1. Prosessin käynnistäminen
Prosessi alkaa päätöksestä käynnistää ekologisen kestävän kehityksen suunnittelu. Hallituksen ja johdon sitoutuminen on keskeistä, mutta yhtä tärkeää on koko järjestön mukaan ottaminen. Alussa on hyvä perehtyä siihen, mitä ekologinen kestävä kehitys tarkoittaa oman järjestön toiminnan näkökulmasta ja miksi sen edistäminen on tärkeää juuri omassa organisaatiossa.
Prosessin käynnistysvaiheessa sovitaan, miten työ etenee: laaditaanko uusi ekologisen kestävyyden suunnitelma vai päivitetäänkö olemassa olevaa, kuka vastaa prosessista, millainen aikataulu on ja miten työstä viestitään. Samalla on hyvä pohtia, miten varmistetaan eri toimijoiden ja erityisesti järjestön jäsenten osallisuus ja hyödynnetään järjestössä jo olevaa osaamista ja aikaisemmin kerättyä tietoa. Samoin voi pohtia, tarvitaanko osaamista ulkopuolelta ja kysellä muilta järjestöiltä, miten niissä on prosessia lähestytty.
2. Nykytilanteen kartoittaminen
Kehittämistyö perustuu aina ymmärrykseen nykytilanteesta. Ekologisen kestävyyden kartoittamisessa tarkastellaan järjestön toiminnan ympäristövaikutuksia kokonaisuutena. Apuna voi käyttää esimerkiksi kyselyjä, keskusteluja, työpajoja, seurantadataa sekä palautetta toimijoilta ja osallistujilta.
Kartoituksessa voidaan selvittää esimerkiksi:
- millaisia ympäristövaikutuksia järjestön toiminnasta syntyy,
- miten tapahtumat, hankinnat ja matkustaminen kuormittavat ympäristöä,
- millaisia käytäntöjä toimitiloissa ja arjen työssä on,
- miten ekologinen kestävyys näkyy suhteessa järjestön tarkoitukseen,
- kuinka hyvin ekologisesta vastuullisuudesta viestitään niin sisäisille kuin ulkoisille sidosryhmille
On olennaista tarkastella, millaisia ekologisia tavoitteita järjestöllä jo on ja miten niiden toteutumista seurataan. Alla olevat tasokuvaukset auttavat hahmottamaan toiminnan tämänhetkistä tasoa ja tunnistamaan kehittämiskohteita.
- Perustaso: Järjestöllä ei ole selkeästi määriteltyjä ympäristötavoitteita tai ne ovat yleisluonteisia (esim. “toimimme ekologisemmin”) tai julistavia (esim. “ekologiset arvot ovat meille tärkeitä”). Tapahtumissa syntyvien jätteiden lajittelua, hankintojen ympäristövaikutuksia tai matkustamisen päästöjä ei ole asetettu mitattavien tavoitteiden piiriin. Esimerkiksi tavoitteita ruokahävikin vähentämiseksi, julkisen liikenteen käytön lisäämiseksi tai kasvisruoan osuuden kasvattamiseksi ei ole määritelty, eikä niiden toteutumista seurata.
- Kehittyvä taso: Järjestöllä on asetettuna joitakin konkreettisia ympäristötavoitteita, kuten kasvisruoan suosiminen tapahtumissa, painettujen materiaalien vähentäminen tai lentämisen välttäminen kotimaan matkoilla. Tavoitteiden toteutumista seurataan osittain esimerkiksi palautekyselyiden, matkakorvaustietojen tai pistemäisten seurantojen avulla. Tavoitteet eivät kuitenkaan kata kaikkia toiminnan osa-alueita, eikä seurantaa tehdä vielä säännöllisesti tai vuosittain vertailukelpoisesti.
- Hyvä taso: Järjestön määrittelemät ympäristötavoitteet kattavat toiminnan keskeiset osa-alueet, kuten tapahtumien järjestämisen, hankinnat ja matkustamisen. Järjestön tapahtumia varten laaditaan vastuullisuussuunnitelmat, ja kestävän kehityksen käytännöt sisältyvät työntekijöiden ja luottamushenkilöiden perehdytykseen. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti valituilla mittareilla, mutta seuranta ei ole täysin kattavaa tai systemaattisesti vertailtavissa usean vuoden ajalta. Ekologisen kestävän kehityksen vastuita on määritelty.
