Ungas val på svenska här!

Nuorten vaalit ovat valtakunnallinen äänestystapahtuma peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, työpajoilla, harrastusryhmissä ja nuorisotoiminnassa. Nuorten vaalit ovat ennen kaikkea oppimis- ja opetustapahtuma nuorille: nuoret tutustuvat vaaleihin, puolueisiin ja ehdokkaisiin sekä saavat konkreettisen kokemuksen äänestämisestä. Seuraavan kerran Nuorten vaalit järjestetään 24.-28.3.2025 kunta- ja aluevaalien yhteydessä.

Ilmoittaudu mukaan Politiikkaviikkoon ja Nuorten vaaleihin 2025!

Nuorten vaalit järjestetään lähes jokaisten valtakunnallisten vaalien yhteydessä. Kevään 2024 EU-vaalien yhteydessä ei järjestetty Nuorten vaaleja, sillä EU-vaalit osuivat koulujen loma-ajalle. Sen sijaan Nuorten vaalit järjestettiin vuoden 2024 presidentinvaalien yhteydessä.

Nostoja: Nuorten vaalit mediassa

• Yle: Tämä on vaalitulos, kun nuoret valitsivat presidentin (16.1.2024)
• Helsingin Sanomat: Alexander Stubb ja Jussi Halla-aho suosituimmat nuorten vaaleissa (16.1.2024)
• Iltalehti: Alle 18-vuotiaat valitsivat seuraavan presidentin: Vaalitulos julki (16.1.2024)
• MTV: Stubb, Halla-aho, Harkimo – asiantuntijat arvioivat, miksi nuoret kannattavat oikeiston presidenttiehdokkaita (16.1.2024)
• Ilta-Sanomat: Stubb voitti nuorten varjovaalit – näin pärjäsi Halla-aho (16.1.2024)
• Yle: Purra ja Harkimo olivat nuorten suosikkeja varjovaaleissa, mutta Marin ei mahtunut kymmenen kärkeen (21.3.2023)
• Helsingin Sanomat: Perussuomalaiset oli suosituin puolue nuorten vaaleissa (21.3.2023)
• Kankaanpään seutu: Nuorison ääni: omat vaalit madaltavat nuorten äänestyskynnystä (11.3.2023)
• Itäväylä: Nuoret alle 18-vuotiaat antavat äänensä nuorten vaaleissa – Porvoossa äänestetään viikolla 11 (10.3.2023)
• Hausjärvi: Nuorten vaaleissa voi äänestää myös kirjastolla (9.3.2023)
• Demokraatti: Nuorten vaaleihin ilmoittautui ennätysmäärä järjestäjiä – Marin: Me puolueiden puheenjohtajat seuraamme äänestystulosta tarkasti (16.2.2023)
• Etelä-Suomen sanomat: Nuorten vaaleihin ilmoittautui ennätysmäärä järjestäjiä (16.2.2023)

Vanhempia juttuja Nuorten vaaleista (aiemmin Nuorisovaalit):

• Urjalan sanomat: Nuorisovaaleissa nuoret valitsevat valtuuston, tänä vuonna äänestettiin lakanoihin pukeutuneena (19.5.2021)
• Ylä-Kainuu: Nuorisovaalit tutustuttivat lukiolaiset äänestämiskulttuuriin (18.5.2021)
• Lempäälän-Vesilahden sanomat: Nuorisovaaleja käydään yli 170 kunnassa tällä viikolla (17.5.2021)
• Inarilainen: Sodankylässä käydään tällä viikolla Nuorisovaalit (17.5.2021)
• Yle: Tältä näyttää nuorisovaalien valitsema eduskunta – eniten paikkoja haalivat vihreät ja perussuomalaiset (8.4.2019)

Usein kysytyt kysymykset

Haluan järjestää Nuorten vaalit, mitä teen?

Loistava juttu! Ilmoittautuminen kevään 2025 kunta- ja aluevaaleihin on tulossa vuoden 2025 alussa.

Kuka Nuorten vaaleja voi järjestää?

Kuka tahansa! Nuorten vaaleja järjestetään esimerkiksi peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa, nuorisotiloilla ja nuorisovaltuustoissa sekä työpajoilla ja harrastusryhmissä. Miksei mukaan mahtuisi esimerkiksi kirjasto? 

Miten voin yhdistää Nuorten vaalit koulutukseen?

Samaan aikaan Nuorten vaalien kanssa järjestetään nuorten yhteiskunnallinen teemaviikko Politiikkaviikko, jonka monipuoliset materiaalit ja tehtävät tukevat myös Nuorten vaalien käsittelyssä. Voit ilmoittautua mukaan joko Nuorten vaaleihin, Politiikkaviikkoon tai molempiin. Niinä vuosina, kun Nuorisoala toteuttaa myös Nuorten vaalikoneen, vaalikone voi auttaa nuoria löytämään sopivan ehdokkaan myös Nuorten vaaleissa.

Mikä Nuorten vaalien tehtävä on? Miksi niitä kannattaa järjestää?

