Tältä sivulta löydät ehdokkaat varapuheenjohtajiksi, hallituksen jäseniksi ja hallituksen varajäseniksi 2027-2028. Ehdokkaat ovat listattuna sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
Ehdolla varapuheenjohtajiksi
Mirka Huhtelin, 25
Ehdolla varapuheenjohtajaksi ja hallituksen jäseneksi
Esittäjätaho: Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiö
Kannattavat organisaatiot: Suomen lastenkulttuuriliitto, Mediakasvatuskeskus Metka ry, Mediakasvatusseura ry, Taiteen Sulattamo ry
Miksi haet Nuorisoala ry:n hallitukseen/varapuheenjohtajaksi ja mikä sinua motivoi tässä tehtävässä?
Olen Mirka Huhtelin, 25-vuotias nuorten puolestapuhuja, kulttuurin tutkimuksen opiskelija sekä monialainen taiteen tekijä ja tuottaja Jyväskylästä. Haen Nuorisoala ry:n hallitukseen varapuheenjohtajaksi ja jäseneksi, koska haluan olla mukana vahvistamassa nuorten äänen kuulumista yhteiskunnassa ja rakentamassa tulevaisuutta, jossa jokaisella nuorella on mahdollisuus osallistua, vaikuttaa ja kokea kuuluvansa yhteisöön. Omakohtaiset kokemukseni ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, että yhteisöllisyys ja nuorten tasapainoisen kasvun tukeminen ovat erityisen tärkeitä alati muuttuvassa ajassa, jossa elämme.
Hallitustyössä minua innostaa erityisesti mahdollisuus edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä pitää huolta siitä, että nuorten kokemukset ja näkemykset tulevat kuulluiksi myös poliittisessa päätöksenteossa. Haluan nostaa esiin taiteen ja kulttuurin merkitystä osana nuorten hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallistumista. Kriisien ja epävarmuuden keskellä tarvitsemme keinoja käsitellä tunteita, rakentaa yhteyttä toisiimme ja ylläpitää toivoa. Uskon, että toivo ei ole vain tunne paremmasta tulevaisuudesta, vaan myös voimavara, joka kannustaa toimimaan sen eteen.
Taide ja kulttuuri voivat luoda tilaa kohtaamisille, lisätä ymmärrystä erilaisista elämäntilanteista ja auttaa löytämään merkityksellisyyttä myös epävarmoina aikoina. Taiteella on tutkitusti empatiaa lisäävä vaikutus ja sen kautta voidaan tarkastella kaikkia elämän osa-alueita sekä synnyttää toivoa. Toivo luo merkityksellisyyttä elämään parantaen hyvinvointia ja aktivoiden reaktiivisiin tekoihin paremman tulevaisuuden puolesta.
Haluan olla mukana rakentamassa nuorisoalaa, jossa jokainen nuori voi tulla kohdatuksi, löytää paikkansa ja nähdä itsensä aktiivisena toimijana yhteiskunnassa. Nuorten äänen esillä pitäminen, osallisuuden vahvistaminen ja toivon rakentaminen ovat minulle keskeisiä motivaation lähteitä, ja haluan edistää näitä tavoitteita Nuorisoala ry:n hallitustyössä.
Kerro osaamisestasi liittyen nuorisoalaan sekä hallitustyöskentelyyn.
– Opiskelijapolitiikka
– Kulttuurinen nuorisotyö, vaikuttaminen
– Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus (2025). Jyväskylän sateenkaarevat opiskelijat ry ja Ilmastoverkosto (Suomen ylioppilaskuntien liitto (2026-).
Uskon kattavasta kokemuksestani yleishyödyllisten toimijoiden, yhdistysten ja säätiön toiminnassa osallistujana, tuottajana, hallitusjäsenenä ja puheenjohtajana olevan hyötyä Nuorisoalan ry:n hallitustyössä, jäsenistön kanssa työskentelyssä ja poliittisessa vaikuttamisessa. Olen toiminut hallitustehtävissä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa (JYY) (kausi 2025), Jyväskylän sateenkaarevat opiskelijat ry:ssä (2025-) ja Ilmastoverkostossa Suomen ylioppilaskuntien liitossa (2026-). Työskentelen sujuvasti suomeksi ja englanniksi. Olen osallistunut nuorten vaikuttamistyöhön Suomessa (mm. JYY, Sateenkaarevat, SYL, Nuori Taide, Nuori Kulttuuri Talks), Puolassa (PorinaPod) ja Pohjoismaissa (Nuori Kulttuuri Talks & Resonans-keskustelufestivaali).
Kokemusta minulle on kertynyt etenkin edunvalvonnasta, poliittisesta vaikuttamisesta sekä tapahtumien ja kulttuuritoiminnan tuottamisesta. Olen ollut mukana muun muassa kunta- ja aluevaalivaikuttamisessa, yliopiston päätöksentekoon liittyvässä yhteistyössä ja Jyväskylä Priden tapahtumien järjestämisessä. Uskon, että tästä on hyötyä myös tulevan vuoden eduskuntavaalien alla sekä uuden hallituksen suunnitellessa hallitusohjelmaa.
Hallitustyöskentelyssä vahvuuksiani ovat yhteistyökyky, rakentava dialogi ja erilaisten näkökulmien yhteensovittaminen. Uskon, että kokemukseni yhdistystoiminnasta, edunvalvonnasta ja kulttuurin kentältä antaa hyvät valmiudet jäsenistön kanssa työskentelyyn, yhteiseen päätöksentekoon ja nuorisoalan poliittiseen vaikuttamiseen.
Millaista kokemusta sinulla on organisaation strategisesta johtamisesta?
– JYY hallitus (projektit, tosu, tavoitteet), halloped edunvalvonta.
Minulla on kokemusta strategisesta johtamisesta JYYn hallitustyöskentelyn kautta. Olen osallistunut toiminnan suunnitteluun, tavoitteiden asettamiseen ja niiden edistämiseen käytännössä sekä ollut mukana valmistelemassa ja toteuttamassa toimintasuunnitelman tavoitteita. Hallitustyössä olen oppinut hahmottamaan yksittäisten projektien ja päätösten yhteyttä organisaation laajempiin tavoitteisiin sekä arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.
Myös hallinnon opiskelijaedustajana (halloped) toimiminen ja edunvalvontatyö ovat vahvistaneet ymmärrystäni pitkäjänteisestä vaikuttamisesta, päätöksenteon rakenteista ja erilaisten toimijoiden tavoitteiden yhteensovittamisesta. Näen strategisen johtamisen ennen kaikkea yhteisen suunnan rakentamisena: strategian tulee näkyä arjen valinnoissa, ohjata resurssien käyttöä ja tarjota yhteisölle selkeät tavoitteet, joiden toteutumista voidaan seurata.
Nuorisoala ry:n hallituksessa haluaisin hyödyntää tätä osaamista strategian käytäntöön viemisessä, jäsenistön näkökulmien huomioimisessa ja nuorisoalan pitkäjänteisen vaikuttavuuden ylläpidossa.
Millaista kokemusta sinulla on yhdistyksen talouden johtamisesta ja seurannasta?
Minulla on monipuolista kokemusta talouden johtamisesta ja seurannasta eri mittakaavoissa: pienen ja nuoren yhdistyksen taloudenhallinta, 10 000€ projektit, 1, 27 miljoonan jäsentoiminnan vuosibudjetti sekä konsernin 117 miljoonan taseen seuraaminen. Kokemukseeni kuuluu budjetointiin osallistuminen, talouden toteuman seuranta ja varainhankinta. Ymmärrän talouden suunnittelun merkityksen toiminnan tavoitteiden saavuttamisessa sekä sen, että vastuullinen taloudenhoito edellyttää ennakointia, läpinäkyvyyttä ja kykyä tehdä perusteltuja priorisointeja. Tässä on auttanut etenkin JYYn edustajiston talousvaliokunnassa toimiminen, jossa olemme oppineet ja linjanneet niin jäsentoiminnan kuin konsernin taloustilanteesta, budjetoinnista sekä pääoman kehittämisestä konsernin johdon kanssa.
Nuorisoala ry:n hallitustyössä haluaisin hyödyntää tätä osaamista taloudellisesti kestävän ja vaikuttavan toiminnan tukemiseksi. Pidän tärkeänä, että talouden seuranta on suunnitelmallista ja avointa sekä että käytettävissä olevat resurssit kohdennetaan niin, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin järjestön strategisia tavoitteita ja jäsenistön tarpeita.
Mihin Nuorisoala ry:n tulisi panostaa / mitä saada aikaan seuraavien vuosien aikana? Miten edistäisit tätä hallituksesta käsin?
– Miten tukea toimijoita, jotka ovat Uusimaan ulkopuolella.
– Eduskuntavaalit – nuorisoalalta ja nuorilta leikkaamisen sijaan tukeminen, nostaminen ja kannustaminen.
Tulevat hallituskaudet Nuorisoalalla ajoittuvat aikaan, jolloin reagoimme nykyisen hallituksen päätöksiin ja opettelemme yhteistyötä uuden hallituksen, ja erityisesti nuorisoasioista vastaavan ministerin ja hänen tiiminsä kanssa. Ympäristön ja yhteiskunnan lukuisat kriisit ja epävarmuus, nuorten tulevaisuususkon romahdus ja nuorisoalan rahoituksen kilpailun kiristyessä tarvitsemme Nuorisoalan edunvalvontajärjestönä tehokkaita tapoja reagoida jäsenistön muuttuviin tarpeisiin. Rahoituksen epävarmuuden ja nuoriin kohdistuvien leikkausten tueksi näen, että Nuorisoalan tulisi tarjota pitkäjänteistä tukea, yhteistyötä ja vahvistaa nuorten potentiaalin tunnistamista yhteiskunnassa.
Erityisesti minua huolettaa Uusimaan ulkopuolella asuvana ja pääasiallisesti vaikuttavana nuorena, miten valtakunnallinen saavutettavuus nuorisoalan palveluissa voidaan taata aikana, jolloin järjestöt keskittävät palveluitaan uusimaalle suurempien osallistujamäärien toivossa. Mielestäni jokaisella nuorella on oikeus merkitykselliseen vapaa-ajan tekemiseen asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta. Uskon, että nuorten on saatava kokeilla, epäonnistua ja oppia turvallisessa ympäristössä, jotta heillä riittää itsevarmuutta lähteä vaikuttamaan yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun. Haluaisin hallitustyössäni painottaa Uusimaan ulkopuolelle toimintaa keskittävien järjestöjen kuulemista ja toimintaedellytysten tukemista valtakunnallisesti saavutettavien palveluiden vahvistamiseksi.
Pidän tärkeänä myös nuorten aitojen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamista. Omien kokemusteni kautta Nuori Taiteen tuotantoassistenttina ja Nuori Kulttuuri Talks -toiminnassa olen nähnyt, kuinka merkityksellistä on ottaa nuoret mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen alusta asti. Haluan edistää nuorilta nuorille -toimintaa, jossa nuoret pääsevät kokeilemaan, oppimaan ja vaikuttamaan. Koen, että osallistuminen Nuorisoalan hallitukseen itsekin nuorena 25-vuotiaana tukee tätä tavoitetta.
Lisäksi haluan vahvistaa Nuorisoalan roolia nuorten, järjestöjen ja päättäjien välisenä vuoropuhelun rakentajana. Hallituksesta käsin edistäisin tavoitteellista vaikuttamistyötä, joka tuo nuorten kokemukset ja nuorisoalan merkityksen näkyviin myös vaalien ja poliittisen päätöksenteon yhteydessä.
Uskon, että kuuntelemalla jäsenistöä, vahvistamalla yhteistyötä ja puolustamalla nuorten oikeutta osallisuuteen voimme rakentaa nuorisoalaa, jossa jokaisella nuorella on mahdollisuus löytää yhteisönsä ja kokea oman toimintansa merkitykselliseksi. Tärkeää on myös, että nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset kokevat, että heidän työnsä on arvostettua ja riittävästi resurssoitua.
Millaista kokemusta sinulla on johtamisesta ja mitkä ovat vahvuutesi johtajana?
– Jyväskylän sateenkaarevat opiskelijat ry ja Ilmastoverkosto (Suomen ylioppilaskuntien liitto (2026-): vpj, edariryhmän vartaava
Johtamiskokemusta minulle on kertynyt sekä paikallisesta että valtakunnallisesta järjestö- ja vaikuttamistyöstä. Olen toiminut Jyväskylän sateenkaarevat opiskelijat ry:n puheenjohtajana, Suomen ylioppilaskuntien liiton Ilmastoverkoston varapuheenjohtajana sekä JYYssä edustajistoryhmäni ryhmävastaavana. Näissä tehtävissä olen saanut kokemusta yhteisen suunnan rakentamisesta, ryhmien toiminnan koordinoinnista, päätöksenteosta ja erilaisten näkemysten yhteensovittamisesta.
Johtajana vahvuuksiani ovat kuunteleminen, yhteistyökyky ja rakentavan keskustelun mahdollistaminen. Nuori Taide -toiminnassa olen oppinut, kuinka suuri merkitys turvallisella ja kannustavalla ilmapiirillä on osallisuuden syntymiselle. Kun ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi ja arvostetuiksi, heidän on helpompi tuoda esiin omia näkemyksiään, ottaa vastuuta ja innostua yhteisestä tekemisestä.
Varapuheenjohtajana haluaisin rakentaa luottamukseen perustuvaa yhteistyötä, jossa erilainen osaaminen ja näkökulmat pääsevät esiin. Minulle hyvä johtajuus tarkoittaa yhteisen suunnan selkeyttämistä, vastuun jakamista ja muiden onnistumisen tukemista. Uskon, että näillä vahvuuksilla voin tukea Nuorisoala ry:n hallituksen työskentelyä ja edistää tavoitteellista, avointa ja vaikuttavaa yhteistyötä koko jäsenistön hyväksi.
Millaista kokemusta sinulla on strategisesta vaikuttamistyöstä ja sen suunnittelusta?
Minulla on kokemusta strategisesta vaikuttamistyöstä ja sen suunnittelusta JYYssä, hallinnon opiskelijaedustajana sekä SYLn Ilmastoverkostossa. Olen ollut mukana niin vaalivaikuttamisessa, edunvalvonnassa kuin järjestöjen tavoitteellisen toiminnan suunnittelussa. Näissä tehtävissä olen oppinut, että vaikuttava työ edellyttää selkeitä tavoitteita, oikeiden yhteistyökumppaneiden tunnistamista ja pitkäjänteistä työtä niiden saavuttamiseksi.
Jyväskylän sateenkaarevat opiskelijat ry:n puheenjohtajana olen päässyt viemään strategista suunnittelua käytäntöön. Olemme hallituksen kanssa arvioineet, mihin rajalliset resurssimme kannattaa kohdentaa, millaisia tarpeita jäsenistöllämme on ja miten voimme rakentaa yhteistyötä muiden järjestöjen, yliopiston ja sateenkaariyhteisöjen kanssa. Olen ollut mukana kehittämässä yhdistyksen viestintää, jäsenhankintaa ja näkyvyyttä sekä suunnittelemassa tulevien vuosien tavoitteita.
Strategisessa vaikuttamistyössä vahvuuksiani ovat kokonaisuuksien hahmottaminen, jäsenistön tarpeiden kuunteleminen ja tavoitteiden muuttaminen konkreettisiksi toimenpiteiksi. Minulle on tärkeää tunnistaa, mihin voimme itse vaikuttaa, keiden kanssa tavoitteita kannattaa edistää ja miten työn etenemisestä viestitään avoimesti.
Nuorisoala ry:n varapuheenjohtajana haluaisin hyödyntää tätä osaamista yhteisen vaikuttamistyön suunnittelussa, jäsenistön tavoitteiden kokoamisessa ja pitkäjänteisen edunvalvonnan vahvistamisessa. Uskon, että vaikuttavuus syntyy siitä, että yhteinen suunta on selkeä, jäsenistö sitoutuu tavoitteisiin ja strategia näkyy konkreettisina tekoina nuorisoalan ja nuorten hyväksi.
Kuvaile, mitä olet saanut aikaan jossain aiemmassa johtamistehtävässäsi. Millainen oli oma roolisi muutoksen aikaansaamisessa?
– Järjestön perustaminen, edariryhmän koordinointi ja kommunikointi
Keväällä 2025 tunnistin Jyväskylän yliopistoyhteisössä tarpeen taholle, joka toisi sateenkaariopiskelijoiden ääntä kuuluviin ja edistäisi heidän etujaan. Päätin tarttua tarpeeseen ja perustin Jyväskylän sateenkaarevat opiskelijat ry:n. Yhdistyksen perustajana ja puheenjohtajana olen vastannut toiminnan käynnistämisestä, yhteisen suunnan rakentamisesta, yhteistyösuhteiden luomisesta ja jäsenistön tavoittamisesta. Muutamassa kuukaudessa yhdistys kasvoi yli 50 jäsenen yhteisöksi. Olen myös tuonut sateenkaariopiskelijoiden ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmia Jyväskylän yliopiston yhdenvertaisuutta koskevaan keskusteluun.
Oma roolini muutoksen aikaansaamisessa on ollut ennen kaikkea tunnistaa tarve, käynnistää toiminta ja koota ihmiset yhteisen tavoitteen ympärille. Kokemus on opettanut minulle, että johtaminen ei ole vain vastuun kantamista, vaan myös rakenteiden luomista sille, että muut voivat osallistua, vaikuttaa ja kokea yhteisön omakseen.
Myös edustajistoryhmän toiminnan koordinoinnissa olen oppinut, kuinka tärkeää selkeä viestintä, yhteisen tilannekuvan ylläpitäminen ja erilaisten näkemysten yhteensovittaminen ovat yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Näissä tehtävissä olen saanut kokemusta sekä uuden toiminnan rakentamisesta että olemassa olevan ryhmän yhteistyön kehittämisestä. Haluan tuoda tämän osaamisen Nuorisoala ry:n hallitukseen: kykyä tarttua tunnistettuihin tarpeisiin, koota ihmisiä yhteen ja viedä yhteisiä tavoitteita suunnitelmallisesti käytäntöön.
Roger Penter, 20
Ehdolla varapuheenjohtajaksi
Esittäjätaho: Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto (Nuva ry)
Kannattavat organisaatiot: Lasten ja nuorten keskus, Suomen 4H-liitto, Suomen Kylät, Nuorten Suomi, Lastenliitto, Suomen nuorisokeskukset SNK, Nuorten mielenterveysseura Yeesi, Suomen Lukiolaisten Liitto, Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto, Eurooppanuoret, Avartti-säätiö
Tutustu ehdokkaan toimittamaan esittelyvideoon tästä linkistä (Google Drive).
