5 + 1 keinoa saada nuorten äänestysaktiivisuus nousuun

Blogit 7.3.2023

Nuorten vaalit on demokratiakasvatuksen työkalu.

Nuorten äänestysaktiivisuus on ollut nousussa kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa. Silti nuoret äänestävät selvästi muita ikäluokkia vähemmän. Nuorten äänen kuuluminen vaaliuurnilla on tärkeää sekä demokratialle että kestävän tulevaisuuden rakentamiselle. Jokainen äänioikeutettu saa päättää itse, haluaako äänestää, mutta nuorten aliedustus äänestäjinä on niin suurta, että kyseessä on rakenteellinen ongelma. Mitä siis tehdä vaalien alla monille heränneeseen huoleen: miten saada nuoret äänestämään? 

5 + 1 keinoa saada nuorten äänestysaktiivisuus nousuun:

1. Tiedämme tilastoista ja tutkimuksista, että nuorten äänestyskäyttäytyminen on eriytynyttä. Osa nuorista siis äänestää selvästi todennäköisemmin kuin toiset. Äänestäminen periytyy huoltajilta lapsille muun muassa sen mukaan, äänestävätkö huoltajat itse sekä kuinka korkea huoltajien koulutustaso on. Lisäksi äänestäminen vaatii voimavaroja, joita hyvinvoivilla nuorilla on enemmän. Laajalla yhteiskunnallisella tasolla koulutustason nostaminen, koulutuksen eriarvoisuuden ja periytyvyyden purkaminen ja nuorten hyvinvointiin panostaminen voivat heijastua myös äänestyskäyttäytymiseen.

2. Yksi syy, joka saa osan nuorista jättämään äänestämättä, on kokemus siitä, että nuoren äänellä ei ole väliä. Sen lisäksi, että kerrotaan ymmärrettävästi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden luonteesta ja tuodaan esiin, kuinka joskus päättäjiksi noustaan – tai jäädään rannalle päätöksenteon areenoilta – hyvinkin pienillä eroilla äänimäärissä, tulisi jo varhaisessa vaiheessa lisätä nuorten osallisuuden kokemusta. Tässä ydinasia on, että nuorta kuullaan ja kuunnellaan ja sillä osoitetaan, että nuoren mielipiteellä on merkitystä. Käytännössä tätä voi tehdä ottamalla laajasti käyttöön erilaisia nuorten kuulemisen rakenteita. Voimme lisäksi osoittaa nuorille, että heidän äänestämisellään on merkitystä sijoittamalla äänestyspisteet nuorille saavutettaviin paikkoihin, kuten kouluihin, kirjastoihin tai nuorisotiloille.

3. Osa nuorista jättää äänestämättä, sillä he kokevat, että he eivät tunne valtakunnan politiikkaa tarpeeksi. Joskus syynä on jopa se, ettei tiedetä, miten äänestäminen tapahtuu. Kokemusta sisäistetystä kansalaispätevyydestä eli siitä, että kokee ymmärtävänsä yhteiskuntaa ja siihen vaikuttamista sekä kokemus siitä, että vaikuttaminen on myös itseä varten, voidaan vahvistaa tarjoamalla nuorille luontevissa ympäristöissä ikäluokan läpileikkaavasti monipuolista ja konkreettista demokratiakasvatusta esimerkiksi Nuorten vaaleja järjestämällä. Tutkitusti sillä, että kouluissa tarjotaan demokratiakasvatusta, puhutaan yhteiskunnallisista kysymyksistä ja kannustetaan äänestämään, voidaan tasata perhetaustaan liittyviä eroja sisäistetyssä kansalaispätevyydessä. Tuodaan siis politiikan teemat kouluihin, oppilaitoksiin, nuorisotiloille ja harrastuksiin esimerkiksi Politiikkaviikon avulla. 

4. Osa nuorista kokee vaikeaksi löytää sopivan ehdokkaan. Tässä puolueilla on suuri rooli, jotta varmistetaan, että nuoria ja nuoria puhuttelevia ehdokkaita on riittävästi ehdokaslistoilla. Nuoria ehdokkaita voidaan houkutella ehdokkaiksi muun muassa poistamalla ehdokasmaksut nuorilta ja torjumalla ehdokkaisiin kohdistuvaa häirintää, vihapuhetta ja maalittamista. Kun ehdokaslistat on jätetty, puolueet voivat panostaa nuorten kohtaamiseen ja teemoistaan viestimiseen siellä, missä nuoret viettävät aikaansa – niin somessa kuin kasvotustenkin. Myös vaalikoneet voivat tukea käytännössä ehdokkaan etsimisessä.

5. Osa nuorista haluaa punnita äänestyspäätöstään hyvin tarkasti, ja voikin olla haastavaa löytää puolue tai ehdokas, jonka kanssa on kaikesta samaa mieltä. Eikä tarvitsekaan! Harva on minkään ehdokkaan tai puoleen kanssa täysin samaa mieltä. Tärkeintä on löytää arvoiltaan ja keskeisiltä teemoiltaan itselle riittävän lähellä oleva ehdokas. Riittävän hyvä ehdokas on usein parempi kuin se, ettei äänestä lainkaan, sillä äänestämättä jättäminen käytännössä luovuttaa valtaa niille, jotka käyvät äänestämässä.

+ Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat nuoria, ja yhä useampi nuori haluaa vaikuttaa. Jos haluamme puhutella nuoria vaalikentillä, puhutaan nuoria kiinnostavista asioista ja tuodaan sellaiset teemat vaalikoneisiin ja vaalikeskusteluihin. Mistä nuoret sitten ovat kiinnostuneita? Erilaisista asioista, sillä nuoret eivät ole yksi yhtenäinen joukko. Suuntaviivoja tärkeistä laajalle nuorten joukolle voimme saada esimerkiksi ottamalla käyttöön laajan nuorten kuulemisen mallin.

Silja Uusikangas

Kirjoittaja on nuorisoalan kattojärjestö Allianssin nuorten osallisuuden asiantuntija, jolle ennakkoäänestämisen helppous on demokratian juhlaa.


Katso myös