Nuorten äänestysprosentti on Suomessa valitettavan matala. Siksi tarvitsemme konkreettisia toimenpiteitä, jotka madaltavat nuorten kynnystä lähteä äänestämään. Yksi näistä on äänestysprosessin tutuksi tekeminen ja vaaleihin liittyvien teemojen käsittely turvallisessa ympäristössä. Nuorten vaalit toimivat osana demokratiakasvatusta, joka tuo vaalit lähemmäksi myös niitä nuoria jotka eivät voi vielä äänestää. Demokratiakasvatuksen avulla voidaan myös tutkitusti kaventaa eroja eri taustoista tulevien nuorten välillä siinä, kuinka hyvin nuoret kokevat, että he tuntevat politiikkaa ja voivat vaikuttaa siihen.

Mitä tarvitsen järjestämiseen?

Tavoitteena on tehdä äänestyspaikasta mahdollisimman aidon oloinen. Äänestyspaikka voidaan sijoittaa näkyvälle paikalle esimerkiksi esimerkiksi aulaan, oleskelutilaan, ruokalaan tai luokkahuoneeseen. Löydät tarkat ohjeet Nuorten vaalien järjestäjän materiaaleista, jotka saat sähköpostiisi ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen.

Mistä löydän vaalien materiaalit?

Ilmoittautuneille lähetetään ohjeet järjestämiseen sähköpostitse ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen. Jos olet ilmoittautunut, mutta et ole saanut ohjeita ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen, ota yhteyttä demokratiakasvatus@nuorisoala.fi.

Lue lisää:

Olemme koordinoineet nuorten vaaleja jo vuosikymmenten ajan

Me Nuorisoalalla olemme koordinoineet nuorten vaaleja jo useiden vuosikymmenten ajan. Valtakunnallisesti nuorten vaaleja on toteutettu samanaikaisesti eduskuntavaalien kanssa 1990-luvulta lähtien, mutta arkistoissamme vanhimmat merkinnät ovat jo kuntavaaleista 1960-luvulta. Tavoitteena on tukea nuorten äänestysaktiivisuutta ja tutustua vaaleihin toiminnallisen oppimisen keinoin.

Nuorten vaalien tuloksista uutisoidaan usein näkyvästi ennen varsinaisia vaaleja. Onhan kiinnostavaa ajatella, että oppilaitosten äänestystuloksista voitaisiin päätellä jotain tulevaisuuden äänestäjistä. Mukana on vaaleista riippuen ollut lähemmäs 100 000 lasta ja nuorta äänestämässä!

On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät Nuorten vaalien tulokset ole vertailukelpoisia. Vaaleissa äänestämiseen voi osallistua yksi luokka, nuorten ryhmä tai koko koulu. Nuorten vaaleissa ei näin voida määritellä niin kutsuttua äänioikeutettujen määrää tai äänestysprosenttia. Äänestämiseen voivat osallistua monen ikäiset nuoret, eikä tulos edusta esimerkiksi otosta vain yhdestä ikäluokasta tai vuosikurssista. Nuorten vaaleihin osallistuminen on oppilaitoksille vapaaehtoista.

Emme julkaise yksittäisten järjestäjien vaalituloksia. Nuorten vaalien järjestäjät saavat kuitenkin kertoa tuloksestaan itse, kunhan tulosten julkaiseminen ei vaaranna vaalisalaisuutta. Esimerkikisi jos äänestäjiä on alle 10, ei tuloksia kannata julkistaa erikseen vaan ainoastaan osana valtakunnallista tuloslaskentaa.

Aiempien vaalien tuloksia

Nuorten vaaleissa annettiin ennätykselliset 94 456 ääntä – nuorten suosikki presidentiksi on Alexander Stubb

Jos nuoret saisivat päättää, Suomen uudeksi tasavallan presidentiksi valittaisiin kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb. Nuorten vaaleissa annettiin tällä kertaa 94 456 ääntä, mikä on viime vuosina järjestettyjen Nuorten vaalien ennätys. Alaikäisille lapsille ja nuorille suunnatut Nuorten vaalit tutustuttavat nuoret äänestämään, ja luovat näin pohjaa varsinaisissa vaaleissa äänestämiselle ja muulle poliittiselle osallistumiselle.

Kevään 2023 Nuorten vaaleissa annettiin ennätykselliset 90 435 ääntä – perussuomalaiset, kokoomus ja SDP suosituimmat puolueet

Ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja Nuorten vaalit järjestettiin 230 kunnassa, mikä vastaa 74 %:a Suomen kunnista. Nuorten vaaleihin ilmoittautui 929 järjestäjätahoa ja ääniä annettiin ennätykselliset 90 435. Tulokset julkistettiin yhteistyössä YLEn kanssa.

Nuorten vaalien tulosten perusteella suurimmat puolueet olisivat perussuomalaiset (18,2 % äänistä; 46 paikkaa), kokoomus (13,1 % äänistä; 31 paikkaa) ja SDP (13 % äänistä; 29 paikkaa). Nuorten vaaleissa valittujen kansanedustajien keski-ikä oli 42,9 vuotta. 

Kevään 2021 nuorten vaaleissa äänesti 27 000 nuorta – parhaiten pärjäsi Keskusta

Nuorten vaalit järjestettiin kuntavaalien yhteydessä keväällä 2021 yhteistyössä Yle Uutisluokan ja Kuntaliiton kanssa. Nuorten vaaleissa 2021 annettiin yhteensä 26 687 ääntä ja vaalit järjestettiin jopa 150 kunnassa. Valtakunnalliseen ääntenlaskuun osallistui 315 peruskoulua, lukiota, ammatillista oppilaitosta ja nuorisovaltuustoa. Valtakunnallisesti puolueista parhaiten pärjäsivät Keskusta (19,60 % kaikista annetuista äänistä), Kokoomus (19,14 %) ja Perussuomalaiset (17,71 %). 

Nuorten vaaleissa neljänneksi eniten ääniä sai Vihreät (13,21 % kaikista annetuista äänistä) ja viidenneksi SDP (11,84 %). Eduskuntapuolueista Vasemmistoliitto sai 5,98 % nuorten äänistä, Kristillisdemokraatit 3,71 %, RKP 2,81 % ja Liike Nyt 1,92%. Eduskunnan ulkopuolisista puolueista eniten ääniä saivat Feministinen puolue 0,99 % valtakunnallisella kannatuksella ja Piraattipuolue 0,40 % valtakunnallisella kannatuksella.

Eduskuntavaalit 2019

Yle: Tältä näyttää nuorisovaalien valitsema eduskunta – eniten paikkoja haalivat vihreät ja perussuomalaiset (8.4.2019)

Presidentinvaaleissa 2018 Sauli Niinistö sai yli puolet hyväksytyistä äänistä

Presidentinvaalin 2018 yhteydessä järjestettyihin nuorisovaaleihin osallistui yli 800 oppilaitosta, joista alakouluja (luokat 1.-6.) oli 176, yläkouluja (7.-9.) 393, lukioita 207 ja toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia 36. Nuorten omassa presidentinvaalissa äänesti yhteensä 68 480 nuorta. Hyväksyttyjä ääniä annettiin 65 397 ja hylättyjä 3 083.

Presidentinvaalissa jatkokaudelle hakeva tasavallan presidentti Sauli Niinistö sai nuorilta 44 963 ääntä, mikä on yli puolet hyväksytyistä äänistä. Äänet jakautuivat presidenttiehdokkaiden kesken seuraavasti:

• Sauli Niinistö 44 963 (68,75 %)
• Pekka Haavisto 6391 (9,77 %)
• Laura Huhtasaari 4631 (7,08 %)
• Paavo Väyrynen 3217 (4,92 %)
• Tuula Haatainen 1985 (3,04 %)
• Nils Torvalds 1754 (2,68 %)
• Matti Vanhanen 1574 (2,41 %)
• Merja Kyllönen 882 (1,35 %)

Tulos oli samansuuntainen kuin varsinainen vaalitulos. Presidentinvaalin varsinaiseen vaalitulokseen verrattuna nuorten äänestyksessä paremmin pärjäsivät ehdokkaat Niinistö, Huhtasaari ja Torvalds. Aiemmissa nuorisovaaleissa myös vihreät ehdokkaat ja pienpuolueet ovat tyypillisesti pärjänneet hieman varsinaisten vaalien suosiota paremmin. Myös hylätyt äänet kuuluvat demokratiaan. Nuorisovaalit on hyvä paikka keskustella nuorten kanssa, mitä esimerkiksi vitsillä äänestäminen tai protestiäänen antaminen merkitsevät.

Myös aiemmissa nuorisovaaleissa mukana on ollut suuri määrä oppilaitoksia. Esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaaleissa äänestämiseen osallistui 453 oppilaitosta, vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 630, vuoden 2012 europarlamenttivaaleissa 325 ja vuoden 2012 presidentinvaalissa 639. Kiinnostavaa on, että yhtä lailla varsinaisia vaaleja verrattaessa juuri presidentinvaali on äänestysaktiivisuuden perusteella suosituin valtakunnallinen vaali.

Eduskuntavaaleissa 2015 nuorisovaaleihin osallistui 630 oppilaitosta

Vuoden 2015 eduskuntavaalien Nuorisovaaleissa 630 oppilaitoksen alle 18-vuotiaat oppilaat ja opiskelijat äänestivät eduskuntavaaliehdokkaita. Näistä yläkouluja oli 385, lukioita 192 ja ammattioppilaitoksia 53. 

Nuorisovaaleissa valitun eduskunnan keski-ikä oli 40,0 vuotta eli nuorempi kuin varsinaisissa vaaleissa valitun eduskunnan keski-ikä, joka oli 52 vuotta. Alle 30-vuotiaita ehdokkaita Nuorisovaaleissa pääsi läpi 47. Nuorimmat läpimenneet ehdokkaat olivat 18-vuotiaat Miro Pulliainen (pir.) ja Samuli Mattila (kesk.), vanhin läpimennyt ehdokas oli 69-vuotias Pekka Puska (kesk.)