Opetusmateriaali vaalien käsittelyyn nuorten kanssa

Sivun sisältö

  1. Eduskuntavaalit – Suomi-sanakirja
  2. Ylen tuottama materiaali
    Yle Mix: Nuoret äänestää – kenet valitset kansanedustajaksi?
    Uutisluokka keräsi vaalisisältöjä opettajien käyttöön
    Mitä tiedät Suomen eduskunnasta? Testaa tietosi vastaamalla kymmeneen kysymykseen
  3. Nuorten vaalikone
  4. Politiikka
    Mitä politiikka on?
    Missä politiikkaa tehdään?
  5. Eduskunta
    Mikä on eduskunta?
    Eduskunnan tehtävät
    Millaisista asioista eduskunnassa päätetään?
    Päätöksenteko eduskunnassa
    Eduskuntatalo
  6. Puolueet
    Puolueet Suomessa
    Puolueiden esittelyt
  7. Miten valita ehdokas, ketä äänestää?
  8. Eduskuntavaalit
    Vaaleissa äänestäminen
    Äänestämisen historiaa
    Vaalitapa eduskuntavaaleissa
  9. Hallituksen muodostaminen ja hallitusohjelma
    Hallituksen muodostaminen Suomessa
    Hallitusohjelma
    Budjetti

Eduskuntavaalit – Suomi-sanakirja

Eduskunnan puhemies – Puhemies johtaa eduskunnan keskusteluja: myöntää täysistunnoissa puheenvuorot ja vastauspuheenvuorot, tekee äänestysesitykset sekä päättää, missä järjestyksessä asiat käsitellään.

Hallitus – Hallituksen tehtävänä on hoitaa valtion asioita. Hallituksen tärkein työ on valmistella eduskunnassa tehtäviä päätöksiä, kuten uusia lakeja. Hallitukseen kuuluu pääministeri, joka johtaa hallitusta, ja tarvittava määrä muita ministereitä. Hallituksen virallinen nimi on valtioneuvosto.

Hallitusneuvottelut – Hallitusneuvotteluissa yritetään muodostaa Suomelle uutta hallitusta. Hallitusneuvottelut käydään aina uuden hallituksen aloittaessa eli eduskuntavaalien jälkeen tai jos hallitus kaatuu kesken kautensa epäluottamusäänestykseen. Neuvotteluissa puolueiden kesken sovitaan uuden hallituksen linjoista ja pyritään kokoamaan riittävän yhteistyökykyinen hallitus. 

Hallituspuolueet – Puolueet, jotka hallitusneuvottelujen perusteella ovat sopineet yhteisistä tavoitteista, muodostavat hallituksen.

Kansanedustaja – Kansanedustajat säätävät lakeja eduskunnassa. He ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia ja oman alueensa edustajia ja edunvalvojia. Uudet kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein eduskuntavaaleissa. Ehdolle voi asettua 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen.

Ministeri – Ministeri on hallituksen jäsen. Kukin ministeri käsittelee omaan vastuualueeseensa kuuluvat kansainväliset ja EU-asiat sekä virkanimitys- ja henkilöstöasiat. Ministerit myös johtavat lakien valmistelua ministeriöissä. Valtioneuvostossa on nykyisin 12 ministeriötä.

Oppositio – Oppositio koostuu kansanedustajista, jotka kuuluvat hallituksen ulkopuolisiin puolueisiin. Oppositiolla on tärkeä rooli demokratiassa. Se arvostelee hallituksen toimintaa, esittää vaihtoehtoja ja vaatii ministereitä perustelemaan hallituksen tekemiä ratkaisuja.

Puolueet – Puolueet ovat politiikan tärkeimpiä toimijoita ja pääasiallisia vallankäyttäjiä. Puolueet koostuvat ihmisistä, jotka ajattelevat saman suuntaisesti yhteiskunnallisista asioista. On myös tavallista, että joistakin asioista ollaan puolueiden sisällä eri mieltä. 

Pääministeri – Pääministeri johtaa valtioneuvoston eli hallituksen toimintaa ja valvoo hallitusohjelman toteuttamista. Pääministeri toimii myös tasavallan presidentin sijaisena silloin, kun tämä ei voi hoitaa tehtävää.

Täysistunto – Eduskunta tekee päätökset täysistunnossa. Se on näkyvin osa eduskunnan toimintaa. Täysistunnoissa eduskunta käsittelee lakiesityksiä ja hallituksen talousarvioesitystä. Täysistunnoissa puhetta johtaa eduskunnan puhemies tai varapuhemies.

