Kunnat vastaavat suurimmasta osasta nuorille tärkeistä palveluista, kuten koulutuksesta, nuorisotyöstä ja mielenterveyden tuesta. Myös nuorisojärjestöjen tukeminen kuuluu monen kunnan toimenpiteisiin. Nuoret odottavat kuntapäättäjiltä lisäksi tekoja ilmastokriisin ratkaisemiseksi.
Olemme koonneet tähän kuntapäättäjän tietopaketin nuorista ja nuorisoalasta. Toivomme, että saat tästä ideoita ja ajatuksia, kuinka sinunkin kuntasi voisi olla nuorille entistä parempi. Nuorten viihtyminen ja kiinnittyminen kotikuntaan on yksi tärkeimpiä kunnan elinvoiman ja valoisan tulevaisuuden mittareita – siksi siihen kannattaa panostaa.
Tämän tietopaketin on koonnut yhteistyössä Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto.
Tietoa nuorisotyöstä ja nuorista
Nuorisotyön toimintamuodot ja -menetelmät ovat uusiutuneet ja monipuolistuneet 2000-luvulla kaikilla nuorisotyön sektoreilla (kunnat, järjestöt ja seurakunnat). Nuoret ovat yhteiskunnan jäseniä siinä missä muutkin ikäryhmät, joten heidän hyvinvointinsa on kytköksissä lopulta koko yhteiskunnan palveluiden ja rakenteiden kokonaisuuteen – ei yksinomaan nuorisotoimialaan.
Nuorisotyö kunnissa
Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten kasvun, itsenäisyyden ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa. Nuorisopolitiikalla taas viitataan nuorten kasvu- ja elinolojen sekä sukupolvien välisen vuorovaikutuksen parantamista.
Nuorisovaltuustot kunnissa
Jokaisessa Suomen kunnassa on nuorisovaltuusto, jolla on kuntalain mukaan oikeus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuustot vaikuttavat mm. aloitteilla, kannanotoilla, mielipidekirjoituksilla, kyselytunneilla ja suoraan eri toimielimissä minne heille on myönnetty puhe- ja läsnäolo-oikeus. Nuorisovaltuustojen etu-, yhteyistyö- ja palvelujärjestönä toimii Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto.
Tukea kuntavaikuttamiseen nuorten puolesta
Mitä nuoret toivovat kotikunnaltaan?
Teimme nuorille kuntavaaleja koskevan kyselyn keväällä 2021. Kyselyn mukaan nuoret arvostavat kotikuntiaan. Kaupunkiseudut kiinnostavan silti enemmän asuinympäristönä.
Kuntavaalikyselyn mukaan nuoret ovat pääosin tyytyväisiä nykyiseen kotikuntaansa, eikä ikä tai sukupuoli vaikuta merkittävästi suhtautumiseen omaan kotikuntaan. Kyselyyn vastanneista 76 prosenttia arvioi kotikunnassaan olevan joko hyvä tai erittäin hyvä asua. Kuitenkin kysymykseen “Haluaisitko asua nykyisessä kotikunnassasi 10 vuoden kuluttua?” vastaukset hajaantuvat. Täysi-ikäisistä noin 45 prosenttia halusi asua nykyisessä kotikunnassaan 10 vuoden kuluttua, kun vastaavasti alaikäisistä vain 27 prosenttia oli valmis jäämään kotikuntaansa.
Myös sukupuoli vaikuttaa vastaajien haluun jäädä nykyiseen kotikuntaansa. Vastanneista miehistä puolet halusi asua nykyisessä kotikunnassaan tulevaisuudessakin, mutta naisista vain vajaa kolmannes. Myös kotikunnan koolla näytti olevan merkitystä sitoutumiseen omaan kotikuntaan: suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa asuvista lähes puolet (47,2 %) halusi asua nykyisessä kotikunnassaan 10 vuoden kuluttua. Sen sijaan pienissä kunnissa (alle 25 000 asukasta) puolet vastaajista kertoo, ettei halua jäädä asumaan kotikuntaansa.
“Kaupungeissa vetoavat sekä opiskelu- että työmahdollisuudet. Myös ympäristön viihtyisyyttä ja lähiluontoa arvostetaan. Vastaajat kertovat myös hyvillä liikenneyhteyksillä olevan merkitystä viihtymiseensä kotikunnassaan”, kertoo Allianssin vaikuttamisen asiantuntija Katja Asikainen.