- Kiitettävä taso: Järjestöllä on selkeät ja mitattavat ympäristötavoitteet useilla osa-alueilla, joita seurataan säännöllisesti. Näitä ovat esimerkiksi ruokahävikin vähentäminen tapahtumissa tiettyyn prosenttiosuuteen, kasvis- ja vegaanitarjoilujen määrä tapahtumissa ja kulukorvauksissa, julkisilla kulkuvälineillä tehtyjen matkojen osuuden kasvattaminen tai ympäristömerkittyjen hankintojen lisääminen. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti sovituilla mittareilla, tuloksia verrataan aiempiin vuosiin ja arviointitietoa hyödynnetään aktiivisesti toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja viestinnässä. Järjestössä on nimetty työntekijä ja/tai luottamushenkilö, joka vastaa ekologisesta kestävästä kehityksestä.
Voit käyttää itsearviointitaulukkoa kartoittamiseksi, millä tasolla järjestösi on. Lataa taulukko tästä pdf-muodossa.
3. Tavoitteiden määrittäminen ja toimenpiteiden valinta
Tavoitteet asetetaan kartoituksen pohjalta esimerkiksi 1–3 vuoden ajanjaksolle. Tavoitteissa vastataan kysymykseen: mitä haluamme konkreettisesti parantaa tai muuttaa ekologisen kestävyyden näkökulmasta? Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla, vaan olennaista on tunnistaa ne osa-alueet, joissa muutoksilla on suurin vaikutus.
Hyvät tavoitteet ovat selkeitä, realistisia ja mitattavia. Ne auttavat suuntaamaan toimintaa ja seuraamaan edistymistä. Tavoitteista on tärkeää viestiä koko järjestölle (työntekijät, luottamushenkilöt, jäsenet, toimintaan osallistuvat), jotta kaikki tietävät, mihin ollaan pyrkimässä ja voivat omalla toiminnallaan tukea tavoitteiden saavuttamista.
Tavoitteiden pohjalta määritellään konkreettiset toimenpiteet. Toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen, hankintakäytäntöihin, matkustamiseen, toimitilojen käyttöön, ympäristökasvatukseen tai viestintään. Samalla on hyvä pohtia, millaista lisäosaamista tai tukea toimenpiteiden toteuttaminen vaatii niin järjestöjen työntekijöiden, luottamushenkilöiden kuin jäsenten ja vapaaehtoisten osalta. Katso esimerkkejä toimenpiteistä jäljempänä tässä oppaassa.
4. Toimeenpano ja seuranta
Jotta suunnitelma ei jäisi irralliseksi asiakirjaksi, se tulee viedä osaksi arjen toimintaa. Tämä tarkoittaa siitä viestimistä, sen kirjaamista järjestön strategiaan, toiminta- ja työsuunnitelmiin, johtosääntöön ja tarvittaessa budjettiin. Toimenpiteille nimetään vastuuhenkilöt ja aikataulut, jotta niiden toteutumista on mahdollista seurata. Lisäksi toimenpiteistä on tärkeää viestiä ja siitä voit lukea lisää oppaan lopusta.
Suunnitelman toteutumista on hyvä seurata säännöllisesti. Seuranta auttaa huomaamaan, mitkä toimenpiteet toimivat hyvin ja missä tarvitaan muutoksia. Konkreettiset tavoitteet ja mittarit tukevat arviointia ja tekevät edistymisestä näkyvää. Löydät esimerkkejä mittareista seuraavasta kohdasta “Arvioi esimerkiksi näitä” -otsikoiden alta. Seurannan varmistamiseksi voi koota työryhmän työntekijöistä ja/tai luottamushenkilöistä, joka tarkastelee tavoitteiden etenemistä. Näin vastuuta kestävästä kehityksestä levitetään laajemmalla järjestön sisällä. Jos järjestö on liittomuotoinen, piiri- tai aluejärjestöjen kestävään kehitykseen voi kannustaa esimerkiksi lisäämällä kohdan kestävästä kehityksestä toimintasuunnitelma- ja vuosikertomuspohjiin.
Lue blogista, minkälaista kestävän kehityksen suunnittelua Nuorisokeskusyhdistys on tehnyt.