Vaaliliitto – Vaaliliitto on kahden tai useamman puolueen vaaleja varten solmima liitto, jonka tarkoituksena on parantaa mukana olevien ryhmien asemaa siihen verrattuna, että ne toimisivat erillään. Ääntenlaskennassa vaaliliiton muodostavia ryhmiä kohdellaan yhtenä ehdokaslistana. Vaaliliittojen solmiminen on yleistä etenkin pienpuolueille.

Vaalisalaisuus – Suomessa noudatetaan vaalisalaisuutta, eli kukaan ei saa tietää, ketä olet äänestänyt. Sinun ei myöskään tarvitse kertoa kenellekään, ketä äänestät.

Valiokunta – Eduskunta jakautuu valiokuntiin, joissa valmistellaan hallituksen ja kansanedustajien laki- ja talousarvioesitykset. Yleensä jokainen kansanedustaja on jonkin valiokunnan jäsen. Valiokuntatyö on tärkeä, mutta melko näkymätön osa kansanedustajan työtä, sillä kansalaiset eivät voi seurata valiokuntien kokouksia.

Valtiopäivät – Valtiopäiviksi kutsutaan eduskunnan vuotuista työskentelykautta. Eduskunta kokoontuu valtiopäiville vuosittain yleensä helmikuun alussa. Valtiopäivät jatkuvat nykyisin seuraavien valtiopäivien alkamiseen saakka jakautuen kevät- ja syysistuntokauteen.

Valtioneuvosto – Valtioneuvosto voi tarkoittaa montaa asiaa. Yleensä sillä tarkoitetaan tarkoitetaan Suomen hallitusta, johon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä. Sillä voidaan myös tarkoittaa valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa kokonaisuutta.

Yleisistunto – Valtioneuvoston yleisistunto pidetään yleensä torstaisin valtioneuvoston istuntosalissa. Siihen osallistuu kaikki Suomen hallituksen ministerit. Yleisistunto varmistaa, että kaikki hallituksen jäsenet tietävät, miten hallituksen eri tavoitteet etenevät. Vuosittain valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään noin tuhat asiaa, usein nopeasti ja rutiininomaisesti.

Äänikynnys – Osuus äänistä, joka puolueen on saatava vaaleissa, jotta se saisi yhtään ehdokastaan läpi. Suomessa ei ole virallisesti äänikynnystä, mutta niin sanottu piilevä äänikynnys vaihtelee vaalipiirien mukaan siten, että kynnys on sitä korkeampi, mitä vähemmän vaalipiiristä valitaan kansanedustajia ja päinvastoin.

Ylen tuottama materiaali

Nuorten vaalikone

Politiikka

Mitä politiikka on?

Politiikalla viitataan toimintaan, jonka avulla ihmiset tekevät, pitävät yllä ja muuttavat yleisiä sääntöjä, joiden mukaan elämme. 

Valtiolle kuuluvan julkisen vallan käyttö on politiikkaa. Suomen perustuslakiin on kirjattu, että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Siksi politiikkaan kuuluu olennaisesti aina myös vaalit, joissa valtion asioihin liittyvää valtaa käyttävät henkilöt valitaan. 

Politiikka voidaan määritellä myös poliittisten puolueiden toimintana. Poliittisen toiminnan keskiössä ovat poliittiset puolueet, jotka ovat tärkeimpiä vaikuttamisen kanavia poliittisiin päätöksiin

Toisaalta politiikka voidaan nähdä myös laajemmin vallan ja resurssien jakamisena, joka voi tapahtua missä tahansa sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Politiikan tekemisessä yritetään löytää ratkaisuja erilaisten arvojen, tavoitteiden ja eri ihmisryhmien etujen yhteensovittamiseksi. Politiikassa tärkeää ovat eriävät näkemykset ja konfliktit sekä konfliktien ratkaisu, kompromissit ja yhteistyö.

Demokraattisissa maissa, kuten Suomessa, kansalaiset saavat osallistua politiikkaan. Valitsemme siis vaaleilla meitä edustavat poliitikot ja saamme myös julkisesti arvostella ja valvoa heitä. 

Missä politiikkaa tehdään?

Perinteisesti politiikkaa tehdään sille määrätyissä paikoissa, järjestöissä ja instituutioissa. Paitsi eduskunnassa, politiikkaa tehdään presidentin kansliassa, kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa, aluevaltuustoissa ja europarlamentissa. Globalisoituvassa maailmassa politiikkaa tehdään myös yhä enemmän valtioiden välillä kansainvälisissä järjestöissä kuten Yhdistyneissä Kansakunnissa (YK).

Lisäksi politiikkaa tehdään kuitenkin yhä useammin myös arkisemmissa tilanteissa ja paikoissa. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva aktivismi sekä niin sanottu elämäntapapolitiikka, jossa oman elämän ja arjen valinnat nähdään poliittisina toimina, ovat molemmat esimerkkejä politiikasta perinteisten instituutioiden ulkopuolella.

Eduskunta

Mikä on eduskunta?

Suomi on tasavalta, jossa valta kuuluu kansalle eli meille kaikille. Joka neljäs vuosi suomalaiset valitsevat vaaleissa kansanedustajat, jotka eduskunnassa päättävät maan asioista.

Eduskunta säätää Suomessa kaikki lait ja päättää valtion talousarviosta eli siitä, miten valtion rahat käytetään. Eduskunta valitsee myös pääministerin ja valvoo hallituksen toimintaa. Lisäksi eduskunta hyväksyy maamme tärkeimmät kansainväliset sopimukset ja vaikuttaa Euroopan unionin asioihin. Päätökset eduskunta tekee täysistunnossa. Täysistunnot ovat yleisölle avoimia.

Eduskunnan tehtävät

Eduskunnan tärkein tehtävä on säätää lakeja.

Eduskunta valitsee myös pääministerin ja valvoo hallituksen toimintaa. Lisäksi eduskunta hyväksyy maamme tärkeimmät kansainväliset sopimukset ja vaikuttaa Euroopan unionin asioihin. 

Millaisista asioista eduskunnassa päätetään?

Päätökset, joita eduskunnassa tehdään koskevat meitä jokaista. 

Lait ovat sääntöjä, joiden mukaan Suomessa toimitaan. Ne voivat koskea esimerkiksi ilmastonmuutoksen ehkäisemistä, eläinsuojelua ja luonnonsuojelua, vähemmistöjen oikeuksia tai lastensuojelua. Eduskunnassa voidaan päättää myös liikennesäännöistä, nopeusrajoituksista ja siitä minkä ikäiset saavat ajaa mopoa tai autoa sekä siitä, minkä ikäiset saavat äänestää. Myös se, minkä ikäiset saavat ostaa alkoholia ja tupakkatuotteita, missä niitä myydään ja miten niitä saa mainostaa on eduskunnan päätettävissä.

Eduskunnan laatima budjetti puolestaan määrittelee miten paljon varoja suunnataan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin tai koulutukseen.

Päätöksenteko eduskunnassa

Päätökset eduskunta tekee täysistunnossa, jotka ovat yleisölle avoimia. Täysistuntoja voi seurata myös internetissä suorana verkkolähetyksenä eduskunnan nettisivuilta.

Ministeriöissä työskentelevät virkamiehet valmistelevat lakiesitykset. Kaikki esitykset ja aloitteet käsitellään vielä valiokunnissa ennen täysistunnossa tehtävää päätöstä. Valiokunta valmistelee mietinnön, jossa se kertoo mitä mieltä on lakiesityksestä. Tämän jälkeen esitys palaa eduskunnan täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn. Laki hyväksytään tai hylätään lopullisesti täysistunnon toisessa käsittelyssä.

Esityksistä äänestäminen tapahtuu siten, että kansanedustajat äänestävät täysistunnossa joko ”jaa”, ”ei” tai ”tyhjä” tai ovat poissa. Kun äänet on laskettu, eduskunnan puhemies ilmoittaa, kuinka paljon kukin vaihtoehto on saanut ääniä.

Eduskuntatalo

Nykyinen Eduskuntatalo valmistui vuonna 1931. Se on Suomen itsenäisyyden ja demokratian tärkein tunnus. Eduskuntatalo kuuluu suomalaisille, ja se on yleisölle avoin. Eduskunnassa käykin vuodessa yli 100 000 vierasta.

Lue lisää eduskunnasta:

Puolueet

Puolueet Suomessa

Suomessa on tällä hetkellä 24 puoluerekisteriin kirjattua puoluetta. Eduskunnassa toimivat ne puolueet, jotka ovat asettaneet ehdokkaita ja jotka ovat saaneet äänestyskynnyksen ylittävän määrän ääniä eduskuntavaaleissa. Puolueet ovat politiikan tärkeimpiä toimijoita ja pääasiallisia vallankäyttäjiä. Ne ovat ryhmiä, joita muodostavat samaan tapaan yhteiskunnallisista asioista ajattelevat ihmiset. 

Puolueet sijoitetaan usein niin sanotulle arvokartalle oikeisto-vasemmisto- ja konservatiivi-liberaali-akseleille. 

Oikeisto-vasemmisto-akseli viittaa puolueen talouspolitiikkaan. Oikeistopuolueet ajavat tyypillisesti markkinataloutta, vapaita markkinoita ja yksilön valinnanvapautta. Jos on valittava valittava julkisista palveluista leikkaamisen tai veronkorotuksien väliltä, oikeistopuolue valitsee jälkimmäisen.

Vasemmistopuolueiden juuret ovat usein työväenliikkeessä. Talouspoliittisena suuntauksena on elvytyksen eli julkisten investointien tukeminen. Jos on siis valittava julkisista palveluista leikkaamisen tai veronkorotuksen väliltä, vasemmistopuolue valitsee usein jälkimmäisen.

Konservatiivi-liberaali akseli viittaa puolueen arvopohjaan. Konservatiivisiin arvoihin kuuluu esimerkiksi isänmaallisuuden, ydinperheen merkityksen ja perinteisten sukupuoliroolien korostaminen.

Liberaaleihin arvoihin kuuluu sukupuolten tasa-arvoon, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin ja rasismin vastustamiseen liittyviä asioita. 

Eduskuntaryhmien istumajärjestys täysistuntosalissa heijastaa niiden sijoittumista poliittiseen kenttään: vasemmistopuolueet puhemiehen vasemmalla ja oikeistopuolueet oikealla puolella. Keskustan edustajat istuvat salin keskellä.

Esimerkkejä arvokartoista. Lähteet: Helsingin Sanomat, Iltalehti.

Puolueiden esittelyt

Lue tästä Allianssin asiantuntijoiden laatimat lyhyet ja selkeät esittelyt kaikista Suomen puolueista.

Lue lisää puolueiden historiasta:

Miten valita ehdokas, ketä äänestää?

Eduskuntavaaliehdokkaita on paljon, ja itselle sopivan ehdokkaan löytäminen saattaa tuntua vaikealta. Internetin ja sosiaalisen median ansiosta oman ehdokkaan löytäminen on kuitenkin helpompaa kuin koskaan. Harva on minkään ehdokkaan tai puoleen kanssa täysin samaa mieltä eikä tarvitsekaan olla. Tärkeintä on löytää arvoiltaan ja ajamiltaan teemoilta riittävän sopiva ehdokas.

Ehdokasta valitessa on ensinnäkin hyvä muistaa, että eduskuntavaaleissa ääni ehdokkaalle on samalla ääni puolueelle. Siksi on järkevää ottaa selvää, millaisia asioita mikäkin puolue ajaa. Puolueet voivat myös muodostaa keskenään vaaliliittoja. Vaaliliittoja solmivat usein pienpuolueet, sillä niiden tarkoituksena on parantaa mukana olevien ryhmien asemaa siihen verrattuna, että ne toimisivat erillään. Ääntenlaskennassa vaaliliiton muodostavia ryhmiä kohdellaan yhtenä ehdokaslistana.

Netin vaalikoneet ovat oiva apuväline ehdokkaan etsimiseen. Vaalikoneissa vastataan ensin väitteisiin, jonka jälkeen vaalikone kertoo, keiden ehdokkaiden näkemykset ovat lähellä omia. Suuret mediat kuten Yle ja Helsingin Sanomat julkaisevat vaalien alla omat vaalikoneensa. Allianssin Nuorten vaalikone keskittyy nuoria koskeviin kysymyksiin ja teemoihin.

Monet eduskuntavaaliehdokkaat ovat myös aktiivisia sosiaalisessa mediassa, jossa heidän päivityksiään ja tekstejään kannattaa käydä lukemassa saadakseen kuvan ehdokkaan näkemyksistä ja hänelle tärkeistä teemoista.

Ehdokkaita voi myös etenkin vaalien alla käydä tapaamassa ja keskustelemassa heidän kanssaan. Ehdokkaat kampanjoivat ahkerasti vaalipiirissään, ja vastaavat mielellään kysymyksiin vaaliteemoistaan.

Eduskuntavaalit

Vaaleissa äänestäminen

Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta, on oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi vaaleissa. Jokaisella äänestäjällä on yksi ääni. Vaalit ovat salaiset, eli vaaliviranomaiset, muut viranomaiset tai muut kansalaiset eivät saa tietää, ketä ehdokasta äänestäjä on äänestänyt tai onko hän jättänyt tyhjän äänestyslipun. Kenellekkään ei siis tarvitse kertoa, ketä äänestää. Sen sijaan tieto siitä, onko äänioikeutettu käyttänyt äänioikeuttaan eli käynyt äänestämässä, ei kuulu vaalisalaisuuden piiriin.

Äänestämisen historiaa

Suomalaiset ovat jo yli 100 vuoden ajan valinneet kansanedustajansa suorilla vaaleilla. Äänestysoikeuden mukana saimme myös oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa.

Vuonna 1906 tuli voimaan valtiopäiväjärjestys, joka uudisti kansanedustuslaitoksen perin pohjin. Uudistuksen myötä kaikki Suomen kansalaiset saivat äänestää, eli äänioikeus muuttui yleiseksi ja yhtäläiseksi. Aikaisemmin vain varakkaat miehet olivat saaneet äänestää. Enää äänestämään pääsy ei ollut kiinni varallisuudesta tai sukupuolesta. Vuoden 1907 eduskuntavaaleissa valittiin myös Suomeen maailman ensimmäiset naiskansanedustajat.

Vaalitapa eduskuntavaaleissa

Eduskuntavaaleissa, kuten myös kunta-, alue- ja europarlamenttivaaleissa, käytetään suhteellista vaalitapaa. Tämä tarkoittaa, että jokainen puolue tai muu ryhmittymä saa edustajia suhteessa koko äänimäärään.

Eduskuntavaaleissa ehdokkaalle annettu ääni siis lasketaan sen puolueen hyväksi, jonka ehdokas hän on. Tästä syystä joskus voi käydä niin, että paljon henkilökohtaisia ääniä saanut ehdokas ei tule valituksi, koska oman puolueen tai vaaliliiton ääniä ei ole riittävästi. Suhteellinen vaalitapa ei kuitenkaan koske presidentinvaalia, jossa äänestetään vain henkilöä.

Suomessa suhteellisen vaalitavan laskentamenetelmänä sovelletaan ns. d´Hondtin menetelmää.

Lähde: vaalit.fi

Lue lisää:

Hallituksen muodostaminen ja hallitusohjelma

Hallituksen muodostaminen Suomessa

Hallituksen muodostaminen käynnistyy uuden eduskunnan järjestäytymisen ja valtiopäivien avajaisten jälkeen. Vaaleissa eniten kansanedustajia saaneen eduskuntaryhmän edustaja (yleensä puolueen puheenjohtaja) kutsuu ryhmien edustajat neuvotteluun, jossa sovitaan hallitusneuvottelujen tunnusteluvaiheen vetäjästä.

Hallitustunnustelija jakaa ryhmille listan kysymyksiä, joilla hän selvittää puolueiden näkemyksiä hallituksen muodostamisen kannalta mielestään tärkeimpiin kysymyksiin. Sovittuun määräaikaan mennessä saamiensa vastausten ja eduskuntaryhmien kanssa käymiensä keskustelujen perusteella hallitustunnustelija ilmoittaa, minkä eduskuntaryhmien kesken aloitetaan neuvottelut uuden hallituksen muodostamiseksi.

Tämän jälkeen käynnistyvissä varsinaisissa hallitusneuvotteluissa neuvotellaan hallituksen ohjelmasta ja sovitaan ministerien määrästä ja työnjaosta puolueittain.

Uusi hallitus kokoontuu heti nimityksen jälkeen järjestäytymisistuntoon, jonka aluksi ministerit vannovat virkavalan tai antavat virkavakuutuksen sekä tuomarinvakuutuksen, mikäli he eivät ole sitä jo aiemmin tehneet.

Lue lisää:


Hallitusohjelma

Hallitusohjelma on hallitukseen osallistuvien puolueiden hyväksymä toimintasuunnitelma, jossa on sovittu hallituksen tärkeimmistä tehtäväalueista. Uuden hallituksen on viivytyksettä annettava ohjelmansa tiedonantona eduskunnalle. Pääministeri valvoo hallitusohjelman toimeenpanoa.

Lue lisää:

Budjetti

Valtion budjetti eli talousarvio on vuosittainen valtion taloutta ja varainhoitoa koskeva suunnitelma. Talousarvio sisältää valtion seuraavan vuoden määrärahat ja tulot. Siinä päätetään tarvittaessa myös alijäämän kattamiseen otettavasta velasta.

Ministeriöt antavat vuosittain budjettiehdotuksensa valtiovarainministeriölle. Valtiovarainministeri päättää ehdotuksesta valtion talousarvioesitykseksi, jonka jälkeen käydään talousarvioneuvottelut ministeriöittäin. Sitten hallitus käsittelee ehdotusta yhteisessä budjettiriihessä ja hyväksyy talousarvioesityksen sisällön. Lopuksi budjetin hyväksyy eduskunta.

Lähteet:

Näistä lähteistä tieto koottiin: