Vaikuttamisrauha

Vaikuttamisrauha on Allianssin koordinoima hanke, jonka tavoitteena on edistää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja rakentavaa keskustelukulttuuria. Kampanjan lähtökohtana on tarve torjua nuoriin kohdistuvaa vihapuhetta ja häirintää.

Tavoitteet

Vaikuttamisrauha on 12–29-vuotiaiden nuorten vaikuttamis- ja viestintäkampanja, jonka tavoitteena on edistää rakentavaa keskustelukulttuuria ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Sen lähtökohtana on tarve torjua nuoriin kohdistuvaa vihapuhetta, syrjintää ja häirintää. Kampanjassa korostetaan demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen näkökulmia, kuten normikriittisyyttä ja nuoren omia vaikuttamisen reittejä niin lähiyhteisöissään kuin yhteiskunnassa laajemminkin.

Vaikuttamisrauha nuorille – viisi teesiä

  • Jokaisen tulee saada vaikuttaa vihasta vapaana
  • Rakentavan keskustelukulttuurin luominen on yhteinen asia
  • Kriittisen medialukutaidon hallitseminen parantaa demokratiaa
  • Nuorten vaikuttamismahdollisuuksia on välttämätöntä parantaa
  • Vaikuttamisrauha luo pysyvää muutosta

✉️ Tilaa Vaikuttamisrauha-kampanjan uutiskirje

Vaikuttamisrauhan politiikkasuositukset

Vaikuttamisrauha on määritellyt myös konkreettisia politiikkatoimia yhteiskunnallisen muutoksen synnyttämiseksi. Politiikkatoimet jaetaan kolmeen kategoriaan: kansainväliset toimet, kansalliset toimet ja pidemmän aikavälin toimet.

Vaikuttamisrauhalla tavoitellaan kolmea vaikutusta: 

  1. Nuorten vaikuttamistaidot kasvavat. Osallistuvat nuoret saavat aidon kokemuksen kuulluksi tulemisesta sekä ymmärrystä ja taitoja toimia demokraattisesti. 
  1. Nuorten kriittinen medialukutaito lisääntyy. Nuoret tunnistavat vihapuheen mekanismeja ja ymmärtävät disinformaation merkityksen vihapuheen yhteiskunnallisena moottorina. 
  1. Vaikuttamisrauha luo pysyviä toimintamalleja ja yhteiskunnallista muutosta. Nuoret vievät eteenpäin politiikkasuosituksia yhteiskunnallisille päättäjille ja vaikuttajille. 

Nuorten luomat politiikkasuositukset viedään päätöksentekijöille eri päätöksenteon tasoilla. Politiikkasuosituksia on rakennettu avoimella kyselyllä, asiantuntijakonsultoinnilla ja yhteistyöryhmien tapaamisissa.

Politiikkasuositukset on jaettu kolmeen kokonaisuuteen:

  1. Kansainväliset toimet: EU-tasolla tehtäviä toimia, kansainvälistä lainsäädäntöä ja somejättien regulaatiota. 

Tarve kansainvälisille EU-tason toimille ja somejättien regulaatiolle syntyy internetissä ja sosiaalisessa mediassa esiintyvän vihapuheen määrästä. Vihapuheen määrittely kansallisessa lainsäädännössä ei ole välttämättä riittävä toimi, sillä raja sananvapauden ja vihapuheen välillä on veteen piirretty viiva, joka voi vaihdella esimerkiksi kielen ja kulttuurin mukaan.

Kansainvälisellä lainsäädännöllä voidaan asettaa rajoja somejättien toiminnalle, sillä heidän ei tarvitse tällöin toimia pelkästään omien standardiensa ja määrittelemiensä sääntöjen mukaan. Ylikansalliset ratkaisut globaaleihin ongelmiin ovat käytännössä välttämättömiä ilmiön yhtäläiseksi nitistämiseksi.

Tavoiteltavat toimet:

  • Vihapuhe ja viharikokset kirjataan perussopimuksessa lueteltujen  EU-rikosten listaan. 
  • Vihapuhe säädetään rangaistavaksi koko EU:ssa.
  • Somejättejä, kuten Meta Platforms ja Twitter, säännellään toimintastandardien yhtenäistämiseksi.
  1. Kansalliset toimet: ehdotuksia kansallisen lainsäädännön muuttamiseksi, resurssien kohdentamista ja rakenteellisia toimia.

Tällä hetkellä Suomen kansallinen lainsäädäntö tunnistaa suurimman osan vihapuheen eri muodoista. Viharikoksen tekijä joutuu kuitenkin harvoin vastuuseen eikä lainsäädännön rajojen ylittämisestä seuraa useinkaan rangaistusta. Tämä on merkittävä turvallisuusuhka ja voi toisaalta vääristää ilmiön laajuutta pienemmäksi, mitä se todellisuudessa on.

