Eroja nuorille suunnatuiden vaalien järjestämistavoissa sekä niiden tavoittavuudessa löytyi erityisesti Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä. Ungas val -hankkeen loppujulkaisu herättää kysymyksen, voisivatko laajemmin tavoittavat Nuorten vaalit lisätä myös virallisten vaalien äänestysaktiivisuutta.
Ungas val -hankkeen loppujulkaisu “Kouluvaalit ja muut nuorille suunnatut vaalit Pohjoismaissa – Käytännön opas nuorille suunnattujen vaalien järjestämiseen” kokoaa yhteen käytännön keinot ja erot nuorille suunnattujen vaalien järjestämisestä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista.
Nuorille suunnatut vaalit (eli Nuorten vaalit tai kouluvaalit) ovat kaikissa Pohjoismaissa keskeinen demokratiakasvatuksen keino. Suurimmassa osassa maista ne järjestetään aina virallisten vaalien yhteydessä. Nuorten vaalit mukailevat mahdollisimman paljon virallisia vaaleja. Tarkoituksena on tarjota nuorille mahdollisuus harjoitella äänestämistä ja tutustua vaalikäytänteisiin ja -aiheisiin ennen virallisen äänestysiän saavuttamista. Muissa Pohjoismaissa ne järjestetään kouluissa, mutta Suomessa osallistujia voi olla myös esim. kirjastot, nuorisotalot tai muut nuorten ryhmät.
Ungas val -hankkeen loppujulkaisu esiteltiin joulukuussa 2025 hankkeen loppuseminaarissa. Hanketta rahoitti Pohjoismainen ministerineuvosto.
Loppuseminaarissa puhunut Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen johtaja Henni Axelin nosti esille sen, miten Nuorten vaaleilla on mahdollista kaventaa eroja äänestyskäyttäytymisessä.
“Äänestyskäyttäytyminen sekä eriytyy että periytyy. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset oppivat äänestämisen ja osallistumisen kulttuurin jo kotona. Suomessa huolestuttava kehityssuunta on, että ammatillisen koulutuksen saaneet nuoret äänestävät vähemmän kuin lukiolaiset. Nuorten vaaleilla on mahdollista tavoittaa kaikki nuoret tasapuolisesti.”
Nuorille suunnattuja vaaleja toteutetaan Pohjoismaissa hyvin erilaisin resurssein
Yksi julkaisun keskeinen havainto liittyy Nuorten vaalien järjestäjämalleihin: siinä missä kaikissa muissa Pohjoismaissa valtionhallinnon toimija on keskeisessä roolissa joko järjestäjänä tai säännöllisenä rahoittajana, Suomessa Nuorten vaalien järjestämisestä vastaa pelkästään järjestö (Nuorisoala ry), ja vaalien järjestämiseen haetaan vuosittain hankerahoitusta eri rahoittajilta.
Eduskunnan demokratiakasvatuksen asiantuntija Mikko Tujula nosti kommenttipuheenvuorossaan nuorille suunnattujen vaalien järjestäjämallin merkitystä:
“Mielestäni yksi kiinnostavin osuus julkaisussa on osio, jossa esitellään erilaisia järjestäjämalleja. Resurssien ja pitkän aikavälin kehityksen näkökulmasta kestävin malli on se, jossa valtionhallinto kantaa päävastuun Nuorten vaalien järjestämisestä. Kansalaisjärjestöillä ja osallistujapaikkojen henkilökunnalla on toki edelleen tärkeä rooli, mutta vakaa rahoitus ja pitkäjänteinen suunnittelu ovat välttämättömiä jatkuvuuden kannalta.”
Ungas val -julkaisu herättää kysymyksen, voisiko laajemmin tavoittavat Nuorten vaalit lisätä myös virallisten vaalien äänestysaktiivisuutta. Alla olevasta taulukosta on nähtävissä, että niissä maissa, jossa valtionhallinto on mukana järjestämässä vaaleja, myös koko maan äänestysprosentti on virallisissa vaaleissa korkeampi.
Taulukossa näkyy edellisten eduskuntavaalien koko maan ja nuorimman ikäluokan äänestysprosentit sekä samojen vaalien yhteydessä järjestettyjen Nuorten vaalien äänestysprosentti (paitsi Tanska, jossa Nuorten vaalit järjestetään erikseen virallisista vaaleista).
Kun äänestämisestä tehdään nuoresta alkaen saavutettavaa, on todennäköistä, että halu vaikuttaa kantaa myös aikuisuuteen. Kuten Suomen UNESCO-nuorisodelegaatti Iina-Lotta Kuisma nosti seminaarin loppupuheenvuorossaan esille, Nuorten vaalit ja muu demokratiakasvatus ovat keinoja opettaa nuorille, kuinka omia mielipiteitä voi tuoda esille, ja että siihen halutaan myös kannustaa:
“Nuoret osallistuvat silloin, kun he kokevat tulevansa kuulluksi. Kun kunnioitamme heidän kokemuksiaan, otamme heidän huolensa huomioon ja kohtelemme heitä tasavertaisina yhteiskuntamme kehittäjänä, emme kasvata vain osallisuutta, vaan myös sukupolvien välistä luottamusta.”
Linkki Ungas val -loppujulkaisuun (saatavilla Suomeksi, Ruotsiksi ja Englanniksi)
Lisätietoa tai kysymyksiä Nuorten vaaleista tai demokratiakasvatuksesta yleisesti?
Aino Virenius
Projektiasiantuntija
aino.virenius@nuorisoala.fi
