovaaleissa) äänesti yhteensä 68 480 nuorta, joten kasvua edellisistä presidentinvaaleista on tapahtunut 37,9 %. Viimeisimmissä Nuorten vaaleissa, jotka järjestettiin vuonna 2023 ennen eduskuntavaaleja, äänensä antoi yhteensä 90 435 nuorta. Hylättyjä ääniä annettiin tänä vuonna 5 096, mikä on 5,4 % kaikista äänistä. Tämä vastaa aikaisempien Nuorten vaalien tasoa.
Lisätietoja:
Iina Helenius, Nuorten vaalien projektikoordinaattori
iina.helenius@nuorisoala.fi
Silja Porkkala, nuorten osallisuuden asiantuntija
silja.porkkala@nuorisoala.fi
Nuorten vaalit
Nuorten vaalit on demokratiakasvatustapahtuma, jossa alle 18-vuotiaat nuoret pääsevät tutustumaan vaaleihin, puolueisiin ja ehdokkaisiin sekä saavat konkreettisen kokemuksen äänestämisestä. Äänestyspaikkoja on peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja nuorten harrastustoiminnan yhteydessä. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi on koordinoinut Nuorten vaaleja vuodesta 1995 asti. Nuorten vaalit järjestettiin 8.–12.1.2024. Lue lisää nuorten vaaleista: http://nuorisoala.fi/nuortenvaalit
Tutustu Nuorten vaalien 2023 valtakunnalliseen tulokseen sekä vaalipiirikohtaisiin tuloksiin.
Nuorten vaalit järjestetään järjestetään keväällä 2025 ennen kunta- ja aluevaaleja, jolloin vaaliaika on 24.–28.3.2025.