Nuoret haluavat maksuttoman ehkäisyn ja ovat valmiita ilmastotekoihin
Nuoret odottavat kuntien vastaavan ilmastokriisiin. Vastaajista ainoastaan 4,64 prosenttia ilmoitti, ettei halua kuntansa tekevän ilmastotekoja. Selvästi eniten toivottiin panostuksia julkiseen liikenteeseen (32,32%). Toiseksi eniten toivottiin kasvisruoan tarjoamista kouluissa (15,36 %) ja kolmanneksi eniten toivottiin kevyenliikenteen tukemista, esimerkiksi pyöräilyreittejä ja jalkakäytäviä rakentamalla (13,60%).
Sukupuolten välillä oli huomattavia mielipide-eroja ilmastotoimien tarpeellisuudesta. Naisista vain 1,5 prosenttia kertoi, ettei halua kunnan tekevän lainkaan ilmastotekoja, kun miesvastaajista 13 prosenttia halusi kunnan jättävän ilmastoteot tekemättä.
“Kuntien suunnittelu ilmastoystävällisiksi. Esim. kunnan tiloissa käytettäisiin kestävästi tuotettua energiaa. Arkkitehtuurillisesti kunnat suunniteltaisiin niin, että on järkevää liikkua esim. kävellen, pyörällä ja julkisilla paikasta toiseen. Ei tuhlata resursseja kestämättömiin ratkaisuihin, esim. rakennuksissa ja liikenteen suunnittelussa. Pyritään säilyttämään luontoalueita joita on vielä jäljellä. Ja tietenkin valistus kouluissa ilmastonmuutokseen liittyen”, tiivistää yksi vastaajista nuorten konkreettisia toiveita.
Ylivoimainen enemmistö kyselyyn vastanneista nuorista kannatti maksutonta ehkäisyä. Naisista 77 prosenttia ja miehistä 67 prosenttia kannatti sitä, että kunta tarjoaa alle 25-vuotiaille maksuttoman ehkäisyn. Sukupuolten välinen ero johtui pääasiassa siitä, että miehet valitsivat naisia useammin vastausvaihtoehdon “en osaa sanoa”. Monien ehkäisyvälineiden, kuten e-pillereiden ja hormonikierukoiden, voi ajatella olevan nuorille naisille tutumpia ja suhteellisen kalliita verrattuna esimerkiksi kondomeihin.
Odotukset nuorisotyölle perinteisiä
Kyselyssä selvitettiin myös nuorten odotuksia kuntien tekemälle nuorisotyölle. Eniten vastaajat toivoivat kunnan nuorisotyöltä avoimia nuorisotiloja (21%). Toiseksi eniten mainintoja saivat etsivä nuorisotyö (18%) ja nuorille tarjottava neuvonta ja ohjaus työn, koulutuksen, asumisen ja talouden kysymyksissä esimerkiksi Ohjaamo-toiminnan avulla (18%). Lisäksi nuoret toivoivat nuorisotoimen tarjoavan retkiä nuorille mieluisiin kohteisiin (13%).
Hieman yllättävää oli, että vähiten nuoret kaipasivat nuorisotyöltä digitaalista läsnäoloa. Digitaalisen nuorisotyön tarjoamista (esim. Discord-kanavat tai etäyhteyksin pidetyt tapaamiset) toivoi vain 4 prosenttia vastaajista. Kohtaavalle ja kasvokkain tapahtuvalle nuorisotyölle on siis edelleen suurin tarve ja sähköisin välinein tapahtuva nuorisotyö voidaan nähdä lähinnä täydentävänä nuorisotyön palveluna.
Vapaa-aikaansa nuoret viettävät mieluiten kulttuuriin (55,41%) ja urheiluun (45,07%) tarkoitetuissa tiloissa. Kaikille avoimilla nuorisotiloissa vapaa-aikaansa viettäisi noin kolmannes (31,83%).
Haluatko oppia lisää?
Päättäjän perusteet nuorten hyvinvointia tukevasta kuntapolitiikasta -webinaarin tallenne, jossa käymme läpi päättäjän perusteet nuorten hyvinvointia tukevasta kuntapolitiikasta.
Mikäli et voi kuunnella webinaaria, voit tutustua alla webinaarin tekstimuotoisiin materiaaleihin.