Miksi haet Nuorisoala ry:n varapuheenjohtajaksi ja mikä sinua motivoi tässä tehtävässä?
Me emme voi hyvin.
Me tarvitsemme nuorisotyötä. Me tarvitsemme yhteisöjä. Me tarvitsemme yhteiskunnan tukea. Me, nuoret, tarvitsemme luottamusta siihen, että meillä oikeasti on tulevaisuus, jota odottaa.
Päätöksillä, joita tulevan hallituskauden aikana tehdään, on pitkäkestoisia vaikutuksia nuoriin. Seuraava hallitusohjelma määrittelee, millaisin keinoin velkajarrun tavoitteisiin pyritään ja keihin nämä toimet kohdistuvat.
Me kannamme Suomen tulevaisuudesta vastuun. Nyt, kun me tarvitsemme tukea eniten, yhteiskunnan vastaus ei saa olla kohdistaa leikkauksia meihin.
Sillä ilman meitä ei ole mitään.
Haen Nuorisoalan varapuheenjohtajaksi, koska olen turhautunut siihen, kuinka ollaan kyllä huolissaan ja taputetaan olalle, mutta samalla vedetään matto alta ja työnnetään lattialle.
Meistä voivotellaan lukuina ja tilastoina. Mutta missä oikeasti ovat ne teot, joita nyt vaadittaisiin?
Haluan ottaa vastuuta nuorten tulevaisuudesta ja tehdä osani sen eteen, että jokaisella meistä olisi tulevaisuuteen katsoessa valonpilkahduksia. Juuri nyt tätä parempaa vaikuttamisen paikkaa ei ole 20-vuotiaalle, vastavalmistuneelle, vailla koulupaikkaa olevalle ja tulevaisuutta pohtivalle nuorelle.
Varapuheenjohtajana haluan käyttää järjestöjohtamisen ja vaikuttamistyön kokemustani yhteisten tavoitteiden edistämiseen yhdessä puheenjohtajan, hallituksen ja jäsenjärjestöjen kanssa. Nuori voi vaikuttaa tässä tehtävässä myös julkisessa keskustelussa: turuilla ja toreilla, paneeleissa ja puheissa. Meidän äänemme Nuorisoalan puheenjohtajistossa terävöittäisi ja vahvistaisi koko nuorisoalan viestiä.
Meiltä on otettu tarpeeksi. Seuraavaksi tarvitaan panostuksia.
Suomi on ravistettava hereille nuorten todellisuuteen.
Siksi olen ehdolla.
Kerro osaamisestasi liittyen nuorisoalaan sekä hallitustyöskentelyyn.
Olen istunut kahden valtakunnallisen nuorisojärjestön hallituksessa. Järjestöjohtamisen rinnalla olen kerännyt kokemusta myös julkisesta päätöksenteosta kotikaupunkini kaupunginvaltuutettuna ja monien muiden yhdistysten hallituksista.
Työskentelen tällä hetkellä päätoimisesti Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtajana Helsingissä, jona vastaan liiton johtamisesta, edunvalvonnasta ja edustamisesta.
Oma osaaminen on erityisesti kunnallisen nuorisotyön, laajemmin nuorten osallisuuden ja nuorisojärjestötoiminnan parissa. Koko nuorisoalaa ei voikaan johtaa kuvittelemalla tietävänsä siitä kaiken, ja siksi minulle varapuheenjohtajuuden yksi kiinnostavimmista mahdollisuuksista olisi päästä tutustumaan entistä paremmin koko nuorisoalaan ja sen järjestöihin.
Olen myös nuoren elämää elävänä oman elämäni asiantuntija.
Millaista kokemusta sinulla on organisaation strategisesta johtamisesta?
Tulevaisuuteen katsova ja visioihin pohjautuva pohdiskelu on minulle tuttua kauraa. Olen ollut mukana järjestöjen strategioiden, toimintasuunnitelmien ja tavoitteiden rakentamisessa. Kuluneena vuonna olen puheenjohtajana vastannut järjestöni strategisesta johtamisesta ja toiminnan pitkäjänteisestä suunnittelusta. Olen myös vastannut yhteisiin tavoitteisiin pohjautuvan toimintasuunnitelman valmistelusta ja siihen osallistamisesta.
Millaista kokemusta sinulla on yhdistyksen talouden johtamisesta ja seurannasta?
Kokemukseni yhdistyksen talouden johtamisesta ja seurannasta on kertynyt valtakunnallisissa ja paikallisissa puheenjohtaja- ja hallitustehtävissä. Olen osallistunut talousarvion ja pidemmän aikavälin taloussuunnitelmien valmisteluun sekä seurannut niiden toteutumista osana säännöllistä hallitustyöskentelyä. Olen myös tehnyt päätöksiä, joissa toiminnan tarpeita ja käytettävissä olevia resursseja on sovitettu yhteen.
Talouden johtamisessa pidän tärkeänä ymmärtää lukujen yhteyden toiminnan tavoitteisiin. Pitkäjänteinen suunnittelu vaatii pelisilmää ja kykyä arvioida päätösten vaikutuksia tulevien vuosien toimintaan.
Mihin Nuorisoala ry:n tulisi panostaa / mitä saada aikaan seuraavien vuosien aikana? Miten edistäisit tätä hallituksesta käsin?
Nuorisoalan tulisi jatkaa jäsenjärjestöjen välisen yhteistyön ja vertaistuen vahvistamista. Syksyn startti Suuntana 2027 on tästä hyvä esimerkki. Sen kaltaisia mahdollisuuksia työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kohtaamiseen olisi hyvä kehittää edelleen, sillä kokemusten ja toimivien käytäntöjen jakaminen tukee sekä järjestöjen toimintaa että niissä toimivien jaksamista.
Näen mahdollisuuksia myös siinä, miten Nuorisoalalle tulevat ulkopuoliset pyynnöt ja jäsenjärjestöjen osaaminen kohtaavat. Nuorisoala voisi entistä aktiivisemmin auttaa löytämään jäsenjärjestöistään sopivia yhteistyökumppaneita erilaisiin tarpeisiin tai pyyntöihin. Samalla jäsenjärjestöjen asiantuntemusta voisi hyödyntää yhä tiiviimmin yhteisessä valmistelussa ja vaikuttamistyössä erityisesti niiden omia teemoja koskevissa asioissa.
Hallituksessa edistäisin näitä osana yhteisiä työstöjä ja pitkän aikavälin suunnittelua. Olennaista on kuulla jäsenjärjestöjen tarpeita ja löytää yhdessä henkilöstön kanssa toteuttamiskelpoisia tapoja kehittää toimintaa käytettävissä olevilla resursseilla.
Millaista kokemusta sinulla on johtamisesta ja mitkä ovat vahvuutesi johtajana?
Olen johtanut hallituksen työskentelyä, vapaaehtoisia sekä erilaisia ryhmittymiä. Nykyisessä puheenjohtajan tehtävässäni toimin myös toiminnanjohtajan esihenkilönä ja työnantajan edustajana työyhteisölle. Kokemusta on siten kertynyt sekä luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten johtamisesta että esihenkilövastuusta.
Vahvuuksiani johtajana ovat positiivisuus sekä keskusteleva ja pohtiva ote. Lämmin suhtautuminen ihmisiin on minulle lähtökohta, ja huumori on luonteva osa yhdessä tekemistä. Haluan rakentaa ilmapiiriä, jossa jokainen kokee tulevansa kohdatuksi yhdenvertaisesti omana itsenään ja uskaltaa tuoda näkemyksensä esiin. Pidän tärkeänä rohkaista muita ottamaan vastuuta, oppimaan ja kehittymään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Hyvään johtamiseen kuuluu mielestäni myös oman toiminnan arviointi. Haluan olla johtaja, joka pystyy tunnustamaan virheensä, ottamaan vastaan palautetta ja muuttamaan toimintatapojaan tarvittaessa.
Millaista kokemusta sinulla on strategisesta vaikuttamistyöstä ja sen suunnittelusta?
Olen vastannut järjestön puheenjohtajana edunvalvonnan johtamisesta sekä osallistunut yhteisten vaikuttamistavoitteiden ja kantojen valmisteluun. Kokemusta on kertynyt sekä pitkäjänteisten tavoitteiden suunnittelusta että niiden edistämisestä päätöksenteossa.
Olen suunnitellut vaikuttamistyötä, tunnistanut tavoitteiden kannalta keskeisiä päättäjiä ja sidosryhmiä sekä vastannut yhteydenotoista ja osallistunut vaikuttamistapaamisiin. Työhön on kuulunut myös lausuntojen ja vetoomuksien suunnittelua sekä nuorten ja sidosryhmien kokoamista yhteisen tavoitteen taakse. Vaikuttamistyö on saanut valtakunnallista medianäkyvyyttä ja tuottanut konkreettisia parannuksia lainsäädäntöön.
Minulle strategisessa vaikuttamistyössä olennaista on yhdistää selkeä tavoite, päätöksenteon valmistelun tunteminen ja yhteistyön rakentaminen. On tärkeää tunnistaa, että keihin ja missä vaiheessa vaikuttamalla tavoitetta voidaan edistää, sekä sovittaa käytettävät keinot eri tilanteisiin.
Kuvaile, mitä olet saanut aikaan jossain aiemmassa johtamistehtävässäsi. Millainen oli oma roolisi muutoksen aikaansaamisessa?
Yksi konkreettinen saavutukseni on Nuorten vaikuttajien Huipputapaamisen ministeriökumppanuuksien rakentaminen. Johdin tähän liittyvää sidosryhmäyhteistyötä ja hyödynsin valmiita verkostojani ministeriöissä. Työni tuloksena saimme vuoden 2025 tapahtuman kumppaniksi sosiaali- ja terveysministeriön ja vuoden 2026 tapahtumaan sisäministeriön.
Yhteistyön ansiosta ministeriöt hyödynsivät työssään suoraan tapahtumiin osallistuneiden nuorten näkemyksiä ja ehdotuksia. Näin vahvistettiin nuorten näkemysten yhteyttä valtionhallinnon valmisteluun. Oma roolini asian aikaansaamisessa oli tunnistaa yhteistyön mahdollisuudet, saada kumppanit mukaan ja luoda edellytykset yhteiselle toteutukselle.
Niko Tamminen, 25
Ehdolla varapuheenjohtajaksi ja hallituksen jäseneksi
Esittäjätaho: Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
Kannattavat organisaatiot: Pelastakaa Lapset ry, Suomen Nuorisoseurat ry
Tutustu ehdokkaan toimittamaan esittelyvideoon tästä linkistä (Google Drive).
Miksi haet Nuorisoala ry:n hallitukseen/varapuheenjohtajaksi ja mikä sinua motivoi tässä tehtävässä?
Nuorten puolella ei tässäkään ajassa voi olla liikaa. Vuodet lapsesta aikuiseksi Suomen suurimman nuorisojärjestön eli partion toiminnassa ovat opettaneet minut ottamaan vastuuta itseni lisäksi muista ja luomaan lapsille ja nuorille yhteisöä, josta saa taidot elämään.
Juuri samankaltaisena pidän koko nuorisoalan roolin. Olemme mestareita luomaan yhteisöjä, joiden toiminnalla on rohkaisevia vaikutuksia nuorten elämään.
Tätä työtä haluaisin tukea Nuorisoalan varapuheenjohtaja, joka varmistaa nuorten asian äänen kuulumista valtakunnan vaikuttamistyössä ja sujuvaa hallituksen päätöksentekoa, jotta kattojärjestön oma toiminta on laadukasta niin taloudellisesti kuin pitkän tähtäimen suunnitelmienkin osalta.
Kerro osaamisestasi liittyen nuorisoalaan sekä hallitustyöskentelyyn.
Kun perehdyin ehdokkuutta pohtiessani koko komeean noin 140 Nuorisoalan jäsenen listaan, löysin helposti yhtymäkohdan elämääni kymmenien järjestöjen kohdalta. Partion lisäksi olen esimerkiksi ollut usean eri järjestön leireillä, osallistunut kirkon nuorisotoimintaan, harrastanut sirkusta, liittynyt opiskelijajärjestöön ja kouluttautunut johtamisessa muiden järjestöjen puheenjohtajien kanssa.
Partiotoiminnassa olen ollut mukana yli 12 vuoden ajan. Lapsuuden harrastusvuosien jälkeen olen johtanut lasten ryhmiä paikallistasolla viikoittain, järjestänyt leirejä ja muita tapahtumia sekä ollut tukemassa uutta sukupolvea ottamaan vastuuta partiolippukuntamme johtamisesta.
Hallitustyöskentelystä minulla on kokemusta usean vuoden ajalta. Viimeiset neljä vuotta olen toiminut Suomen Partiolaisten hallituksessa, aluksi kaksi vuotta vastaten viestinnästä ja markinnoinnista ja sitten kaksi vuotta varapuheenjohtajana. Olen ollut mukana valmistelemassa koko järjestön toiminnan ja talouden suunnittelua ja tukenut hallituksen jäseniä omissa tehtävissään.
Millaista kokemusta sinulla on organisaation strategisesta johtamisesta?
Partion hallitustehtävissä johtamistani on aina viitoittanut strategia ja pitkän tähtäimen suunnittelu. Esimerkiksi kymmenien tuhansien ihmisten leirit ja miljoonien hankkeet eivät synny hetkessä.
Olen esimerkiksi ollut luomassa toimivaa organisaatiota jäsenhankinnalle ja tapahtumaprojektien tukemiselle, työstänyt henkilöstöresurssien ohjaamista vaikuttavampaan tekemiseen ja luonut järjestölle mahdollisuuksia moninaistaa tulopohjaansa erilaisin varainhanninnan keinoin.
Olen myös ollut tekemässä partion seuraava strategiaa. Koen olevani hyvä saattamaan johtajana strategiset tavoitteet selkeiksi toimintasuunnitelmiksi. Kun strategian mittareita ja toiminnan tuloksia osataan arvioida oikein, syntyy tulevaisuudessa jotakin entistä parempaa.
Millaista kokemusta sinulla on yhdistyksen talouden johtamisesta ja seurannasta?
Suomen Partiolaisten hallituksen jäsenenä olen aluksi vastannut oman toiminnanalani noin puolen miljoonan euron budjetoinnin johtamisesta ja myöhemmin varapuheenjohtajana koko tulo- ja menopuolen tasapainoisesta suunnittelusta. Hallituksessa olen seurannut taloutta kuukausittain. Merkityksellisintä on ollut tapahtumien ja varainhankinnan erilaisiin tuloksiin varautuminen sekä avustusmäärien arvioiminen. Lisäksi olen kahden vuoden ajan ohjannut jäsenrekisterimme hankinta- ja suunnitteluprosessia.
Ennen hallitustehtäviäni toimin neljä vuotta Suomen Partiolaisten valtuustossa, joka päättää aina kunkin vuoden budjetista ja vahvistaa tilinpäätökset. Valtuusto myös seuraa pitkällä tähtäimellä järjestötalouden kehittymistä.
Mihin Nuorisoala ry:n tulisi panostaa / mitä saada aikaan seuraavien vuosien aikana? Miten edistäisit tätä hallituksesta käsin?
Nuorisoala ry:n pitäisi keskittyä ainakin kolmeen asiaan seuraavien vuosien aikana:
1. Arvostettu ja näkyvä Nuorisoala
Kattojärjestön tulee jatkaa sen aktiivista vaikuttamistyötä niin pyöreän pöydän keskusteluissa kuin muissa kuulemistilanteissa. Nuorisoala ry:n tulee olla arvostettu ja kysytty asiantuntijataho, joka halutaan kutsua yhä useampaan hetkeen kertomaan, mitä suomalaisille nuorille kuuluu ja miten heillä ja nuorisoalalla voisi mennä paremmin. Varapuheenjohtajana haluan pitää huolta, että kattojärjestöllä on edellytykset koota ja välittää laadukasta tietoa eteenpäin päätöksentekijöille.
2. Nuorisojärjestöjen toimintaedellytykset
Nuorisoalamme rahoituksen varmistaminen on ajassamme ehdottomasti tärkein vaikuttamisteema. Kyse ei ole kattojärjestön rahoituksen turvaamisesta vaan kaikkien sen jäsenjärjetöjen puolen pitämisestä niin ennen eduskuntavaaleja kuin vaalien jälkeen. Valtiontalouden kokonaisuudessa nuorisoalan yhteenlaskettu rahoitus on häviävän pieni osa, mutta sen leikkaamisella olisi kohtalokkaan kalliit seuraukset. Sen tiedämme kaikki. Nuorisoalan varapuheenjohtaja pitää yhdessä puheenjohtajan kanssa huolta, että nuorten asia kuuluu päätöksenteossa ja alalle on tarjolla resursseja vaikuttavalle edunvalvonnalle.
3. Yhteinen nuorten liike
Ilman nuoria meillä ei ole mitään. Nuorisojärjestöt ovat yhdessä lisäämässä nuorten tulevaisuususkoa ja hyvinvointia. Nuorisoala ry:n tehtävä on pitää koko moninainen joukkomme hyvissä kantimissa tukipalveluillaan ja koota se tarvittaessa yhteen tärkeiden viestiemme välittämiseksi vakuuttavasti eteenpäin yhteiskunnassamme. Järjestöillä on omat ominaispiirteensä, mutta nuorten puolella seisomme vahvasti yhdessä. Nuorisoala ry:n varapuheenjohtaja haluan pitää huolta, että eri jäsenjärjestöjen väliselle vuorovaikutukselle löytyisi areenoita ja yhteisiä voimannäytön tempauksia.
Millaista kokemusta sinulla on johtamisesta ja mitkä ovat vahvuutesi johtajana?
Tehtävää tukeva viimeisin johtamiskokemus
2025–2026 Hallituksen varapuheenjohtaja, Suomen Partiolaiset
2023–2024 Viestinnästä ja markkinoinnista vastaava hallituksen jäsen, Suomen Partiolaiset
2020–2022 Laajennetun johtoryhmän jäsen, suurleiri eli finnjamboree Kajo 2022
2017–2020 Valtuuston varajäsen (2 v.) ja jäsen (2 v.), Suomen Partiolaiset
Suomen Partiolaisten hallituksessa olen toiminut lähijohtajana viidelle hallituksen jäsenelle ja toisaalta ollut tiiviisti osa koko järjestön johtokolmikkoa. Partiossa olen johtanut suurleirillä 100 vapaaehtoisen organisaatiota ja useamman noin 300 osallistujan leirin.