Minimivaatimus on, että viharikoksen tehnyt ihminen joutuu vastuuseen teostaan ja rikoksen kohde saa oikeutta. Se vaatii muun muassa resurssien uudelleenkohdentamista ja tietoisia arvovalintoja. Lainsäädäntö muuttuu nopeammin kuin rakenteet, mutta aikaansa sopiva ja tarkoituksenmukainen lainsäädäntö korjaa osaltaan myös rakenteita. Jos lainsäädäntö ja regulaatio ovat kansainvälisellä tasolla kunnossa, kansallisella tasolla vastuuksi jää taata resurssit ja vastata seurauksista.

Tavoiteltavat toimet:

  • Sukupuoli kirjataan rangaistuksen koventamisperusteeksi.
  • Viharikosten tutkimiseen ohjataan vaadittavat resurssit.
  • Viharikoksissa, esimerkiksi maalittamisessa, huomioidaan yksittäisten lievempien tekojen vakavuus jatkuvana ilmiönä.
  1. Pitkän aikavälin toimet: lasten ja nuorten turvataitoihin satsaaminen

Lähtökohtana turvataitojen opettamiselle toimii näkemys siitä, että vihapuheen siemen kytketään usein jo varhaislapsuudessa, josta matka vihapuheeseen ja viharikoksiin on vielä pitkä. Jokainen ikävä sattuma kuitenkin tuo kynnystä entistä matalammalle. 

Turvataidoilla pyritään vaikuttamaan siihen, että lähtökohdista huolimatta lapsilla ja nuorilla olisi rohkeutta, taitoja ja halua toimia vihapuhetta vastaan. Se voidaan saavuttaa taidoilla tunnistaa omat rajat, kertoa niistä, kokemuksella omien ajatusten arvokkuudesta sekä myönteisellä käsityksellä omasta itsestä ja muista ihmisistä. Jotta tulevaisuudessa voidaan taata se, että turvataidot löytyisivät jokaiselta, on niitä opetettava koulutaipaleen ensiaskeleilta saakka. 

Opettajilla on oltava riittävä ja yhtäläinen osaaminen ihmisoikeuksista sekä vihapuheesta ilmiönä, jotta heillä on edellytykset opettaa lapsia ja nuoria heidän ikätasolleen sopivalla tavalla.

On pidemmän aikavälin toimi huolehtia siitä, että tulevaisuudessa ihmiset eivät päätyisi sellaiseen tilanteeseen, jossa viharikoksen tekemisen riski olisi suuri. Lisäksi tarvitaan tarvitaan toimia tukemaan ihmisten resilienssiä, jotta ihmiset kokevat olevansa arvokkaita ja heillä on sekä taitoa että voimavaroja toimia vihapuhetta vastaan.

Tavoiteltavat toimet:

  • Lasten ja nuorten tunnekasvatuksen merkitys tunnistetaan varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa.
  • Opettajien osaamiseen ilmiön tiimoilta panostetaan ja taitoja vihapuheen tunnistamiseen päivitetään.
  • Alaikäisten kanssa työskenteleviä velvoitetaan tekemään lastensuojeluilmoitus, mikäli lapsi tai nuori osoittaa merkkejä radikalisoitumisesta tai alttiudesta viharikoksiin

Napsahtaisiko sinulla rasteja tähän bingoruudukkoon? ❌ Jos vastasit kyllä, on todennäköistä, että olet kohdannut, kokenut tai todistanut vihapuhetta. 😰

Jokaisella pitäisi olla rauha ja mahdollisuus vaikuttaa ilman pelkoa ja vihaa. Vaikuttamisrauha-hanke etsii vastauksia siihen, miten vihapuhe saataisiin kitkettyä yhteiskunnastamme. 💪💬

Vihapuhebingoa jakamalla teemme ilmiöstä näkyvän ja herätämme yhdessä keskustelua Vaikuttamisrauha-kampanjan tarpeellisuudesta. Lataa bingo kampanjan somekuvapankista ja jaa se täytettynä kanavissasi!

Vaikuttamisrauha blogissa:

Vaikuttamisrauhan toteuttaa Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi.

Yhteistyökumppaneina ovat:
Hyvin sanottu -kampanja
Kirkon ulkomaanavun Changemaker-hanke
Kehittämiskeskus Opinkirjo
Demarinuoret
Demariopiskelijat SONK
KD Nuoret
Keskustanuoret
Keskustaopiskelijat
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta
Kokoomusnuoret,
RKP Nuoret – Svensk Ungdom
Vasemmistonuoret
Vasemmisto-opiskelijat
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto

Nuorten suunnitteluryhmään on nimetty Tuomas Karvonen, Maija Kuivalainen, Eveliina Leskelä, Konsta Lindi, Oscar Lindvall ja Camilla Relander.

Vaikuttamisrauha saa EU-rahoitusta Erasmus+-ohjelmasta. Lue lisää Erasmus+-ohjelmasta täältä. Euroopan komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä.