Äänestin ensimmäistä kertaa vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Olin 19-vuotias, ja kokemus on jäänyt mieleeni jännittävänä. Sen jälkeen olen kokenut tärkeäksi äänestää aina, kun minulla on ollut siihen mahdollisuus.
Ensimmäisten vaalien merkitystä ei voi korostaa liikaa. On tutkittu, että jos nuori äänestää ensimmäisissä vaaleissaan, hän äänestää vastaisuudessakin aktiivisesti. Olen jutellut monien kanssa heidän syistään äänestää ja olla äänestämättä. Yleisin syy olla äänestämättä on kokemukseni mukaan se, ettei koe tietävänsä tarpeeksi. Mediassa äänestämättä jättäminen esitetään usein välinpitämättömyytenä, mutta minulle syntynyt kuva on itse asiassa päinvastainen. Äänestämisen suuri merkitys tiedostetaan, eikä haluta haluta äänestää ”väärin” tai antaa ääntä tilanteessa, jossa ei tiedä riittävästi ehdokkaan tai puolueen kannoista.
Siksi haluan alleviivata, kuinka tärkeää on, että kaikilla on mahdollisimman saavutettavaa tietoa eri poliittisista vaihtoehdoista. Nuorten vaalit ovatkin erinomainen mahdollisuus päästä tutustumaan Suomen puolueisiin ja vaalisysteemiin ennen varsinaista äänestysikää.
Ehdokasta valittaessa suosittelen valitsemaan ensin puolueen. Ei tarvitse stressata, jos ei ole puolueen kanssa joka ikisessä asiassa samaa mieltä, sellaista puoluetta tuskin löytyy. Riittää, että on yhteiset perusarvot ja isot linjat. Puolueiden sekä niiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen mielipiteisiin voi tutustua esimerkiksi somessa, lukemalla vaaliohjelmia sekä täyttämällä haluamansa vaalikoneen netissä. Vaalikoneet auttavat sekä puolueen että ehdokkaan valinnassa.
Nuorten äänestäjien rinnalla on tärkeää, että nuoria on myös itse ehdolla vaaleissa. Ehdokaslistojen on oltava mahdollisimman moninaisia, jotta jokainen voi löytää ehdokkaista edes yhden, johon samastuu. Tätä edesauttaa se, että nuoret toivotetaan tervetulleiksi politiikkaan ja että vaikuttamisesta tehdään turvallista kaikille iästä, kokemuksesta ja muista henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta. Tästä puolueiden ja päättäjien on otettava vastuu.
On kuitenkin syytä muistaa, ettei äänestäminen vaaleissa ole ainoa väylä vaikuttaa.
Aktivismi sekä erilaiset kansalaisliikkeet ovat olleet läpi historian nuorille tärkeitä väyliä vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan, ja sosiaalisen media on muuttanut vaikuttamisen tapoja ratkaisevalla tavalla. On tärkeää, että jokainen löytää oman tapansa vaikuttaa sekä kokea olevansa osa yhteiskuntaa.
Olemme hallituksessa ottaneet vakavasti sen, että moni suomalainen ei luota politiikkaan eikä halua äänestää. Otimmekin tavoitteeksemme lisätä osallisuuden kokemusta yhteiskunnassa sekä luottamusta sen eri instituutioita kohtaan. On demokratian ja yhteisen hyvän näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää, että suomalainen kansalaisyhteiskunta on tulevaisuudessakin vahva ja aktiivinen.
Demokratia kuuluu kaikille. Oikeus äänestää ei ole itsestäänselvyys, vaan taisteluin saavutettu oikeus myös meillä Suomessa. Toiveeni onkin, että tulevaisuudessa jokainen kokisi äänestämisen saavutettavana ja merkityksellisenä tekona demokratian hyväksi.
Puoluejohtajien blogikirjoitukset ovat osa Nuorten vaalien järjestäjien materiaalia. Julkaisemme blogit helmikuun aikana Allianssin sivuilla kirjoittajien sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
Li Andersson
Kirjoittaja on Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri ja kansanedustaja.
lindrssn
liandersson