Työelämässä toimittajana olen johtanut uutisdeskin toimintaa, jossa kollegoille tulee antaa nopeita toimeksiantoja kiireisessä uutistilanteessa. Tapahtumia, kuten häitä ja kesäkeikkoja, tuottaessani olen johtanut noin kymmenen hengen tiimiä suurissa yleisötapahtumissa Helsingissä.
Vahvuuteni johtajana on kyky rakentaa luottamusta niin koko ryhmän sisällä kuin suoraan johdettavieni välillä. Olen helposti lähestyttävä ihmisjohtaja, joka kehtaa myös sanoa suoraan ja antaa palautetta toisia tukien. Ennen kaikkea olen innostuja ja mestari sanoittamaan kimurantimpia kokonaisuuksia ymmärrettäviksi palasiksi.
Millaista kokemusta sinulla on strategisesta vaikuttamistyöstä ja sen suunnittelusta?
Nuorisojärjestöille valtionavun pienenemistä vastaan vaikuttaminen ja koko avustustoiminnan arvioimiseen liittyvä vaikuttaminen on ollut työpöydälläni myös partion johdossa. Olen ollut aktiivisesti suunnittelemassa, mitä tahoja ja missä vaiheessa kannattaa tavata ja missä tilaisuuksissa partion tulee olla mukana – oli kyse poliitikkojen tapaamisesta tai sidosryhmätilaisuuksissa edustamisesta.
Lisäksi olen esimerkiksi johtanut eduskuntavaalien tavoitetyötä partiossa ja ollut laatimassa vaikuttamisviestinnän strategiaa.
Kuvaile, mitä olet saanut aikaan jossain aiemmassa johtamistehtävässäsi. Millainen oli oma roolisi muutoksen aikaansaamisessa?
Suomen Partiolaisten jäsenmäärä laski useamman vuoden peräkkäin koronavuosien jälkeen. Syksyllä 2024 jäsenmäärän lasku saatiin pysähtymään, ja syksyllä 2025 partioon liittyneiden määrä taas kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna.
Olin johtamassa, miten markkinoinnin ja paikallistason vapaaehtoisten tuen resursseja käytetään järkevämmin. Syntyi esimerkiksi malli, jossa alueellisia jäsenhankinnan johtajia koulutetaan markkinointitapahtumien järjestämisestä, yhtenäisempi ulkoinen brändi ja laajempi keinovalikoima uusien kohderyhmien, kuten maahanmuuttajataustaisten, opiskelijoiden, uusien aikuisten ja teini-ikäisten, saamiseksi mukaan partioon.
Heta Uhtio, 25
Ehdolla varapuheenjohtajaksi
Esittäjätaho: Vasemmistonuoret ry
Kannattavat organisaatiot: Eettisen kaupan puolesta (Eetti) ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Pinskut – Suomen Demorkratian Pioneerien liitto ry, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry (Demariopiskelijat), Vasemmisto-opiskelijat – Vasop ry, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto
Miksi haet Nuorisoala ry:n varapuheenjohtajaksi ja mikä sinua motivoi tässä tehtävässä?
Haen Nuorisoalan varapuheenjohtajaksi, koska haluan olla mukana edistämässä Nuorisoalan poikkipoliittista, asiantuntevaa vaikuttamistyötä. Tähän tehtävään minua motivoi mahdollisuus päästä hyödyntämään omaa osaamistani osana poliittisesti sitoutumattoman järjestön johtoa, nuorten ja Nuorisoalan jäsenjärjestöjen edunvalvonnan vahvistaminen, sekä halu kehittyä yhä paremmaksi vaikuttamisen työssä.
Kerro osaamisestasi liittyen nuorisoalaan sekä hallitustyöskentelyyn.
Olen kerryttänyt osaamista tähän tehtävään Vasemmistonuorten piiri- ja liittohallituksissa sekä puheenjohtajana, SAKKI ry:n hallituksessa, ammattiliitossa, sekä eri ruohonjuuritason toimijoiden aktiivina. Nuorisoalaan olen vuosien saatossa tutustunut muun muassa osallistumalla sen tapahtumiin ja seuraamalla aktiivisesti sen lausuntoja ja muuta tiedotusta. Olen myös erityisesti viime vuosina käyttänyt Nuorisoalan viestinnällisesti vaikuttavia tutkimus- ja uutisyhteenvetoja omassa vaikuttamistyössäni. Koen oman hallitusosaamiseni laajaksi ja ymmärrän myös ruohonjuuritason toimijoiden käytäntöjä, jonka koen keskeisen tärkeäksi jäsenjärjestöjen monipuolisuuden vuoksi.
Millaista kokemusta sinulla on organisaation strategisesta johtamisesta?
Organisaation strateginen johtaminen on tullut tutuksi Vasemmistonuorten puheenjohtajan ja aikaisemmin piirin puheenjohtajan pestissä. Strateginen johtaminen on muutakin kuin uuden strategian luomista tietyin aikavälein. Strategisen johtamisen keskiössä on työskentely aktiivisesti strategian kanssa koko kauden ajan ja erityisesti toimintasuunnitelmaa luodessa. Siksi pidän Nuorisoalan jatkuvan strategian mallista.
Toimiessani Etelä-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtajana loin pohjan tulevan kauden toimintasuunnitelmalle, jota aktiivit pääsivät muokkaamaan ja täydentämään omien kiinnostustensa mukaan. Toimintasuunnitelmaa luodessa kuultiin myös työntekijää, sillä se väistämättä vaikuttaa työntekijän työnkuvaan ja työpöytään. Työntekijän kuuleminen antaa myös työntekijän arjen läheistä näkökulmaa suunnitelmalle. Tavoitteiden asettamisessa tärkeää onkin kuunnella niiden toteuttajien ajatuksia ja motivaatiota. Liian helppo tai liian vaikea tavoite ei motivoi toimijoita toteuttamaan sitä. Strategian painopisteiden tulee näkyä tavoitteissa, mutta tärkeintä on että toteutustapa on sopiva, järjestön kokonaistavoitteita edistävä ja mieluisa niin hallituslaisille kuin työntekijöillekin. Toimintasuunnitelman seuraaminen oli olennainen osa hallitustyötä koko kauden ajan. Ilman seurantaa emme varmasti olisi päässeet yhtä hyviin tuloksiin kun lopulta pääsimme. Suunnitelmallisuus antoi aktiiveille myös pohjan siitä mitä tullaan tekemään ja miksi. Kun kauden varrella alettiin toteuttamaan asioita, oli niihin jo pohjalla intoa ja näkemystä, ja siten hallituskausi oli erittäin onnistunut. Nuorisoalalle on tehty tavoiteohjelma, jossa on määritelty strategiset painopisteet vuosille 2026-2028 ja näen sen erinomaisena lähtökohtana varapuheenjohtajan työhön lähtemiselle.
Millaista kokemusta sinulla on yhdistyksen talouden johtamisesta ja seurannasta?
Olen toiminut eri järjestöissä hallituksen jäsenenä, sekä työvaliokunnassa Vasemmistonuorten hallituksen lisäksi SAKKI ry:ssä. Hallitustyöstä olen saanut osaamiselleni pohjan talouden seurantaan, suunnitteluun ja sopeuttamiseen, jonka jälkeen olen nykyisessä puheenjohtajan tehtävässäni oppinut lisää talouden johtamisesta. Talouden johtamisessa asiantuntijan kanssa tehtävä yhteistyö on elintärkeää. Johtamistyössä talouden tilasta täytyy olla jatkuvasti ajan tasalla ja tehdä tarvittavia päätöksiä ja linjanvetoja yhdessä muun johdon ja hallituksen kanssa.
Mihin Nuorisoala ry:n tulisi panostaa / mitä saada aikaan seuraavien vuosien aikana? Miten edistäisit tätä hallituksesta käsin?
Vaalivuonna tulee keskittyä puolueiden ja ehdokkaiden kirittämiseen, saadaksemme eduskunnan joka on mahdollisimman sitoutunut panostamaan nuorten tulevaisuuteen, hyvinvointiin ja koulutukseen. Nuorisoalan tulee jatkaa jo tehtävää vaikuttavaa työtä demokratiakasvatuksen ja koulutuksen saralla, esimerkiksi nuorten vaalit, nuorten vaalikone ja politiikkaviikko. Nuorten ääntä tulee tuoda esiin liittyen vaaleihin ja Nuorisoalan laadukasta edunvalvontatyötä tulee jatkaa muun muassa jalkauttamalla eduskuntavaaliohjelmaa yhä laajemmin ja pyytämällä ehdokkaita sitoutumaan 1-3:een Nuorisoalan tärkeimmäksi näkemään muutokseen tulevalla eduskuntakaudella.
Vaalien jälkeen työ jatkuu. Nuorisoalan tulee olla aktiivinen toimija mahdollisesti tulevan hallituskauden oikeasuhtaisuusarvioinnin toteuttamistapaan vaikuttamisessa. Arviointi olisi tärkeää tehdä järjestöjen rahoituksen oikeudenmukaistamiseksi ja Nuorisoalan tulee olla kattojärjestönä varmistamassa sen toteutuminen reilusti. Lisäksi Nuorisoalan tulee jatkossakin lausua nuoria ja nuorisojärjestöjä koskeviin lakiuudistuksiin. Nuorisoalan info- ja keskustelutilaisuudet ovat nähdäkseni arvostettuja kentällä ja niitä tulee järjestää aktiivisesti myös tulevaisuudessa. On tärkeää että kattojärjestö on jäsenjärjestöjensä näköinen ja nauttii vahvaa luottamusta. Siksi yhteistyön ylläpito ja mahdollisten kehityskohtien löytäminen on tärkeää tulevien vuosien aikana.
Nuorisoalalla on mahdollisuus toimia tahona, joka tekee avauksia muutoksista nuoria koskevaan lainsäädäntöön, esittää uusia toimia nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja esimerkiksi osa-aikatyön ja yritystoiminnan yhdistämiseksi nykyistä helpommin. Nuorisoalan hallituksen tulisi pohtia yhdessä asiantuntijoiden kanssa uusia avauksia, joilla voitaisiin kääntää keskustelua pelkästä nykyisen suojelusta tulevaisuuskuvaan, joka olisi nuorille parempi paikka elää, tehdä työtä, perustaa perhe ja vanheta.
Vuonna 2029 käydään Europarlamenttivaalit. Nuorisoalan olisi hyvä tiivistää kansainvälistä yhteistyötä ja aloittaa vaaleja pohjustava työ ajoissa, jotta vaaleja lähestyessä Nuorisoala voi olla etulinjassa esittämässä EU-tason päätöksentekoon konkreettisia toimia nuorten aseman parantamiseksi ja vaatia yhdessä sisarjärjestöjensä kanssa puolueita ja ehdokkaita sitoutumaan toimiin. Jotta voimme tehdä vaikuttavaa edunvalvontätyötä tulee se suunnitella huolellisesti ja ajoissa, jotta jokainen jäsenjärjestö ehtii mukaan kelkkaan vaikuttamaan työn suuntaan.
Millaista kokemusta sinulla on johtamisesta ja mitkä ovat vahvuutesi johtajana?
Erityisesti nykyisessä roolissani nuorisojärjestön puheenjohtajana olen saanut kerrytettyä kokemusta johtamisesta. Järjestössä toimin sekä hallituksen puheenjohtajana, että työntekijäpuolella esihenkilöroolissa. Tunnistan eri roolien johtamistarpeet ja priorisoin hyvän johtamisen kaikista korkeimmalle laajassa työnkuvassani.
Vahvuuteni hallituksen johtamisessa on sellaisen toimintaympäristön luominen, jossa jokaisella on mahdollisuus tuoda mielipiteensä esiin, sekä keskustelun fasilitointi siten, että jokainen tulee kuulluksi. Olen saanut hyvää palautetta täsmällisyydestä sovittujen asioiden ja aikataulujen suhteen. Minusta sanottua: “Heta hallitsee suuret kokonaisuudet, on pitkän aikavälin strategian toteuttaja ja luotettava tyyppi. Heta osaa myös adaptoitua erilaisiin tilanteisiin luomatta epävarmuutta tai liiallisen kiireen tuntua, mutta on silti myös äärimmäisen tehokas!”, “Heta on hyvä organisoimaan ja vähentää stressiä ympärillään, koska se on rauhallinen ja erityisen luotettava johtaja.”
Vahvuuteni työyhteisön johtamisessa on työntekijöiden hyvinvointiin panostaminen ja sen aktiivinen huomioon ottaminen. Työnantajana ja esihenkilönä olen empaattinen ja kuunteleva, tunnen työnantajan vastuut ja koen vahvan johtamisen työhyvinvointia tukevana. Mikromanageeraus ei kuulu hyvän johtajan piirteisiin ja toiminnallani rakennan positiivista työyhteisöä, jossa luottamus kantaa ja työtä tehdään yhdessä tiiminä – jokaisen yksilölliset toiveet ja tarpeet huomioiden.
Millaista kokemusta sinulla on strategisesta vaikuttamistyöstä ja sen suunnittelusta?
Strateginen vaikuttamistyö kiteytyy mielestäni kolmeen asiaan: suunnitelma, toteutus ja arviointi. Vaikuttamistyön suunnittelusta olen saanut kokemusta muun mainitsemani ohella poliittisten kampanjoiden suunnittelusta, viestinnän strategisesta suunnittelusta ja järjestöjen linjoihin vaikuttamisesta sisäisten prosessien kautta.
Strategisen vaikuttamistyön tulokset jäävät epäselväksi ilman selkeää arviointia, jonka koen siksi tärkeäksi osaksi kokonaisuutta. Arvioinnissa on hyvä pohtia vaikuttavuutta eri mittarein kuten vaikuttavuuden määrää (allekirjoitusten määrä, some näkyvyys tms.), miten mielekkääksi kyseinen vapaaehtoispohjainen vaikuttamistyö koetaan tekijöiden toimesta ja onko siinä mahdollisia ongelmia joita olisi hyvä ratkoa tulevaisuudessa. Vaikuttamistyön ollessa työntekijöiden toteuttamaa tulee myös arvioida työhyvinvointiin ja työn tehokkuuteen suhteessa käytettyyn työaikaan liittyviä tekijöitä. Arvioinnin tuloksia on tärkeää käyttää myös strategian jatkokehittämisessä ja tulevia projekteja suunnitellessa.
Kuvaile, mitä olet saanut aikaan jossain aiemmassa johtamistehtävässäsi. Millainen oli oma roolisi muutoksen aikaansaamisessa?
Koen, että organisaatiossa muutosten ei ole hyvä tulla suurella rysäyksellä ja muuttaen organisaation tyystin, vaan parantamalla olemassa olevia käytänteitä ja toimintatapoja. Kokeilemalla uusia toimintatapoja vanhojen ohella, keräämällä palautetta ja valmistamalla muutosta koskevat työntekijät ja vapaaehtoiset siihen hyvissä ajoin ja perusteellisesti, jotta heidän hyvinvointinsa ei kärsi muuttuvan organisaation aallokossa.
Nostan tähän esimerkiksi onnistuneen rekrytoinnin, jossa muutettiin vanhoja käytänteitä rekryn luonteen ja kiireellisyyden vuoksi. Rekryn aikana huomasin käyttämämme työkalun heikkouden, joka tuli esille hakijamäärän ollessa poikkeuksellisen suuri. Olimme sopineet rekrytointia tekevän työvaliokunnan kanssa etenemisen käytänteistä, mutta sen toteuttaminen ei onnistunutkaan siten että rekry olisi pysynyt hakijoille reiluna. Tulin päätelmään toimintatavan muuttamisen pakollisuudesta nopealla aikataululla. Esitin pääsihteerille ja työvaliokunnalle muutoksen toimintatapaan ja kävin asian läpi jokaisen kanssa yksityiskohtaisesti ja heidän huomionsa mukaan ottaen. Päätimme yhdessä toimintatavan muuttamisesta ja saimme toteutettua rekryn oikeudenmukaisesti ja onnistuneesti. Oma roolini oli olennainen positiiviseen lopputulokseen tulemisessa.
Usein johtamistyön onnistumiset eivät näy vahvasti ulospäin, mutta ne ovat organisaation toiminnalle, toiminnan jatkuvuudelle ja toimijoiden hyvinvoinnille elintärkeitä.
Ehdolla hallitukseen
Sakari Bister, 26
Ehdolla hallituksen jäseneksi ja hallituksen varajäseneksi
Esittäjätaho: Vasemmisto-opiskelijat ry
Kannattavat organisaatiot: Vasemmistonuoret ry, Pinskut – Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry
Miksi haet Nuorisoala ry:n hallitukseen ja mikä sinua motivoi tässä tehtävässä?
Haen Nuorisoalan hallitukseen, koska haluan vahvistaa nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskuntaan ja turvata nuorisojärjestöjen ja Nuorisoalan edellytykset tehdä tätä työtä. Monikriisien ajassa tarvitsemme nuorisojärjestöjen tekemää merkitystä antavaa työtä enemmän kuin koskaan. Nuorten tulevaisuususko on laskussa, usko eläkejärjestelmään horjuu, mielenterveys ja pahoinvointi on lisääntynyt ja sukupuolten välinen polarisaatio kasvaa. Olemme siis tilanteessa, missä järjestöjen osallistava ja kohtaava nuorisotyö on tärkeämpää kuin koskaan. Elämme kriittisiä vuosia järjestökentän rakenteen ja rahoituksen näkökulmasta. Tulevina vuosina päätetään Suomen suunta. Nuorisoalan on varmistettava, että nuoret pysyvät taloudellisen paineen keskellä prioriteettina. mutta pidettävä kaikki kelkassa.
Meillä on Suomessa äärimmäisen monimuotoinen nuoriin liittyvien järjestöjen ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen verkosto. Tätä verkostoa – joka tarjoaa nuorille vaikuttamisen paikkoja, kohtaa nuoria ympäri maan, tarjoaa vapaa-ajan harrastuksia sekä luo hyvinvointia – ei saa leikata henkihieveriin. Tämä on ensisijaisin syy, miksi haluan hakea Nuorisoalan hallitukseen.
Suhtaudun vaikuttamiseen, neuvotteluun ja yhteiseen johtamiseen intohimoisesti ja minulla on näistä teemoista jo runsaasti aiempaa kokemusta; Olen tottunut istumaan samoihin pöytiin eri mieltä olevien kanssa, tekemään vastuullisia päätöksiä, kuten henkilövalintoja, luomaan kompromisseja sekä ratkomaan tiukkojakin tilanteita. Kokemusta löytyy aina ruohonjuuritason vaikuttamisesta ja käytännön tekemisestä strategiseen johtamiseen saakka. Työpaikallani kulttuurituotannossa ja kulttuurialalla sekä poliittisissa luottamustoimissani olen edistänyt niin tietoon perustuvaa kunnianhimoista päätöksentekoa, nuorten aseman ja kestävän politiikan eteenpäin viemistä, kuin vuoropuheluakin.
Haen Nuorisoala ry:n hallitukseen, koska haluan edistää nuorisoalan ja nuorisotyön, demokratiakasvatuksen ja nuorten järjestökentän asemaa koko Suomessa ja vaalia yhä parempaa yhteistyötä kentän toimijoiden välillä. Unelmoin Suomesta, jossa nuoret voivat puhaltaa yhteen hiileen ja kaikki pääsevät aidosti mukaan ja tulevat kohdatuiksi. Unelmoin Nuorisoalasta, joka jatkaa määrätietoisesti toimia kohti sellaista yhteiskuntaa ja nuorisoalaa, jota haluamme rakentaa.
Nuorisoala on hieno järjestö, jossa yhdistyy tiedonkeruu ja tutkimus, konkreettiset demokraattiset toimet, yhteinen päätöksenteko ja strateginen edunvalvonta. Se on korvaamaton kattojärjestö, jonka tulee katsoa rohkeasti eteenpäin tulevan hallituskaudenpäätösten kolkuttaessa ovella. Uskoisin tuovani vakautta, mutta toisaalta dynaamista ajattelua yhteiseen hallitustyöskentelyyn – mitä tarvitaan tässä ajassa. Päätökset voivat olla isoja ja kokonaisuudet laajoja, mutta pirteys ja ilo on hyvä pitää työskentelyssä mukana.
Kerro osaamisestasi liittyen nuorisoalaan sekä hallitustyöskentelyyn.
Olen viimeisten vuosien aikana työskennellyt aktiivisesti järjestökentällä ja etenkin muiden nuorten kanssa. Viestintä, yhdessä kokoustaminen, mielipiteiden kuuleminen, tapahtumien ja rahaliikenteen koordinointi, strategian ja toimintasuunnitelman seuraaminen sekä joukkuepelaaminen on minulle todella tuttua.
Olen toiminut Historian opiskelijoiden ainejärjestö Kronos ry:n hallituksessa ja vuosijuhlavastaavana, ja sen jälkeen vuonna 2024 sekä puheenjohtajana että taloudenhoitajana. Kronoksessa puheenjohdin ensi kertaa isompaa, usean sadan henkilön järjestöä ja opin tekemään yhteistyötä eri mieltä olevien ihmisten kanssa, kantamaan vastuuta ja ratkomaan vaikeitakin tilanteita. Vuonna 2025 olen toiminut Nuorisoala ry:n jäsenjärjestön, Vasemmisto-opiskelijoiden varapuheenjohtajana. Roolissa edustin välillä puheenjohtajaa hänen ollessa estynyt, seurasin järjestön tavoitteita ja koordinoin myös toimiston kanssa valtakunnallisen opiskelijajärjestön toimintaa. Lisäksi olen toiminut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa vuosina 2022-2026, sekä useassa sen valiokunnassa. Olen myös neuvotellut ylioppilaskunnan hallitusneuvotteluissa. HYYn piirissä olen toiminut kuluvan vuoden Sitoutumaton vasemmisto ry:n puheenjohtajana. Vuodesta 2025 lähtien olen toiminut myös Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutettuna ja kaupunkiympäristölautakunnan varajäsenenä. Vaikutan myös puoluevaltuustossa.
Olen tottunut olemaan yhteydessä sidosryhmiin, jäsenistöön ja hahmottamaan asioiden kokonaiskuvan. Vuosien varrella minulle on ollut myös tärkeää päivittää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön vaikuttavuutta monessa järjestössä. Pyrin tekemään päätökset yhdessä ja osallistuen, perustuen kuitenkin tutkittuun tietoon.
Olen vaikuttanut lisäksi useissa paikoissa, missä eri taustoista olevat nuoret ovat tehneet yhteistyötä yhteisen hyvän eteen. Näitä ovat olleet muun muassa Nuorten ilmasto- ja energiavisio 2040-projekti, missä paneuduin yhdessä 15 muun nuoren kanssa siihen, millaisen maailman me haluaisimme tehdä. Keskityin etenkin nuorten osallisuuden, demokratian saavutettavuuden laajentamisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden teemoihin. mistä laadin visioita, joita esittelimme Brysselissä asti muun muassa Energiasta vastaavan komissaarin kabinetille ja europarlamentaarikoille. Demo Finlandin tapahtumissa ja opintomatkoilla olen osallistunut useisiin pyöreän pöydän keskusteluihin ja koordinoinut esimerkiksi kaikkein vuoden 2025 matkaan osallistuneiden poliittisten puolueiden nuoriso- tai opiskelijajärjestöjen yhteistä kannanottoa. Selkeistä mielipiteistäni huolimatta yhteisen sävelen löytäminen on minulle siis luontaista.
Olen myös toiminut vuoden 2025 Nuorisoala ry:n vaalivaliokunnassa. Lisäksi hahmotan järjestön rakenteen, kentän moninaisuuden ja olen osallistunut sen järjestöjen järjestämiin tapahtumiin useasti. Pidän etenkin Nuorisoalan piirissä tehtävää nuoria koskevaa tutkimusta ja siitä viestimistä todella arvokkaana. Politiikkaa tehdessäni ja järjestöjä johtaessani olen tutustunut yleisesti nuoriin liittyviin tilastoihin ja tutkimukseen, mitä seuraan muutenkin ahkerasti. Hallitustyöskentelyssä minulle on tärkeää myös uusien ideoiden tuominen pöytään. Edistäisin Nuorisoala ry:n hallituksessa sitä, että kaikkien ääni tulee kuuluviin ja että tekisimme yhdessä kaikista parhaimpia päätöksiä.
Millaista kokemusta sinulla on organisaation strategisesta johtamisesta?
Strateginen johtaminen voi kuulostaa kuivalta tai pelottavalta; minulle se on kuitenkin aina ollut luontaista: tavoitteiden ja mittareiden asettamista ja seurantaa, eli yhteistä määrätietoista tekemistä, suunnitelmallisesti. Tästä olen pitänyt kiinni toimiessani muun muassa puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana sekä vt. taloudenhoitajana. Yhdistystoiminnan toimintasuunnitelmien ja toimintakertomusten vuoden aikavälillä= sekä vuosikellon laatiminen on tullut tutuksi. Olen usein kuunnellut perehdyttämistäni johonkin pestiin, esim. puheenjohtajaksi herkällä korvalla – jotta olen osannut tehdä kauden lopuksi myös itse oman perehdyttämissuunnitelman seuraajalleni. Regeneratiivinen järjestökulttuuri, jossa hyvät toimintatavat periytyvät ja hommat jaetaan toimijoiden kesken kestävästi, on minulle tärkeää.
Toimiessani Vasemmisto-opiskelijoiden varapuheenjohtajana kiinnitin erityistä huomiota valtakunnallisen järjestön strategian seuraamiseen ja toimintasuunnitelman toteutumiseen. osallistuin toimintasuunnitelman laatimisen lisäksi myös linjapaperin ja strategian päivitystyöhön ja jäsenistön osallistamiseen strategiatyössä. Strategiseen johtamiseen kuului erityisesti hallituskauden alussa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja pohtiminen. Strategiatavoitteiden tulkitseminen dynaamisesti ja niiden asettaminen melko lyhyen matkan päähän on tuntunut itselleni aina kaikista luontaisimmalta.
Toimin päivätyössäni Suomen Kansallismuseolla ja seuraan työssäni tarkasti sekä museon että laajemmin viraston strategiaa – toimien määräätietoisesti sen eteen, että kirjaukset eivät jää pelkiksi sanoiksi, vaan ne myös jalkautetaan konkreettisiksi teoksi esimerkriksi tapahtumissa, toiminnassa ja sisällöissä. Lisäksi kunnallisissa luottamustoimissa olen seurannut tarkasti muun muassa kaupunkistrategiaa. Historian opiskelijoiden ja Sitvas ry:n puheenjohtajana olen tehnyt määrätietoista sääntöjen päivitystyötä sekä pyrkinyt edistämään regeneroituvaa ja palauttavaa järjestökulttuuria. Minulle on aina ollut tärkeää, että yksikään toimija ei pala loppuun.
Millaista kokemusta sinulla on yhdistyksen talouden johtamisesta ja seurannasta?
Toimiessani järjestökentällä olen harjoittanut erityistä tarkkuutta laatiessani ja seuratessani talousarvioita ja niiden toteutumista. Olen usein ollut vastuussa yhdistysten pankkitileistä, niiden tililiikenteestä, nimenkirjoittajan roolista, kulukorvausten hyväksymisestä ja ollut myös kirjanpidon vastaavana. Tilinpäätösten läpikäynti on tuttua.
Puheenjohtajessani Kronos ry:tä toimin yli puolet vuodesta virkaa tekevänä taloudenhoitajana. Laadin vuoden alussa puheenjohtajan roolissa myös tasapainoisen budjetin yhteistyössä hallituksen kanssa. Vuoden alkupuolella tärkein tehtäväni oli seurata sovittuja periaatteita sekä tukea taloudenhoitajaa. Budjetoin yhdistyksen taloutta tarkkaan ja vuoden puolessa välissä jaoimme varapuheenjohtajan kanssa taloudenhoitajan roolin. En kaihtanut haastetta, ja vt. taloudenhoitajan roolissa seurasin vastaavien ja vastattavien kehittymistä yhdessä varapuheenjohtajan kanssa ja laadin vuoden lopussa tilinpäätöksen hyväksyttäväksi vuosikokoukselle. Uudistin järjestön taloutta keksimällä uusia varainkeruun kohteita ja ottamalla käyttöön uuden rahaliikenteen alustan. Sitvas ry:n puheenjohtajana olen hyväksynyt kulukorvauksia, ottanut käyttöön maksujärjestelmiä ja kommunikoinut myös pankin kanssa.
Johtaessani talouteen ja rahankäyttöön liittyviä asioita olen ollut tarkka ja pyrkinyt myös avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Tunnistan myös rahankäyttöön liittyvän vastuun, varsinkin liittyen rahoituksen lähteisiin (jäsenmaksut, julkisrahoitteiset yhteisöt yms). Vasemmisto-opiskelijoiden varapuheenjohtajana kiinnitin talouteen erityistä huomiota. Kokemusta löytyy niin talouden seurannasta kuin päätöksistä konkreettisesti esimerkiksi varainkeruun ympärillä. Erityistä kokemusta taloudellisesta seurannasta on tietysti myös omista kuntavaali- sekä eduskuntavaalikampanjoistani. Olen seurannut todella tarkasti rekisteröimättömän yhdistyksen tililiikennettä sekä toteuttanut ja jättänyt niin vaalirahan ennakko-ilmoitukset kuin jälki-ilmoitukset valtiontalouden tarkastusvirastolle ja poliisille. Olen myös toiminut useamman yhdistyksen varatoiminnan- ja tilintarkastajana.
Mainittakoon lisäksi, että päivätöissäni työskentelen kulttuuri- ja tapahtumatuotannon parissa, joten erilaisten tapahtumien, seminaarien, kokousten ja vastaavien järjestämisen taloudellinen tasapaino ja budjetin seuraaminen on osa työkuvaani. Talousaiheet ja niiden parissa päätösten tekeminen on toki jatkuvasti läsnä niin opiskelijapolitiikassa kuin kaupungin politiikassa. Toimin HYYn edustajistossa esimerkiksi juuri niinä vuosina, kun jouduimme myymään niin kulttuurisesti kuin taloudellisesti merkittävimmän omaisuutemme, Ylioppilastalot ja keskustakiinteistömme. Se vaati vastuuntuntoa, joka kumpusi merkittävästä äänestäjien antamasta mandaatista, mutta myös syvällistä perehtymistä.
Toimiva sekä läpinäkyvä ja luotettava rahaliikenne on Suomen järjestökentän selkäranka ja mahdollistaa myös monille Nuorisoalan jäsenjärjestöille toiminnan varmuuden. Pidän talouden seurantaa, yhteisten rahojen käytön priorisointia ja luotettavuuden vaalimista erittäin tärkeänä.
Mihin Nuorisoala ry:n tulisi panostaa / mitä saada aikaan seuraavien vuosien aikana? Miten edistäisit tätä hallituksesta käsin?
Nuorisoala on laaja kokonaisuus, ja olisi hienoapäästä mukaan rakentamaan siitä entistä tutuumpaa ja näkyvämpää aivan kaikille Nuorisoalan jäsenjärjestöissä toimiville jäsenille. Järjestössä on sisäisesti paljon toimivaa:. viestintä, osallistava toiminta, tapahtumien järjestäminen sekä kattojärjestönä toimiminen. Pitäisin tärkeänä foorumeita ja alustoja sille, että nuorisoalan jäsenjärjestöt voivat kohdata toisiaan ja sparrailla tärkeistä asioista, esimerkiksi rahoituspohjan mahdollisesti muuttuessa. Näen, että Nuorisoala voi mahdollistaa ja kannustaan mahdollisimman monen nuoren mukaan pääsemisen toimintaan ja osallistaa toimimiseen, myös harvaan asutuilla alueilla – palvelut eivät saa keskittyä vain isoihin kasvukeskuksiin. Haluan myös varmistaa, että Nuorisoala edistää jatkuvan strategian mallinsa mukaisesti yhteisiä tavoitteita dynaamisesti ja ajassa eläen. Nuorisoalan tulee myös olla valmis tarkastelemaan uudelleen strategisia painopisteitään tarpeeksi usein.
Nuorisoalan on ehdottomasti panostettava tulevien vuosien aikana kunnianhimoiseen ja pitkäjänteiseen edunvalvontaan. Toiminnan tulevaisuus on tietysti taattava. Kattojärjestön on mahdollistettava kattavan järjestökentän moninaisuuden ylläpito niin nuorisoalan kuin nuorisotyön puolella. Valtiontalouden tasapainottaminen ei saa kohdistua enää järjestökenttään leikkausten muodossa – se on varmasti monille meistä selvää. Meidän on pidettävä kiinni nuorisotyöstä. Järjestön edunvalvonta on toki myös vaikuttamistyötä esimerkiksi nuorisotyön ja politiikan ohjelmien päivitysprosesseissa ja luotettavan tiedon tuottamista ja kokoamista niin päättäjille kuin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Pidän näitä tärkeinä jatkokehittämisen ja ylläpitämisen kohteina. Lisäksi järjestön tavoitteet nuorten äänen paremmasta kuulemisesta ja osallisuudesta ja äänestysprosentin noususta ovat tärkeitä tavoitteita jonka eteen on hyvä toimia pitkäjänteisesti. Hallituksen tulee edistää toimia, jotka taklaavat nuorten eriytymistä.
Edistäisin Nuorisoalan kehitystä ja vaikuttavuuden kasvua koordinoimalla hallituksen kanssa yhdessä vastuita ja yhteistyömahdollisuuksia sekä toiminnan ja suunnan seurausta hallituksen jäsenten kesken. Loppupeleissä kommunikaatio, avoimuus ja määrätietoisuus on kaiken a ja o – hallituksen on hyvä kartoittaa yhteistyössä työntekijöiden ja puheenjohtajiston kanssa läpinäkyvästi, mikä toimii ja mikä ei. Uskon sen kantavan pitkälle.
Akam Eliassi, 18
Ehdolla hallituksen jäseneksi ja hallituksen varajäseneksi
Esittäjätaho: Turun Nuorisovaltuusto
Miksi haet Nuorisoala ry:n hallitukseen ja mikä sinua motivoi tässä tehtävässä?
Haen hallitukseen, koska haluan päästä vaikuttamaan nuorisoalan kehittämiseen valtakunnallisesti ja tuoda nuorten näkökulmaa entistä vahvemmin esille päätöksenteossa. Olen mukana Turun nuorisovaltuuston toiminnassa ja olen nähnyt käytännössä, kuinka tärkeää on, että nuorilla on mahdollisuus osallistua, vaikuttaa ja tulla aidosti kuulluiksi.
Minua motivoi erityisesti nuorten osallisuuden vahvistaminen, nuorisovaltuustojen aseman kehittäminen sekä se, että kaikilla nuorilla olisi asuinpaikasta tai taustasta riippumatta mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Haluan tuoda hallitukseen käytännön kokemusta paikallisesta nuorisovaikuttamisesta, uusia näkökulmia ja halua tehdä yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa. Uskon, että nuorisoalaa kehitetään parhaiten kuuntelemalla nuoria ja tekemällä yhteistyötä järjestöjen, kuntien ja muiden nuorisoalan toimijoiden välillä. Haluaisin olla mukana rakentamassa alaa, jossa nuorten ääni kuuluu aidosti ja jossa nuorisotyön merkitys tunnistetaan myös tulevaisuudessa.
Kerro osaamisestasi liittyen nuorisoalaan sekä hallitustyöskentelyyn.
Osaamiseni nuorisoalalta perustuu erityisesti kokemukseeni Turun nuorisovaltuustossa. Olen osallistunut nuorten asioiden edistämiseen, aloitteiden valmisteluun ja yhteiseen päätöksentekoon. Olen myös valmistellut sääntömuutosehdotuksia, jotka liittyvät turvallisen tilan periaatteisiin ja epäasialliseen toimintaan puuttumiseen.
Nuorisovaltuustotyö on opettanut minulle yhteistyötä, asioiden perustelemista ja erilaisten näkemysten huomioimista. Uskon näiden taitojen olevan hyödyksi myös hallitustyöskentelyssä, jossa tarvitaan vastuunkantoa, huolellista valmistautumista ja yhteisten tavoitteiden edistämistä. Haluan tuoda valtakunnalliseen toimintaan paikallisen nuorisovaikuttamisen näkökulmaa ja kehittää samalla omaa osaamistani.
Millaista kokemusta sinulla on organisaation strategisesta johtamisesta?
Ajattelen strategista johtamista ennen kaikkea kykynä nähdä nuorisoalan nykytilannetta pidemmälle ja tehdä päätöksiä, jotka tukevat alan kehitystä pitkällä aikavälillä. Nuorisoalalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tunnistetaan nuorten muuttuvat tarpeet, vahvistetaan nuorisotyön asemaa yhteiskunnassa ja varmistetaan, että järjestöillä on edellytykset toimia myös tulevaisuudessa.
Minulle on tärkeää, että strategiset tavoitteet eivät jää vain paperille, vaan näkyvät konkreettisina tekoina nuorten arjessa. Nuorisoalan hallituksessa haluaisin olla mukana pohtimassa, miten alan vaikuttavuutta voidaan lisätä, miten nuorten osallisuutta vahvistetaan ja miten nuorisoalan toimijoiden yhteistyötä kehitetään. Uskon, että pitkäjänteinen suunnittelu ja kyky ennakoida tulevia muutoksia ovat keskeisiä koko nuorisoalan kehittämisessä.
Millaista kokemusta sinulla on yhdistyksen talouden johtamisesta ja seurannasta?
Kokemukseni talouden hallinnasta liittyy erityisesti yrittäjyyteen ja oman liiketoiminnan suunnitteluun. Olen perehtynyt budjetointiin, tulojen ja menojen arviointiin sekä siihen, miten resursseja kannattaa kohdentaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Markkinointiyhteistöiden ja manageroinnin parissa olen myös joutunut huomioimaan taloudelliset realiteetit osana toiminnan suunnittelua.
Yhdistyksen talouden johtamisessa pidän tärkeänä läpinäkyvyyttä, huolellista seurantaa ja vastuullista varojen käyttöä. Haluan varmistaa, että taloudelliset päätökset tukevat yhdistyksen tavoitteita ja että resursseja käytetään mahdollisimman vaikuttavasti nuorisoalan hyväksi. Olen valmis syventämään osaamistani yhdistyksen taloushallinnosta ja talouden seurannasta osana hallitustyöskentelyä.
Mihin Nuorisoala ry:n tulisi panostaa / mitä saada aikaan seuraavien vuosien aikana? Miten edistäisit tätä hallituksesta käsin?
Mielestäni Nuorisoala ry:n tulisi tulevina vuosina panostaa erityisesti siihen, että jokainen nuori tulisi kuulluksi taustastaan riippumatta. Nuorten joukko ei ole yhtenäinen, vaan siihen kuuluu erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, joiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa vaihtelevat paljon. Erityisesti vähemmistöihin kuuluvien ja muuten heikommassa asemassa olevien nuorten äänen pitäisi kuulua nykyistä paremmin päätöksenteossa.
Minulle on tärkeää, ettei yhdenvertaisuus jää vain periaatteeksi, vaan näkyy konkreettisesti siinä, ketkä pääsevät osallistumaan, ketkä tulevat kuulluiksi ja kenen tarpeet huomioidaan. Haluan edistää sitä, että nuorisotyö ja nuorten vaikuttamiskanavat ovat aidosti saavutettavia erilaisille nuorille kaikkialla Suomessa.
Hallituksessa haluaisin tuoda esiin paikallisen nuorisovaikuttamisen näkökulmaa ja edistää yhteistyötä erilaisten nuorisoalan toimijoiden välillä. Pitäisin tärkeänä, että järjestö kuulee myös niitä nuoria, jotka eivät yleensä pääse ääneen, ja että heidän näkemyksensä huomioidaan tavoitteiden suunnittelussa ja päätöksenteossa. Mielestäni Nuorisoala ry:n tehtävänä on varmistaa, että nuorisoala edustaa mahdollisimman monipuolisesti nuoria ja puolustaa myös niiden nuorten mahdollisuuksia, joiden ääni jää helposti muiden varjoon.
Sanja Laitinen-Lindelöf
Ehdolla hallituksen jäseneksi ja hallituksen varajäseneksi
Esittäjätaho: Nyyti ry
Kannattavat organisaatiot: Mieli ry, Nuorten mielenterveysseura Yeesi, Erilaisten oppijoiden liitto, Diakonissalaitos
Miksi haet Nuorisoala ry:n hallitukseen ja mikä sinua motivoi tässä tehtävässä?
Haen Nuorisoala ry:n hallitukseen tarjotakseni kattojärjestön käyttöön niin osaamiseni, kuin motivaationi olla vaikuttamassa koko kentän tulevaisuuteen. Järjestöjen toimintaympäristöjen ja -edellytysten muutoksessa järjestöjen yhteisen vision tulee olla olla vahva, rakentava ja rohkea, ja jäsenjärjestöjen edustuksen mahdollisimman moninainen.
Minua motivoi tässä tehtävässä mahdollisuus oppia lisää ja tukea omalla panoksellani työtä, jonka näen yhteiskunnallisesti merkittävänä. Tulevan toimikauden aikana tehdään ratkaisevia päätöksiä koko nuorisoalan toimintakentän kannalta. Haluan osaltani olla vaikuttamassa siihen, että ymmärrys nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveysystävällisemmän yhteiskunnan rakennuspalikoista sekä nuorten omista yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista kuuluu ihan jokaiselle nuorelle.
Kerro osaamisestasi liittyen nuorisoalaan sekä hallitustyöskentelyyn.
Osaamiseni nuorisoalalta ja hallitustyöskentelystä on rakentunut koulutus- ja työhistorian sekä pitkäaikaisen vapaaehtois- ja opiskelijajärjestötoiminnan kautta. Ennen sosionomi-diakoni -opintojani toimin vapaaehtoisena sosiaali- ja terveysalalla, ja opintojen aikainen hallitustyöskentely opiskelijakunnassa johti valtakunnallisen edunvalvonnan pariin.
Nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointi, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja saavutettavampi, yhdenvertaisempi yhteiskunta ovat olleet merkittävä osa tekemääni edunvalvontatyötä jo vuosia. Organisaatiotasolla kokemukseni painottuu erityisesti jäsenistön ja järjestöjen edunvalvontaan, vaikuttavuuteen ja strategiseen suunnitteluun, sekä hallituksen ja henkilöstön väliseen yhteistyöhön.
Vuodet opiskelijaliikkeessä ovat opettaneet minua tarkastelemaan järjestötoimintaa sekä jäsenistön ja vapaaehtoisten näkökulmasta että hallinnon, johtamisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tasoilla. Järjestöjen vaikuttamis- ja kehittämistyöhön liittyvää osaamista olen kerryttänyt myös strategiatyöryhmistä, ja useamman vuoden opiskelijaedustajuudesta korkeakoulun osakeyhtiön hallituksessa. Hallitustyöskentelyssä olen oppinut erityisesti kokonaisuuksien hahmottamista, pitkäjänteisyyttä, erilaisten näkökulmien yhteensovittamista ja oman työn johtamista.
Tällä hetkellä toimin Nyyti ry:n hallituksen puheenjohtajana.
Millaista kokemusta sinulla on organisaation strategisesta johtamisesta?
Minulla on kokemusta strategisesta johtamisesta erityisesti järjestöjen hallitustyöskentelyn kautta. Olen ollut mukana strategian valmistelussa, toimeenpanossa ja seurannassa sekä strategisten tavoitteiden viemisessä osaksi vuosittaista toimintaa.
Toimiessani opiskelijakunnan puheenjohtajana olin mukana Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n strategiatyöryhmää. Seuraavana vuonna toimin SAMOKin hallituksen varapuheenjohtajana ja olin mukana strategian jalkauttamisessa. Samalla strategian toteutumisen seuranta ja arviointi aktiivisten tavoitteiden, mittareiden ja raportoinnin avulla tulivat käytännössä tutuksi. Toimintasuunnitelmien ja vuosittaisten tavoitteiden valmistelusta minulla on kokemusta niin opiskelijakunnan, kuin SAMOKin ja Nyytin hallituksesta. Talousarvion ja resurssien suunnittelu ja seuranta ovat olleet olennainen osa hallitustyöskentelyä ja sen johtamista.
Kulunut vuosi on ollut järjestökentällä poikkeuksellisen vaikea, ja vahvistanut ymmärrystäni strategisesta johtamisesta. Muuttuva toimintaympäristö epävarmuuksineen edellyttää kykyä tehdä vaikeitakin valintoja, visioida erilaisia tulevaisuuksia, ja rohkeutta priorisoida toimintaa niin tässä hetkessä, kuin pidemmälläkin aikavälillä. Samalla toiminnan läpinäkyvyys ja aktiivinen läsnäolo jäsenjärjestöille korostuu, ja yhteisen tahtotilan tukeminen on tärkeää pitää mielessä.
Millaista kokemusta sinulla on yhdistyksen talouden johtamisesta ja seurannasta?
Olen osallistunut talousarvioiden valmisteluun, talouden toteutuman seurantaan sekä resurssien kohdentamiseen ja priorisointiin läpi roolieni opiskelijaedunvalvonnan kentällä. Olen tottunut tarkastelemaan taloutta ennen kaikkea järjestön vaikuttavuuden välineenä, ja pitänyt tärkeänä, että koko halllituksella on riittävä ymmärrys talouden tilanteesta, jotta toimintaan liittyviä päätöksiä voidaan tehdä oikea-aikaisesti ja vastuullisesti. Rahoitukseen kohdistuvat muutokset ja resurssien uudelleenkohdentamistarpeet ovat erityisesti viime vuosina olleet järjestökentällä arkipäivää, ja olennainen osa puheenjohtajiston vastuualueita.
Mihin Nuorisoala ry:n tulisi panostaa / mitä saada aikaan seuraavien vuosien aikana? Miten edistäisit tätä hallituksesta käsin?
Nuorisoalan tulee jatkossakin olla vahvasti mukana määrittelemässä keskustelua siitä, millaista maailmaa ja normeja nuorille rakennetaan. Nuorten hyvinvoinnin ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen yli sektorirajojen on tulevaisuususkon vahvistamisen kannalta äärimmäisen tärkeää, ja siksi tulevat vaalit, nuorten oma toimijuus, sekä demokratiakasvatuksen ja järjestötoiminnan resurssien turvaaminen ovat merkittävässä roolissa.
Nuorten hyvinvointi on ymmärrettävä entistä laajemmin kaikkien politiikkasektorien yhteisenä kysymyksenä, joka ulottuu niin vaikuttamisen rakenteisiin, kuin yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, mikä riittää – ilman hyvinvoivia nuoria ei rakenneta kestävää kasvua, nosteta koulutustasoa, tai luoda hyvinvointivaltion kaltaisia menestystarinoita. Vaikka tehtävää on paljon, ei nykyisyyden tarvitse olla pelkkää kurjuutta.
Näen, että koko hallituksella on niin Nuorisoalan työn näkyvyyden, kuin lähestyttävyyden lisäämisessä tärkeä rooli. Vuosinani opiskelijaliikkeessä olen pitänyt suuressa arvossa niin jäsenistön, päättäjien, opiskelijoiden, nuorten, kuin yhteistyötahojen kohtaamisia. Polarisoituvassa yhteiskunnassa, demokratian tilan kaventuessa, vuorovaikutuksen, dialogin ja arvokkaan kohtaamisen merkitys korostuvat. Yhteisen keskustelun rakentaminen yhteiskunnan eri tasoilla on pitkäjänteistä työtä, ja tälle näen arvoa myös Nuorisoalan hallituksen toimijuudessa.
Helena Maijanen, 26
Ehdolla hallituksen varajäseneksi
Esittäjätaho: SAMOK ry
Kannattavat organisaatiot: SYL ry
Miksi haet Nuorisoala ry:n hallitukseen ja mikä sinua motivoi tässä tehtävässä?
Olen toiminut nyt opiskelijapolitiikan parissa vuosia ja kuluneen vuoden ajan valtakunnallisella tasolla Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n puheenjohtajana. Tämä on vahvistanut haluani vaikuttaa laajemmin koko nuoriso- ja koulutuskenttään.
Minua motivoi aito halu tehdä rohkeaa, positiivista ja ratkaisukeskeistä muutosta sekä varmistaa, että nuorten ja opiskelijoiden ääni kuuluu selkeänä ja yhtenäisenä rintamana lähestyvissä eduskuntavaaleissa. Haluan tuoda Nuorisoala ry:n toimintaan arvojohtajuutta ja muutosjohtamisen osaamista, jotta pystymme puolustamaan nuorisoalan rakenteita ja rakentamaan tulevaisuutta vaikuttavasti.
Kerro osaamisestasi liittyen nuorisoalaan sekä hallitustyöskentelyyn.
Olen toiminut Nuorisoalan jäsenorganisaatiossa kuluneen vuoden ajan ja tullut tutuksi alan toiminnan ja jäsenistön tarpeiden kanssa mm. edustamalla kevätkokouksessa ja osallistumalla tapahtumiin.
Hallitustyöskentelystä minulla on monipuolinen kokemus niin valtakunnalliselta kuin paikalliselta tasolta. Valtakunnallisesti olen toiminut kuluvan vuoden Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n hallituksen puheenjohtajana, missä vastasin valtakunnallisesta edunvalvonnasta ja järjestön johtamisesta. Paikallisesti ja alueellisesti olen toiminut Opiskelijakunta Tamkon (TAMK) hallituksen varapuheenjohtajana 2025 sekä Opiskelijan Tampere ry:n hallituksen puheenjohtajana, jossa johdin hallitusta ja toimin lähiesihenkilönä toiminnanjohtajalle. Muuta edunvalvontakokemusta itseltäni löytyy mm. puolueen sivistystyöryhmästä. Myös tänä vuonna olen osallsitunut Suomen Partiolaisten Value Based Leadership (VBL) -johtajuuskurssille, joka on antanut hyviä oppeja johtajuuteen.
Millaista kokemusta sinulla on organisaation strategisesta johtamisesta?
Olen johtanut strategisesti erikokoisia organisaatioita niin puheenjohtajan kuin operatiivisen johdon roolissa. SAMOKin puheenjohtajana olen vienyt strategisia tavoitteita käytäntöön, suunnitellut ja toteuttanut eduskuntavaaliohjelman sekä toteuttanut yhteisen eduskuntavaalikampanjan Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kanssa. Kuluvan vuoden aikana toimin myös SAMOKissa väliaikaisena toiminnanjohtajana, jolloin vastasin yleisistä toiminnanjohtajan tehtävistä, kuten henkilöstöhallinnosta ja rekrytoinneista paineistetuissa muutos- ja siirtymätilanteissa. Tamkon varapuheenjohtajana viime vuonna kehitin organisaation toimintaa mm. monikielisemmäksi ja edistin kansainvälisten osaajien integroimista. Minulla on kykyä hahmottaa suuria kokonaisuuksia ja johtaa ihmislähtöisesti.
Millaista kokemusta sinulla on yhdistyksen talouden johtamisesta ja seurannasta?
Talouden johtaminen ja seuranta ovat olleet iso osa luottamustehtäviäni ja johtamisroolereitani. SAMOKin puheenjohtajana ja väliaikaisena toiminnanjohtajana olen hakenut ja hoidut järjestön taloushallintoa, laatinut talousarvioita ja toteuttanut aktiivista, jatkuvaa talouden seurantaa sekä resurssien suunnittelua. Aiemmissa rooleissani (esim. Opiskelijakunta Tamko) vastasin myös käytännön taloudesta, kuten laskutuksesta ja budjetoinnin seurannasta. Minulla on vahva ymmärrys yhdistystalouden reunaehdoista, varainhankinnasta sekä resurssoinnista tiukoissa taloudellisissa tilanteissa.
Mihin Nuorisoala ry:n tulisi panostaa / mitä saada aikaan seuraavien vuosien aikana? Miten edistäisit tätä hallituksesta käsin?
Tulevina vuosina korostuu erityisesti tarve resurssien ja rakenteiden puolustamiselle. Alan rahoituksen ja rakenteiden murenemiseen on vastattava jämäkästi ja ennakoivasti, erityisesti tulevien eduskuntavaalien kynnyksellä. Lisäksi yhtenäinen edunvalvonta on tärkeää. Nuorten ja opiskelijoiden äänen on kuuluttava yhteisessä rintamassa, jossa yhdistetään eri järjestöjen ja nuorisoalan toimijoiden voimavarat. Viimeisenä tulee myös keskittyä reiluun työelämään ja tulevaisuudenuskoon. Nuorten hyvinvointi, määräaikaisuuksien ja palkattomien harjoitteluiden kaltaiset työelämän haasteet sekä koulutuksen laatu on nostettava yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön.
Lilli Matveinen, 25
Ehdolla hallituksen jäseneksi ja varajäseneksi
Esittäjätaho: Suomen opettajaksi opiskelevien liitto SOOL ry
Kannattavat organisaatiot: Vihreät Nuoret
Miksi haet Nuorisoala ry:n hallitukseen ja mikä sinua motivoi tässä tehtävässä?
Haen Nuorisoala ry:n hallitukseen, koska haluan päästä jatkamaan töitä nuorten eteen valtakunnallisella tasolla. Järjestötoiminta on ollut elämäni ytimessä lähes 10 vuotta ja koen Nuorisoala ry:n olevan vaikuttava taho, jossa haluan toimia yhteisten tavoitteiden eteen ja luoda parempaa yhteiskuntaa. Janoan uutta oppia, mahdollisuuksia ja kokemuksia sekä ennen kaikkea hienoja kohtaamisia nuorten ja sidosryhmien kanssa.
Minua kiinnostaa erityisesti kannanottojen tekeminen ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Olen kokenut kouluttaja ja hallitustoimija nuorisojärjestöissä, joten jokainen kohtaaminen, mahdollisuus kouluttaa ja oppia sekä nuorten aseman parantaminen innostavat minua erityisen paljon.
Minua motivoi erityisesti mahdollisuus vaikuttaa aidosti sekä päästä nuorten edunvalvonnan ytimeen. Olen myös innoissani tulevista eduskuntavaaleista ja työstä nuorten tulevaisuuden parantamisen eteen ajassa, jona tulevaisuususko on heikentynyt ja nuorten ääni ei kuulu tarpeeksi yhteiskunnassa.
Kerro osaamisestasi liittyen nuorisoalaan sekä hallitustyöskentelyyn.
Olen toiminut vuodesta 2017 erilaisissa nuorisojärjestöjen hallitus- ja puheenjohtajatehtävissä. Aloitin nuorisojärjestöpolkuni Hämeenlinnan nuorisovaltuuston hallituksessa, jonka aikana esimerkiksi olimme estämässä Hämeenlinnan kahden lukion yhdistämistä suurlukioksi.
Siirtyessäni Tampereelle lukioon, toimin Tampereen lyseon lukion opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana ja tein toimintaamme näkyvämmäksi yhdessä hallituksen kanssa. Lukioaikana aloitin polkuni Suomen Lukiolaisten liitossa ensin Pirkanmaan lukiolaisten edunvalvontavastaavana sekä kyseisen yhdistyksen puheenjohtajana. Tehtäväni edellyttivät kouluttamista, jäsenhankintaa, tapahtumien järjestämistä ja ennen kaikkea lukiolaisten etujen ajamista.
Hakeuduin Lukiolaisten liiton jälkeen Tampereen Eurooppanuoriin, jossa vastasin ensin viestinnästä, toimin varapuheenjohtajana ja sitten puheenjohtajana. Tässä tehtävässä panostimme erityisesti yhdistyksen näkyvyyteen ja jäsenhankintaan sekä innostimme nuoria EU-asioihin viestinnän ja lähitapahtumien lisäksi ekskursiolla Frankfurtiin yhdessä Turun Eurooppanuorten kanssa.
Siirtyessäni yliopistomaailmaan, lähdin heti ainejärjestöni hallitukseen paikkaamaan edunvalvontavastaavaa, jonka jälkeen hakeuduin kaksi peräkkäistä vuotta OKAn edunvalvontaan vastaavaksi sekä toimihenkilöksi. Saman lukuvuoden aikana innostuin myös valtakunnallisesta toiminnasta opettajaopiskelijoiden parissa ja pääsin Suomen opettajaksi opiskelevien liiton SOOLin hallitukseen. Erityisenä tehtävänäni hallitusvuonnani oli koulutuspoliittisen linjapaperin päivittäminen tiimiparini kanssa sekä opettajaopiskelijoiden kuuleminen sen tiimoilta. Istuin hallitusvuonnani OAJ:n toimikunnissa edustamassa opettajaopiskelijoiden näkemyksiä ja sain arvokasta oppia koulutuspolitiikan ytimestä.
Jatkoin SOOLin hallituksen jälkeen kyseisen organisaation aluetoimijana Tampereella, ja vastasin jäsenhankinnasta ja tapahtumien järjestämisestä sekä sidosyhteistyöstä järjestöjemme kanssa. Tällöin toimin myös opiskelijaedustajana OAJ Pirkanmaan hallituksen kokouksissa.
Nykyään toimin kasvatustieteiden kattojärjestö Kasvo ry:n edunvalvontavastaavana, johon siirryin viestintätoimihenkilön tehtävästä. Olen samalla Tampereen vihreiden nuorten hallituksen sihteeri sekä ajankohtaisasiavastaava ja toimin Vihreiden nuorten koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtajana.
Millaista kokemusta sinulla on organisaation strategisesta johtamisesta?
Olen toiminut järjestöpolullani monenlaisissa tehtävissä, joissa on ollut meneillään muutoksia tai niitä on kaivattu. Etenkin puheenjohtajatehtävissäni kokonaisuuksien hallintaa ja muutosten eteenpäin viemistä on päässyt toteuttamaan. Suuria strategisia haasteita ovat olleet jäsenkato sekä jatkuvuuden takaaminen sekä toiminnan taloudellisen perustan takaaminen. Strategisen johtamisen taustalla ovat aina olleet jäsenistö eli ihmiset, joiden vuoksi toimintaa tehdään sekä arvot, joita kulloisellakin yhdistyksellä on ollut.
Koen kuitenkin, että strategista johtamista on päässyt toteuttamaan aina yhteistyössä hallituksen kesken, eikä se ole ainoastaan puheenjohtajan tehtävä. Esimerkiksi koulutuspoliittisen linjapaperityöstön vastuualueen kautta olen vetänyt keskusteluita ja pohdintaa niin hallitustasolla, tiimissä kuin opettajaopiskelijoita kuulemalla. Näiden avulla olemme saaneet kokonaiskuvan siitä, millainen on SOOLin kanta nyt ja tulevaisuudessa ja miten opiskelijoiden hyvä opiskelu- ja työelämä mahdollistuu politiikan keinoin mahdollisimman hyvin. Erityisen tärkeää oli opiskelijoiden osallistaminen, jotta linjapaperi olisi strategian mukaisesti tehty opiskelijoiden äänellä.
Millaista kokemusta sinulla on yhdistyksen talouden johtamisesta ja seurannasta?
Minulla on perinteinen kokemus yhdistyksen talouden johtamisesta ja seurannasta, sillä olen ollut monissa tehtävissä yhdistyksissä. Olen tottunut talousarvioiden laadintaan sekä talouden seurantaan erilaisissa hallituksissa, joissa on ollut erilaisia käytettävissä olevia varoja.
Olen suunnitellut ja tehnyt taloudellisia päätoksiä sekä hankkinut varoja yhdistyksille erilaisin keinoin riippuen toiminnan reunaehdoista. Olemme yhdessä yhdistyksissämme olleet tilanteissa, joissa taloudellinen liikkumavara on heilahdellut paljonkin, minkä vuoksi talouden johtamiskokemukseni on osin myös strategista johtamiskokemusta.
Olen ollut vastuussa yhdistyksen talouksista, joten kaikki kirjaaminen sekä tositteiden huolehtiminen seurannassa on minulle tuttua.
Olen myös saanut tehdä töitä talouden ammattilaisten kanssa, joten olen saanut oppeja talouden hallintaan, johtamiseen ja seurantaan tehtävieni kautta.
Mihin Nuorisoala ry:n tulisi panostaa / mitä saada aikaan seuraavien vuosien aikana? Miten edistäisit tätä hallituksesta käsin?
Nuorisoala ry:n tulisi erityisesti panostaa tuleviin eduskuntavaaleihin nuoria ehdokkaita nostamalla sekä äänestämään kannustamalla. Vaikka työ on jo alkanut, tulee meidän olla kovaäänisiä nuorten eteen niin sosiaalisessa mediassa kuin päättäjille puhuessa.
Erityisesti olen huolissani nuorten tulevaisuususkosta, työllisyystilanteesta, toimeentulosta sekä päätöksenteon keskittymisestä nuorten kustannuksella kaikkeen muuhun. Haluan Nuorisoala ry:n olevan aktiivinen työssään keskustellessaan eri sidosryhmien ja päättäjien kanssa sekä kuuntelevan aktiivisesti nuoria ja järjestöjä. Samalla Nuorisoala ry:n tulee ottaa kantaa näihin aiheisiin vahvemmin ja olla näkyvä niin nuorille kuin päättäjillekin.
Pietari Meriläinen
Ehdolla hallituksen jäseneksi
Esittäjätaho: Suomen Lukiolaisten Liitto
Kannattavat organisaatiot: Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry ja Finlands Svenska Skolungdomsförbundet FSS
Ehdokas ei halunnut ehdokasesittelyään julkaistavan verkkosivuilla.
Elle Okker
Ehdolla hallituksen varajäseneksi
Esittäjätaho: Eurooppanuoret ry
Ehdokas ei halunnut ehdokasesittelyään julkaistavan verkkosivuilla.
Vili Olkkonen, 21
Ehdolla hallituksen jäseneksi ja hallituksen varajäseneksi
Esittäjätaho: Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
Miksi haet Nuorisoala ry:n hallitukseen ja mikä sinua motivoi tässä tehtävässä?
Olen istunut kahden valtakunnallisen nuorisojärjestön hallituksessa, SAKKI ry:ssä ja Nuorisoala ry:ssä, sekä toiminut useissa luottamustehtävissä edellisissä kouluissani ja nykyään yliopistolla. Olen näihin tehtäviin lähtenyt, ja nyt Nuorisoala ry:n hallitukseen hakemassa jatkokautta, koska näen hallituslaisen tehtävän suurena kunniana ja mahdollisuutena edustaa nuoria valtakunnallisella tasolla sekä merkittävänä mahdollisuutena vaikuttaa nuorisoalan toimintaedellytysten puolesta. Nuorilla on tällä hetkellä monessa suhteessa haastavaa. Nuorisoala ry:n kautta on mahdollista saada käsitys nuorten tilanteesta laajasta näkökulmasta, ylittäen kapeammat sektorit ja erityisalueet, sekä päästä tarkastelemaan ja edistämään koko nuorisoalan laajaa toimintaa ja selättämään kokonaisvaltaisesti ongelmia nuorten hyvinvoinnin tieltä. Tämä työ tuntuu erityisen tärkeältä haastavina ja epävarmoina aikoina, jotka osuvat raskaasti nuoriin. Yhteiskunnalla ei ole varaa menettää nuoria sukupolvia, sillä ilman nuoria meillä ei ole mitään!
Kerro osaamisestasi liittyen nuorisoalaan sekä hallitustyöskentelyyn.
Olen toiminut useissa luottamustehtävissä nuorisoalan piirissä niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Olen toiminut paikallistasolla edellisen kouluni, suuren ammatillisen oppilaitoksen, Omnian, opiskelijahallituksen puheenjohtajana kaksi vuotta, sekä tällä hetkellä Tampereen yliopistolla omien aine- ja tiedekuntajärjestöjeni hallituksissa, sekä useammassa luottamustehtävässä ylioppilaskunnassa.
Valtakunnallisella tasolla olen istunut kaksi vuotta Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton, SAKKI ry:n, hallituksessa sekä vuoden 2025 alusta asti Nuorisoala ry:n hallituksessa.
Olen näiden luottamustehtävien kautta kerryttänyt osaamista ja kokemusta nuorisoalasta eri näkökulmista ja tasoilta. Tunnen tietysti erityisesti opiskelijakenttää, mutta kahden vuoden aikana Nuorisoala ry:n hallituksessa olen myös saanut hyvän ymmärryksen alan laajemmasta toiminnasta ja tilanteesta. Luonnollisesti myös vuodet kahden merkittävän valtakunnallisen nuorisojärjestön hallituksissa on opettanut käytännön kautta hallitustyöskentelystä, yhteistyöstä ja organisaation johtamisesta.
Millaista kokemusta sinulla on organisaation strategisesta johtamisesta?
Opintoihini liittyen olen aiemmin ollut kaksi vuotta suuren ammatillisen oppilaitoksen, Omnian, opiskelijahallituksen puheenjohtaja sekä tällä hetkellä Tampereen yliopiston konsistorin (yliopistokollegio) jäsen. Näissä tehtävissä olen päässyt seuraamaan suurten organisaatioiden päätöksentekoa ylemmällä tasolla ja osallistunut myös pidemmän aikavälin päätösten tekemiseen.
Olen myös ollut keskeisesti mukana kahdessa merkittävässä strategiaprosessissa. SAKKI ry:ssä toimin vuosina 2023-2024 strategiatyöryhmän jäsenenä rakentamassa järjestön nykyistä strategiaa ja tämän vuoden alusta lähtien olen kuulunut Tampereen ylioppilaskunnan strategiavaliokuntaan, jossa olen puolestaan ollut suunnittelemassa ylioppilaskunnan uutta strategiaa.
Hyvin tärkeää kokemusta strategisesta johtamisesta on myös tuonut kaksi vuotta SAKKI ry:n sekä Nuorisoala ry:n hallituksissa. Järjestöjen hallituslaisen roolissa olen kerryttänyt strategisen suunnittelun lisäksi ymmärrystä myös strategisesta johtamisesta ja tavoitteiden toteuttamisesta yhdistyksen käytännön toiminnassa. SAKKI ry:ssä olin strategiatyöryhmän lisäksi myös toisena hallitusvuonnani työvaliokunnassa, jossa sain vielä entistä aktiivisemman roolin päätösten valmistelussa ja strategisen toiminnan johtamisessa. Nuorisoala ry:ssä olen sen sijaan päässyt kohta kahden vuoden ajan johtamaan kattojärjestön toimintaa ja seuraamaan koko laajan nuorisoalan kehitystä, sekä arvioimaan pitkän aikavälin toimintaa ja strategisia painopisteitä alalla.
Millaista kokemusta sinulla on yhdistyksen talouden johtamisesta ja seurannasta?
Merkittävin kokemus taloudellisesta johtamisesta minulle on kertynyt SAKKI ry:n ja Nuorisoala ry:n hallituksista. SAKKIn vuotuinen budjetti on vajaan miljoonan ja Nuorisoalan noin kaksi, molemmilla yhdistyksillä on henkilöstöä sekä erityisesti Nuorisoala ry:llä myös omistuksia ja suurempia tapahtumia. Erityisesti SAKKI ry:ssä toimintaympäristön muutokset ovat tuoneet mukanaan myös taloudellisesti vaikeita aikoja ja olen hallituksen sekä työvaliokunnan jäsenenä ollut mukana tekemässä haastavaa taloudellista ja strategista priorisointia yhdistyksen tulevien toimintaedellytysten varmistamiseksi. Myös Nuorisoala ry:n hallituksen jäsenenä olen kohta kahden vuoden ajan ollut aktiivisesti seuraamassa yhdistyksen talouden kehitystä ja vahvistamassa päätöksillä sen taloudellista asemaa.
Mihin Nuorisoala ry:n tulisi panostaa / mitä saada aikaan seuraavien vuosien aikana? Miten edistäisit tätä hallituksesta käsin?
Näen Nuorisoala ry:n tärkeimmäksi rooliksi kattojärjestönä koota yhteen ja yhdistää alan toimijoita ja ääntä, sekä luoda alalle ajankohtaista tilannekuvaa ja tukea yleisesti alan yhtenäisyyttä. Tämän toteuttamiseksi on esimerkiksi tärkeää tuottaa ajankohtaista tietoa ja viestiä siitä selkeästi ja oikea-aikaisesti alalle. Tämä auttaa myös yhtenäisen tilannekuvan rakentamisessa ja helpottaa alan toimijoita tekemään niin yhdessä kuin itsenäisesti tehokasta edunvalvontaa nuorten puolesta. Lisäksi Nuorisoala ry:n tulee myös tukea jäsenten ja alan kehitystä ja yhtenäisyyttä muuttuvassa maailmassa. Näihin liittyen Nuorisoala ry:ssä tehdään jo paljon hyvää työtä. Kuitenkin Nuorisoala ry:n on myös jatkossa tärkeää pysyä hereillä nopeatempoisessa maailmassa, kuulla jäsenistön tarpeita ja toiveita, sekä kyetä ennakoivasti tukemaan alaa ja jäseniään aina ajankohtaisten tarpeiden mukaan.
Joonatan Pöntinen, 23
Ehdolla hallituksen jäseneksi ja hallituksen varajäseneksi
Esittäjätaho: Eurooppanuoret ry
Miksi haet Nuorisoala ry:n hallitukseen ja mikä sinua motivoi tässä tehtävässä?
Ilman nuoria meillä ei ole mitään. Näin kuuluu Nuorisoala ry:n eduskuntavaaliohjelma 2027. Ytimekäs virke on paljonpuhuva ja myös keskeisin syy hallitusehdokkuudelleni. Nuorisoala ry:n rooli nuorten osallisuuden ja nuorisoalan toimintaedellytysten puolustajana on aivan keskeinen. Vuosien mittaan olen toiminut nuorisojärjestöissä vahvistaen niin hallitustoiminnan ammattitaitoani kuin myös ymmärrystäni niistä realiteeteista, joiden keskellä nuorisojärjestökentällä nykyään toimitaan. Nuorisoalan hallitustehtävässä motivoidun erityisesti mahdollisuudesta yhdistää kokemukseni arvojeni mukaiseen toimintaan.
Kerro osaamisestasi liittyen nuorisoalaan sekä hallitustyöskentelyyn.
Nuorisoala ry:n lukuisista toiminnan muodoista etenkin Politiikkaviikko on oman henkilöhistoriani kannalta suorastaan käänteentekevä. Ensimmäistä kertaa vuonna 2018 järjestetty teemaviikko toimi tuolloin lähtölaukauksena omalle nuorisokentän toimijuudelleni. Sittemmin olen toiminut useiden vuosien ajan eri nuorisoalan järjestöissä. Eurooppanuorissa olen toiminut liki seitsemän vuoden ajan, viimeisimpänä varapuheenjohtajana, joka palkkiollisena luottamustoimena rinnastuu puolipäivätyöhön.
Varapuheenjohtajana vastasin valtakunnallisen järjestön operatiivisesta ja strategisesta johtamisesta yhdessä muun johtoryhmän kanssa. Tarkemmin olin päävastuussa järjestön tapahtumatuotannosta ja viestinnästä. Täten johdin tehtävässä monikansallisten tilaisuuksien toteutusta Suomessa ja ulkomailla. Tämän lisäksi ohjasin projektityöntekijän työtä sekä hallitussektoreiden ja työryhmien toimintaa. Eurooppanuorten varapuheenjohtajuuden lisäksi olen useissa muissa Eurooppanuorten vastuutehtävissä, esimerkiksi aluejärjestön puheenjohtajana, sekä Kansainvälisen politiikan yhdistyksen hallituksessa.
Millaista kokemusta sinulla on organisaation strategisesta johtamisesta?
Vuosien varrella olen toiminut useissa strategista johtamista edellyttäneissä tehtävissä. Viimeisimpänä Eurooppanuorten varapuheenjohtajana vastasin järjestön strategisesta johtamisesta yhteistoiminnassa muun johtoryhmän kanssa. Esimerkiksi toimintaa ohjaavien dokumenttien päivitysprosessien yhteydessä muun muassa johdin kestävän kehityksen ohjelman uudistamisen ja strategiakauden vaihtuessa osallistuin järjestön 2026-2029 strategian muotoiluun. Tehtävässä lisäksi loin uusia ja pysyviä toimintamalleja operatiivisen toiminnan tueksi ja järjestön tapahtumatuotannon tulevaisuuden varmistamiseksi myös kiristyneessä taloustilanteessa.
Nuorisoalan tavoitteiden saavuttamisessa tärkeää on se, että operatiivinen toiminta on linjassa pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa sekä se, että yhteistyö toimiston ja hallituksen välillä on saumatonta. Strategisen johtamisen onnistumista tulee arvioida sen perusteella, miten hyvin organisaatio pystyy uudistumaan muuttuvassa toimintaympäristössä ja priorisoimaan keskeisten päämäärien tavoittelun.
Millaista kokemusta sinulla on yhdistyksen talouden johtamisesta ja seurannasta?
Päämäärätietoisen ja ennakoivan taloudenpidon merkitys korostuu entisestään aikana, jolloin nuorisoalan rahoitus laajemmin on aiempaa tiukemmalla.
Olen vuosien mittaan kantanut vastuuta yhdistystaloudesta useissa eri tehtävissä. Merkittävin kokemukseni linkittyy kuitenkin aikaani Eurooppanuoret ry:n varapuheenjohtajana. Asemassa vastasin järjestön operatiivisesta ja strategisesta johtamisesta yhdessä muun johtoryhmän kanssa, ja näin ollen yhdistyksen suurten talouden linjojen valmistelusta ja toimeenpanosta. Talousvastuu yksilöityi kuitenkin tätäkin vahvemmin minuun, sillä olin päävastuussa valtakunnallisen nuorisojärjestön tapahtumatuotannosta. Tehtävässä laadin hanke- ja tapahtumabudjetteja sekä kannoin talousvastuuta tapahtumista usein viisinumeroisten summien edestä.
Vastuullisessa taloudenpidossa on tärkeää rakentaa taloudellista resilienssiä. Aiempi operatiivisen ja strategisen johtamisen kokemukseni antaa minulle valmiudet tuoda aiheeseen relevanttia näkemystä ja lisäarvoa hallitustyöhön.
Mihin Nuorisoala ry:n tulisi panostaa / mitä saada aikaan seuraavien vuosien aikana? Miten edistäisit tätä hallituksesta käsin?
Tärkein Nuorisoalan tehtävä tulevina vuosina on toimia nuorten ja nuorisoalan puolustajana. Keskeisenä vaikuttamisen paikkana näyttäytyy ensi vuoden eduskuntavaalit ja hallitusneuvottelut, joiden yhteydessä järjestön on toteutettava aktiivista vaikuttamistyötä nuorten hyvinvoinnin ja alan resurssien puolustamiseksi. Resurssien saralla on keskeistä vaikuttaa muun muassa tulevan vaalikauden ennakoituihin OKM:n yleisavustusten jakoperiaatteiden muutoksiin aktiivisella vaikuttamistyöllä. Samanaikaisesti on tuettava jäsenorganisaatioita vaihtoehtoisten rahoituslähteiden vahvistamisessa. Keskeistä on myös nuorten demokratiakasvatuksen ja nuorten vaikuttamisen eteen tehtävä työ ja teemaviikot, joilla on potentiaalia hyvinkin laajaan näkyvyyteen nuorten keskuudessa. Taustan kansainvälisellä nuorisojärjestökentällä omaavana näen tärkeänä lisäksi sen, että kansainvälisen toiminnan, kuten Nuorisodelegaattien ja kansainvälisten hankkeiden, näkyvyyteen ja vaikuttavuuteen panostetaan aiempaa enemmän.
Milo Rantala, 25
Ehdolla hallituksen jäseneksi ja hallituksen varajäseneksi
Esittäjätaho: Osallisuuden aika ry
Miksi haet Nuorisoala ry:n hallitukseen ja mikä sinua motivoi tässä tehtävässä?
Työskentelen Osallisuuden aika ry:ssä, jonka toiminnan keskiössä ovat lastensuojelu, siihen liittyvät teemat sekä heikommassa asemassa olevien nuorten osallisuuden edistäminen. Haen Nuorisoala ry:n hallitukseen ensisijaisesti siksi, että on tärkeää, että nämä näkökulmat tulevat edustetuiksi. Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuteen ja vertaistoimintaan keskittyviä järjestöjä on Suomessa muutamia, mutta niiden kytkös nuorisoalaan ei ole kovinkaan tiivis. Toivon, että voisin olla edustamassa tätä kenttää, jonka nuoret kohtaavat monialaista huono-osaisuutta.
Ajassa, jossa rahoitukseen liittyy epävarmuutta, on tärkeää ylläpitää yhteistyötä riippumatta siitä, mikä taho toimintaa rahoittaa. Olen havainnut sen, että omalla kentälläni sote-alan rahoituksella nuorisoalan työtä tekevät toimijat eivät ole Nuorisoala ry:n jäseniä ja verkostoissa painottuvat muut samalla rahoituksella toimivat järjestöt.
Kerro osaamisestasi liittyen nuorisoalaan sekä hallitustyöskentelyyn.
Näen, että vahvinta osaamistani nuorisoalaan liittyen on nuoruuteen liittyvä osaaminen. Olen itsekin nuori ja sen pohdin samoja kysymyksiä ja käyn läpi samoja haasteita, joita moni muu ikätoveri. Oleellisempana näen kuitenkin sen, että olen itse käynyt läpi nuoruuden, jossa lastensuojelun asiakkaana olen saanut ja joutunut tukeutumaan useisiin toimijoihin. Nykyään työskennellessäni asiantuntijana lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnan parissa sekä lastenkodissa ohjaajana seuraan todella läheltä etenkin heitä, jotka tarvitsevat nuoruudessaan erityistä tukea ja joihin erilaiset ilmiöt voimakkaimmin vaikuttavat.
Toisaalta monilla näistä nuorista on voimakas tahto olla vaikuttamassa itseään koskeviin asioihin ja tukea vertaisiaan. Erityistä osaamistani on juuri heikommassa asemassa olevien nuorten osallisuuden ja kansalaisvaikuttamisen tukeminen.
Nuorisoala ry:n toiminta on minulle tuttua lukioajoilta, jolloin toimin Suomen Lukiolaisten Liitossa reilun parin vuoden ajan sekä etäisemmin viimeiseltä seitsemän vuoden ajalta, kun olen toiminut Osallisuuden aika ry:ssä.
Millaista kokemusta sinulla on organisaation strategisesta johtamisesta?
Strateginen johtaminen on tullut tutuksi etenkin yhdistyshistoriani puheenjohtajakausien myötä, mutta myös muussa hallitustoiminnassa. Toimin nykyisen työnantajani, Osallisuuden aika ry:n puheenjohtajana kaksi kautta ja sain peräkkäisinä kausina olla uudistamassa sekä toimeenpanemassa yhdistyksen strategiaa. Reilut puolitoista vuotta sitten olin perustamassa Rauhankulttuuri ry:tä ja toiminnan suunnittelun lisäksi käynnistämässä yhdistyksen monipuolista toimintaa. Nämä kaksi kokemusta järjestökentältä ovat opettaneet eniten siitä, mikä arvo on huolellisella suunnittelulla, riskien arvioinnilla, säännöllisellä arvojen äärelle palaamisella sekä moniäänisellä ja jokaisen osaamisalan huomioonottavalla yhteisellä työskentelyllä. Nämä korostuvat niin työtä ohjaavia asiakirjoja tehdessä kuin niitä toimeenpannessa.
Millaista kokemusta sinulla on yhdistyksen talouden johtamisesta ja seurannasta?
Olen toiminut taloudenhoitajana kolmessa eri järjestössä, joista kussakin taloudenpito on ollut hyvin erilaista. Yhdistyksen taloudenhoitoon liittyvät lait ja säädännöt ovat tulleet aiempien luottamustoimikausien myötä tutuiksi.
Mihin Nuorisoala ry:n tulisi panostaa / mitä saada aikaan seuraavien vuosien aikana? Miten edistäisit tätä hallituksesta käsin?
Näen, että Nuorisoala ry:llä olisi mahdollisuus olla tukemassa jäsenjärjestöjään heikommassa asemassa olevien nuorten osallistamisessa. Kohdennetulle ja jalkautuvalle nuorisotyölle on etenkin tässä ajassa valtava tarve. Kuitenkin tarjoamalla jäsenjärjestöilleen tietoa ja tukea sekä ohjausta sidosryhmätyöskentelyyn, voitaisiin kentällä edistää konkreettisesti kaikkien nuorten mahdollisuuksia osallistua monipuolisesti erilaiseen toimintaan. Edistäisin tätä itse kutsumalla työskentelyyn sellaisia toimijoita, jotka työskentelevät heikommassa asemassa olevien nuorten kanssa, mutta eivät ole Nuorisoala ry:n jäseniä.
Ajattelen, että Nuorisoala ry:n pitäisi voida ottaa rohkeammin kantaa vähemmistöihin tai marginaaliin kuuluvien nuorten asioissa, etenkin, kun näille nuorille tarjottavasta toiminnasta supistetaan leikkauksin. Esimerkiksi monikulttuuristen nuorten toimintaan on sosiaalipuolen rahoituksessa kohdistumassa merkittäviä leikkauksia.
Yhteydenpito toimijoiden kanssa tulee olla selkeää ja aktiivista, jotta myös vähemmistöön kuuluvien nuorten ääni saadaan kuuluviin.
Ajassa, jossa rahoituksesta leikataan ja nuorten tulevaisuususkosta on huoli, on erityisen tärkeää, että nuorten omaa kansalaisaktiivisuutta ja omatoimista järjestötoimintaa tuetaan. Nuorisoala ry:n tuki jäsenjärjestöille on luonnollisesti orientoitunut palkattujen työntekijöiden johtamiin järjestöihin, mutta nähdäkseni näitäkin tärkeämpää olisi voida tukea niitä nuorten omia järjestöjä, joissa osaamisen ja ajan resurssit ovat niukemmat, mutta vaatimukset lain mukaiselle sekä eettiselle toiminnalle ovat kuitenkin samat. Olen itse toiminut järjestöissä, joissa asiantuntijat ovat tukemassa nuorten toimintaa sekä nuorten itsensä täysin vapaaehtoisesti pyörittämässä järjestötoiminnassa ja koen tunnistavani näiden molempien tarpeita.
Katriina Räisänen, 36
Ehdolla hallituksen jäseneksi ja hallituksen varajäseneksi
Esittäjätaho: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr
Miksi haet Nuorisoala ry:n hallitukseen ja mikä sinua motivoi tässä tehtävässä?
Haen Nuorisoala ry:n hallitukseen, koska haluan vaikuttaa nuorten hyvinvointiin ja nuorisoalan tulevaisuuteen Suomessa. Haluan omalta osaltani olla mahdollistamassa nuorisoalan toiminnan jatkuvuutta, resurssien turvaamista ja nuorten yhdenvertaisuutta.
Työurani on rakentunut erityisesti nuorten aikuisten työllistymisen, koulutuksen ja tulevaisuuden mahdollisuuksien ympärille. Tehtävässä minua motivoi mahdollisuus hyödyntää laaja-alaista osaamistani ja koulutustani sekä kokemustani nuorten parissa työskentelystä. Hallitustyöskentelyyn voin tuoda käytännön työn kokemusta sekä osaamista strategiseen kehittämiseen. Haluan rakentaa yhteistyötä laajojen sidosryhmien kanssa ja pitää omalta osaltani huolen siitä, että nuorisoala uudistuu ja tekee myös tulevaisuudessa vaikuttavaa työtä nuorten hyväksi.
Kerro osaamisestasi liittyen nuorisoalaan sekä hallitustyöskentelyyn.
Minulla on yli kymmenen vuoden kokemus nuorten parissa tehtävästä työstä, erityisesti koulutuksen, työllistymisen, urasuunnittelun ja osallisuuden edistämisen teemoista. Tällä hetkellä työskentelen projektipäällikkönä Diakonissalaitoksella, jossa vastaan kehittämishankkeiden suunnittelusta, toteutuksesta ja verkostoyhteistyöstä. Työssäni olen tottunut kokoamaan yhteen erilaisia toimijoita ja rakentamaan yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Työurani aikana olen tukenut hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria sekä tehnyt laajaa yhteistyötä oppilaitosten, järjestöjen, viranomaisten ja työnantajien kanssa. Tämä on antanut minulle kattavan näkemyksen nuorten arjesta, palvelujärjestelmästä sekä niistä rakenteellisista tekijöistä, jotka vaikuttavat nuorten mahdollisuuksiin opiskella, työllistyä ja osallistua yhteiskuntaan. Erityisesti minua kiinnostavat nuorten osallisuuteen, yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin sekä koulutuksen ja työelämän nivelvaiheisiin liittyvät kysymykset.
Koulutustaustani yhdistää sosiaali- ja kasvatusalan sekä tuotantotalouden näkökulmat. Olen koulutukseltani tuotantotalouden diplomi-insinööri, yhteisöpedagogi (YAMK, järjestö- ja nuorisotyö) ja sosionomi (AMK). Tämä yhdistelmä antaa minulle sekä vahvan ymmärryksen nuorten elämäntilanteista että valmiuksia tarkastella toimintaa strategisen kehittämisen, johtamisen, talouden ja vaikuttavuuden näkökulmista.
Hallitustyöskentelyyn toisin erityisesti strategista ajattelua, kehittämisosaamista sekä kykyä tarkastella toimintaa sen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnan edellytysten näkökulmasta. Työurani aikana olen osallistunut lukuisiin verkostoihin, ohjausryhmiin ja kehittämisprosesseihin, joissa on vaadittu kokonaisuuksien hahmottamista, eri näkökulmien yhteensovittamista ja tavoitteellista yhteistyötä. Lisäksi minulla on kokemusta taloyhtiön hallitustyöskentelystä, jonka kautta olen tutustunut hallituksen vastuisiin ja päätöksentekoon.
Millaista kokemusta sinulla on organisaation strategisesta johtamisesta?
Strateginen johtaminen on ollut keskeinen osa työuraani. Olen ollut mukana kehittämässä toimintaa muuttuvassa toimintaympäristössä, suunnittelemassa uusia avauksia ja hankkeita sekä tunnistamassa tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita nuorten palveluiden näkökulmasta. Työhöni on kuulunut mm. hankkeiden ideointi, valmistelu, rahoitushakemukset, toteutus, arviointi sekä toiminnan jatkuvuuden ja jatkorahoituksen suunnittelu.
Olen osallistunut organisaation strategisten tavoitteiden käytännön toteuttamiseen muun muassa henkilöstön kehittämisen, koulutusten, viestinnän sekä pitkäjänteisen sidosryhmä- ja yritysyhteistyön kautta. Työssäni olen oppinut tarkastelemaan toimintaa sekä yksittäisten toimenpiteiden että laajemman yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta.
Lisäksi tuotantotalouden diplomi-insinöörin koulutus on vahvistanut kykyäni tarkastella organisaatioita teknis-taloudellisina ja sosiaalisina järjestelminä, ja vahvemmin yhdistämään kehittämistyössäni ihmiset, toiminnan, talouden ja hyvinvoinnin. Minulle on luonnollista hahmottaa kokonaisuuksia, arvioida yhteiskunnallisia ja toimintaympäristön muutoksia sekä yhdistää strategiset tavoitteet käytännön toiminnan kehittämiseen.
Millaista kokemusta sinulla on yhdistyksen talouden johtamisesta ja seurannasta?
Minulla on kokemusta talouden suunnittelusta, seurannasta ja raportoinnista erityisesti hanke- ja järjestötoiminnan parissa. Työurani aikana olen osallistunut rahoitushakemusten valmisteluun, vastannut hankebudjettien seurannasta sekä tehnyt rahoittajille raportointia. Talouden tarkastelu osana toiminnan tavoitteita, vaikuttavuutta ja jatkuvuutta on ollut keskeinen osa työtäni.
Olen ollut mukana kehittämässä toimintaa muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa taloudellinen kestävyys on edellyttänyt ennakointia, uusien rahoitusmahdollisuuksien tunnistamista sekä toiminnan jatkuvaa arviointia. Kokemukseni kautta ymmärrän, että talouden johtamisessa ei ole kyse ainoastaan kulujen ja tulojen seurannasta, vaan ennen kaikkea organisaation kyvystä toteuttaa perustehtäväänsä myös muuttuvissa olosuhteissa.
Koulutukseni on vahvistanut ymmärrystäni talouden, toiminnan ja strategian välisestä yhteydestä. Talouden tarkastelu osana laajempaa kokonaisuutta sekä pitkän aikavälin kestävyyden ja vaikuttavuuden varmistaminen ovat näkökulmia, joita voisin tuoda myös hallitustyöskentelyyn.
Mihin Nuorisoala ry:n tulisi panostaa / mitä saada aikaan seuraavien vuosien aikana? Miten edistäisit tätä hallituksesta käsin?
Mielestäni Nuorisoala ry:n tulisi panostaa tulevaisuudessa erityisesti nuorisoalan yhteiskunnallisen merkityksen ja nuorten parissa tehtävän työn vaikuttavuuden näkyväksi tekemiseen. Erityishuomion kohteena tulisi olla haavoittuvissa asemissa olevat nuoret, kuten työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret ja vähemmistöt. Kun toimintaympäristö muuttuu ja julkinen rahoitus kiristyy, kasvaa myös kilpailu resursseista. Nuoret eivät saa joutua asemaan, jossa palveluista leikataan heidän hyvinvointinsa ja tulevaisuutensa kustannuksella. Tämän vuoksi ajattelen, että Nuorisoala ry:n tulee pystyä osoittamaan tehdyn työn vaikutukset nuorten hyvinvointiin, osallisuuteen, koulutuspolkuihin ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen, ja toimia myös jatkossa vahvana nuorten ja nuorisoalan puolestapuhujana.
Lisäksi nuorisoalalla on kyettävä entisestään vahvistamaan yhteistyötä eri toimijoiden ja sektoreiden välillä. Nuoria koskevassa päätöksenteossa ja heidän parissaan tehtävässä työssä koulutus, työelämä, hyvinvointi ja osallisuus ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa, minkä vuoksi eri tahojen kokoaminen yhteen sekä keskustelun ja yhteistyön mahdollistaminen esimerkiksi julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä on erittäin tärkeää.
Hallituksen jäsenenä edistäisin näitä tavoitteita tuomalla keskusteluun vahvaa käytännön kokemusta nuorten parissa työskentelystä sekä osaamisesta kehittämisestä, verkostojen rakentamisesta, yritysyhteistyöstä ja strategisesta ajattelusta. Haluan olla mukana vahvistamassa nuorisoalan kykyä ennakoida tulevaa ja rakentaa muutosten keskellä kestäviä ratkaisuja nuorten hyväksi.
Vilma Sippola, 25
Ehdolla hallituksen jäseneksi
Esittäjätaho: Suomen ylioppilaskuntien liitto
Kannattavat organisaatiot: OSKU ry, SAMOK ry, Sosialidemokraattiset Opiskelijat, YTHS
Miksi haet Nuorisoala ry:n hallitukseen ja mikä sinua motivoi tässä tehtävässä?
Viime vuosien leikkaukset ovat kohdistuneet monella tavalla nuoriin, ja tulevia vaaleja tulevat varjostamaan valtiontalouden sopeutuspaineet ja velkajarru. Haluan olla mukana varmistamassa, että nuorten hyvinvointi ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus tuodaan esiin nuoria koskevissa keskusteluissa. Kokemukseni opiskelijoiden edunvalvojana on vahvistanut haluani tehdä työtä nuorten paremman tulevaisuuden puolesta entistäkin laajemmasta näkökulmasta.
Kerro osaamisestasi liittyen nuorisoalaan sekä hallitustyöskentelyyn.
Toimin tällä hetkellä SYLin hallituksessa (vastuualueina koulutuspolitiikka, eläke ja työelämä) ja Oulun yliopiston hallituksessa. Aiemmin olen toiminut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksessa sekä puheenjohtajana että varapuheenjohtajana. Näissä tehtävissä olen saanut monipuolista hallituskokemusta niin edunvalvonnasta kuin organisaation johtamisesta.
Millaista kokemusta sinulla on organisaation strategisesta johtamisesta?
Olen tehnyt strategiseen johtamiseen liittyviä tehtäviä eri rooleissa, mutta niistä merkittävin on varmasti yliopiston hallitus. Hallituksen jäsenenä olen ollut mukana päättämässä yliopiston strategisista linjauksista ja niiden toteutumisen seuraamisesta. Lisäksi vuonna 2025 toimiessani OYY:n hallituksen puheenjohtajana olin mukana ylioppilaskunnan strategian päivitystyössä.
Millaista kokemusta sinulla on yhdistyksen talouden johtamisesta ja seurannasta?
Minulta löytyy kokemusta niin ylioppilaskunnan hallituksen johtosektorilta kuin ainejärjestötasolta. Näissä tehtävissä olen päässyt osallistumaan taloudellisten asioiden huomioimiseen päätöksenteossa sekä oppinut miten taloutta seurataan päivittäisessä toiminnassa.
Mihin Nuorisoala ry:n tulisi panostaa / mitä saada aikaan seuraavien vuosien aikana? Miten edistäisit tätä hallituksesta käsin?
Nuorisoalan tulee panostaa sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen esim. eläkekeskusteluissa ja maksuttoman koulutuksen puolustamisessa. Nuoret sukupolvet eivät voi olla jatkuvasti kaiken maksajina, kun valtiontaloutta sopeutetaan. Meidän pitää puolustaa niin nykyisten kuin tulevienkin nuorten oikeuksia hyvinvointiin, koulutukseen ja riittävään toimeentuloon. Hallituksessa haluan pitää huolta siitä, että tämä näkökulma näkyy Nuorisoalan tavoitteissa sekä uskallamme ehdottaa uusia ratkaisuja ja ottaa kantaa myös vaikeisiin kysymyksiin.
Minttu Tavia, 42
Ehdolla hallituksen jäseneksi
Esittäjätaho: Nuorten Ystävät ry
Miksi haet Nuorisoala ry:n hallitukseen ja mikä sinua motivoi tässä tehtävässä?
Haen Nuorisoala ry:n hallitukseen, koska haluan olla mukana vahvistamassa nuorisoalan yhteistä vaikuttavuutta ja nuorten äänen kuulumista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Työurani punaisena lankana on ollut ihmisten hyvinvoinnin edistäminen ja erityisesti haluan tehdä työtä nuorten hyvinvoinnin, osallisuuden ja tulevaisuususkon vahvistamiseksi.
Pidän tärkeänä, että nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteiskuntaan ja että he voivat luottaa siihen, että tulevaisuudessa on heille paikka ja mahdollisuuksia. Erityisen tärkeänä pidän nostaa esiin niiden nuorten näkökulmaa, joiden elämäntilanne on haastava tai joiden mahdollisuudet osallistua, vaikuttaa ja saada tarvitsemiaan palveluja ovat muita heikommat.
Minua motivoi mahdollisuus tarkastella näitä kysymyksiä yksittäistä organisaatiota laajemmasta näkökulmasta ja vaikuttaa siihen, millaista yhteiskuntaa me nuorille rakennamme. Hallituksessa haluaisin vahvistaa myös eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteistä vaikuttamista.
Kerro osaamisestasi liittyen nuorisoalaan sekä hallitustyöskentelyyn.
Työskentelen kehittämispäällikkönä Nuorten Ystävät ry:ssä, jossa vastaan järjestön nuoriin ja nuoriin aikuisiin liittyvistä toiminnoista sekä niiden kehittämisestä. Järjestömme nuorten parissa tehtävä työ painottuu erityisesti niihin nuoriin, jotka tarvitsevat tukea esimerkiksi hyvinvointiin, arjen hallintaan, osallisuuteen, koulutukseen tai työelämään kiinnittymiseen.
Minulla on pitkä kokemus ihmisten hyvinvoinnin edistämisestä järjestöissä, kunnassa ja hyvinvointialueella. Olen työskennellyt muun muassa nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen, ehkäisevän päihdetyön, päihdehaittojen vähentämisen sekä syrjäytymisen ehkäisemisen parissa. Koulutukseltani olen valtiotieteiden maisteri. Koulutustaustani näkyy tavassani tarkastella nuorten hyvinvointia myös laajempien yhteiskunnallisten ilmiöiden ja rakenteiden näkökulmasta. Lisäksi olen suorittanut johtamisen ja yritysjohtamisen sekä tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnot. Ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot ovat loppusuoralla.
Osaamiseni painottuu kehittämiseen, kokonaisuuksien hahmottamiseen, strategiseen ajatteluun ja verkostoyhteistyöhön. Teen laajasti yhteistyötä järjestöjen, julkisten toimijoiden ja muiden kumppaneiden kanssa. Nykyiseen tehtävääni kuuluu myös hanketoiminnan kehittäminen sekä kansainvälisten hankkeiden ja kumppanuuksien koordinointi.
Minulla on kokemusta luottamus- ja hallitustyöskentelystä. Kuulun EHYT ry:n valtuustoon ja olen aiemmin toiminut Puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnan hallituksessa (2018–2019). Minulla on kokemusta myös lukuisten eri hankkeiden ohjausryhmätyöskentelystä. Näistä tehtävistä minulle on kertynyt osaamista yhteisestä päätöksenteosta, erilaisten näkökulmien yhteensovittamisesta ja toiminnan tavoitteellisesta kehittämisestä.
Millaista kokemusta sinulla on organisaation strategisesta johtamisesta?
Strateginen kehittäminen on keskeinen osa nykyistä tehtävääni kehittämispäällikkönä Nuorten Ystävillä. Työskentelen tiiviisti johdon ja eri toimintojen kanssa, jotta strategiset tavoitteet näkyvät toiminnan kehittämisessä ja arjen työssä. Tällä hetkellä olen myös keskeisesti mukana valmistelemassa organisaation tulevaa strategiakautta.
Strategiatyössä minulle on tärkeää toimintaympäristön muutosten ennakointi, olennaisten kehittämistarpeiden tunnistaminen ja yhteisen suunnan rakentaminen. Minulle on tärkeää, että strategia aidosti ohjaa valintoja, kehittämistä ja käytännön tekemistä. Ajattelen, että strategisessa johtamisessa tarvitaan sekä kykyä katsoa riittävän pitkälle tulevaisuuteen että kykyä viedä sovitut tavoitteet käytäntöön ja seurata niiden toteutumista. Pidän tärkeänä sitä, että kehittämisellä on selkeä tavoite ja että se vie toimintaa aidosti eteenpäin. Kaiken keskiössä on se, että kohderyhmät hyötyvät toiminnasta parhaalla mahdollisella tavalla.
Millaista kokemusta sinulla on yhdistyksen talouden johtamisesta ja seurannasta?
Työssäni olen mukana toiminnan taloudellisessa suunnittelussa ja seurannassa erityisesti kehittämistoiminnan ja hankkeiden näkökulmasta. Tällä hetkellä vastuualueellani on 8 hanketta. Minulla on kokemusta budjettien ja rahoitussuunnitelmien laatimisesta, kustannusten seurannasta sekä erilaisten rahoitusten ja niiden ehtojen kanssa työskentelystä.
Myös aiemmissa tehtävissäni talouden seuranta on ollut keskeinen osa työtäni. Minulla on käytännön kokemusta siitä, miten toiminnalliset tavoitteet, resurssit ja taloudelliset reunaehdot sovitetaan yhteen.
Yhdistyksen kokonaistalouden johtaminen ei ole nykyisessä tehtävässäni päävastuullani. Hallituksen näkökulmasta pidän tärkeänä talouden pitkäjänteistä seurantaa ja ennakointia sekä sitä, että resurssien käyttö tukee strategisia tavoitteita.
Mihin Nuorisoala ry:n tulisi panostaa / mitä saada aikaan seuraavien vuosien aikana? Miten edistäisit tätä hallituksesta käsin?
Nuorisoala ry:n tulisi mielestäni seuraavien vuosien aikana katsoa rohkeasti tulevaisuuteen ja olla rakentamassa yhteistä näkemystä siitä, miten nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja toimijuutta vahvistetaan muuttuvassa yhteiskunnassa.
Itse pidän erityisen tärkeänä nuorten tulevaisuususkon ja yhteiskuntaa kohtaan koetun luottamuksen vahvistamista sekä polarisaation vähentämistä. Nuorten pitäisi voida kokea olevansa merkityksellinen osa yhteiskuntaa ja pystyvänsä vaikuttamaan omaan elämäänsä ja yhteisiin asioihin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuoriin, joiden mahdollisuudet osallistua, vaikuttaa ja saada tarvitsemiaan palveluja ovat muita heikommat.
Nuorten hyvinvointi ei rakennu yhden toimijan tai hallinnonalan sisällä. Siksi tarvitaan vahvaa yhteistyötä nuorisoalan järjestöjen, kuntien, hyvinvointialueiden, koulutuksen, työelämän ja muiden nuorten elämään vaikuttavien toimijoiden välillä.
Hallituksessa edistäisin näitä tavoitteita strategisen kehittämisen ja verkostotyön osaamisellani sekä hyödyntämällä kokemustani nuorten hyvinvoinnin edistämisestä. Haluaisin vahvistaa yhteistyötä yli sektori- ja organisaatiorajojen. Pitäisin vahvasti esillä niiden nuorten näkökulmaa, joiden ääni ei muuten välttämättä kuulu yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Maija Voutilainen, 27
Ehdolla hallituksen jäseneksi ja hallituksen varajäseneksi
Esittäjätaho: Lasten ja nuorten keskus ry
Kannattavat organisaatiot: Suomen Lähetysseura, Kirkkohallitus, Suomen Ekumeeninen neuvosto, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Kristillinen ylioppilasliitto, NNKY
Miksi haet Nuorisoala ry:n hallitukseen ja mikä sinua motivoi tässä tehtävässä?
Haen mukaan hallitukseen, koska haluan olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa, jossa jokainen nuori kokee olevansa kuultu ja nähty. Nuorisala ry:n kattojärjestönä tekemä työ kentällä, jossa on viime vuosien aikana eletty suurien taloudellisten paineiden alla, on todella merkityksellistä, ja sillä on todella suuria vaikutuksia monen Suomessa asuvan nuoren elämään.
Nuorisoalan moninainen kenttä järjestöjä ja erilaisia toimijoita elää jatkuvan muutoksen keskellä. Siinä todellisuudessa Nuorisoala ry:n merkitys kattojärjestönä on valtava. Nuorisoala ry tarjoaa kentän toimijoille välttämätöntä tukea niin erilaisilla tapahtumilla, tuotetulla ja välitetyllä tiedolla kuin yhteistyötä mahdollistamalla.
Olen ollut mukana Nuorisoalan hallituksessa edellisellä kaudella ja haluaisin jatkoa toiselle kaudelle, koska tuon hallitukseen asiantuntemusta kirkollisesta työstä ja sen merkityksestä koko nuorisoalan kentälle. Motivaationi tehtävää kohtaan on korkea ja olen oppinut viimeisen kahden vuoden aikana todella paljon uutta ja saanut suuren määrän tietoa uusista näkökulmista liittyen nuoriin ja työhön jota nuorten parissa tehdään.
Kerro osaamisestasi liittyen nuorisoalaan sekä hallitustyöskentelyyn.
Olen ollut mukana Nuorisoalan hallituksessa varajäsenenä kahden vuoden ajan ja tänä aikana olen oppinut paljon nuorisoalasta kokonaisuutena sekä hallitustyöskentelystä kattojärjestössä. Olen mukana myös ainejärjestötoiminnassa Fides Ostiensis ry:n hallituksessa (Joensuun yliopiston läntisten teologien ainejärjestö), Nuori aikuinen vaikuttaa kirkossa- ryhmän eli NAVI-ryhmän toiminnassa sekä Joensuun seurakunnan seurakuntaneuvostossa .
Työskenneltyäni tässä hallituksessa olen oppinut, kuinka kattojärjestö toimii ja miten ylätasolla voimme tukea ja auttaa jokaista toimijaa kentällä. Nuorisoalan hallituksessa olen oppinut kuinka isommassa organisaatiossa toimitaan ja kuinka eri toimijoiden kanssa voimme toimia yhteisen agendan eteen.
Hallitustyöskentelyssä erityisiä vahvuuksiani ovat järjestön toiminnan pitkän linjan suunnittelu, tulevaisuuden ennakointi ja tehtyjen päätösten seurausten hahmottaminen. Olen vahvimmillani yhteisessä ideoinnissa muiden hallituksen jäsenten kanssa.
Vahvin osaaminen minulla on kirkollisella sektorilla. Oman työkokemuseni kautta sekä luottamustoimet kirkon piirissä luovat osaamispohjaa, josta koen hallituksen työssä olevan paljon hyötyä. Kirkolliset toimijat ovat nuorisoalalle suuri voimavara. Suomessa yli 70% ikäluokastaan käy rippikoulun noin 15 vuoden iässä. Kirkollisilla toimijoilla on siis vahva käsitys siitä, millaisessa arjessa suuri osa ikäluokasta elää. Monelle toimijalle kirkko on vielä vieraampi yhteistyökumppan, vaikka sen piirissä voi olla monelle toimijalle paljon annettavaa. Omien verkostojeni kautta voin yhdistää erilaisia nuorisoalan toimijoita ja tuoda Nuorisoala ry:n hallitukselle ajankohtaista tietoa kirkolliselta kentältä. Samalla vien kirkollisille verkostoille aktiivisesti tietoa muun nuorisoalan ajankohtaisesta työstä.
Millaista kokemusta sinulla on organisaation strategisesta johtamisesta?
Olen ollut mukana NAVI-ryhmän johtoryhmässä useamman vuoden ajan ja siellä oppinut johtamisesta sekä strategian toteuttamisesta. Olen ollut mukana laatimassa NAVIn uutta strategiaa, sekä varapuheenjohtana viemässä sitä käytäntöön yhdessä muun johtoryhmän kanssa. Näiden vuosien aikana olen oppinut kuinka tuoda suunnitelma osaksi arkea ja kuinka ottaa tekemisessä huomioon ne, jotka ovat sitä toteuttamassa, mutta eivät ole olleet kirjoitamassa. Varapuheenjohtajan roolissa olen ollut vastuussa yhdessä toisen varapuheenjohtajan kanssa ryhmän uusien jäsenten perehdytyksestä.Se tarkoittaa, että roolini on ollut kommunikoida uusille jäsenille, miten ryhmä toimii ja mitä strategian avulla pyritään saavuttamaan.. NAVI-ryhmän kautta olen ollut myös mukana Lasten ja nuorten keskus ry:n strategian työstämisessä ja pohtimassa kuinka nuorten aikuisten osallisuus tulisi ottaa siinä myös huomioon.
Seurakuntaneuvostossa sekä Nuorisoalan hallituksessa olen oppinut soveltamaan strategiaa tekstistä käytäntöön strategisesta hallitusroolista käsin.. Omassa työssäni Suomen Kristillisessä ylioppilasliitossa olen taas nähnyt työntekijän kulman strategian toteuttamiseen sekä miten toteuttaa tavoitteita käytännössä. Olen myös osallistunut työntekijän roolista käsin vuonna 2026 aloitettuun järjestön strategiaprosessiin.
Millaista kokemusta sinulla on yhdistyksen talouden johtamisesta ja seurannasta?
Minulla on kokemusta Nuorisoalan hallituksessa toimimisen kautta. Hallituksessa olen oppinut mistä järjestön talous muodostuu ja miten suuremman luokan budjettia rakennetaan. Omana aikanani hallituksessa on toteutettu muutoksia taloudessa ja niiden tekeminen on opettanut minulle paljon pitkäaikaisesta taloudenhallinnasta.
Olen toiminut myös toiminnantarkastajana ainejärjestötasolla, jolloin olen myös oppinut talouden seurannasta uudesta kulmasta, joka on tuottanut perustason osaamista siitä, miten järjestöjen talous toimii sekä mitä siinä tulisi ottaa huomioon.
Seurakuntaneuvostossa olen oppinut myös miten suuria, yli kymmen miljoonan budjetteja, hallitaan ja kuinka jakaa rahat monien eri toimijoiden kesken. Seurakunnassa on tiettyjä kuluja joihin emme voi vaikuttaa, mutta strategisen suunnittelun kautta myös neuvostolla on mahdollisuus vaikuttaa siihen miten rahaa käytetään.
Mihin Nuorisoala ry:n tulisi panostaa / mitä saada aikaan seuraavien vuosien aikana? Miten edistäisit tätä hallituksesta käsin?
Nuorisoalan tulisi panostaa tulevina vuosina yhteistyöhön ja siltojen rakentamiseen eri toimijoiden välille. Kattojärjestönä Nuorisoalalla on erityinen paikka toimia erilaisten toimijoiden yhdistäjänä sekä välittää kentän todellisuutta esim. päättäjille. Kentällä moni toimija tekee tärkeää työtä ja resurssien vähentyessä on tärkeää löytää yhteistyökumppaneita sekä luoda samalla uusia toimitapoja. Monien paineiden puristuksessa työskennellessä monen nuorisoalan toimijan on haastavaa rakentaa kokonaan uudenlaisia verkostoja ja yhteistyön muotoja ja koen, että tässä on juuri kattojärjestön paikka tuoda toimijoita yhteen ja luoda uusia verkostoja alan sisällä.
Hallituksesta käsin koen voivani edistää tätä yhteistyön rakentamista. Nuori-päivät on tärkeä tapahtuma, joka tuo yhteen alan osaajia. Kuitenkin monesti siellä käydyt tärkeät keskustelut voivat jäädä käytäväpuheeksi ja tätä me emme halua. Arjessa moniammatillinen yhteistyö tulee korostumaan, jos nykyisen kaltaiset järjestöleikkaukset jatkuvat. Vaikka myös kirkon piirissä resurssit ovat jatkuva huolenaihe, kirkon nuoristyön budjetit ovat edelleen nuorisoalalla verrattain merkittäviä ja nuorisotyö on yksi seurakuntien priorisointikohteista.. Kirkko mahdollistaa monelle nuorille kurkottamisen kohti omia unelmia ja niiden paikkojen löytämisen, joissa häntä kuullaan ja hänet kohdataan juuri sellaisena, millainen hän on. Koen, että hallituksesta käsin voin olla viemässä tätä yhteistyötä kirkon ja muiden nuorisoalalla toimivien välillä eteenpäin ja omien verkostojen kautta luoda uusia verkostoja muille.
