Euroopan nuorison teemavuotta on taitettu kolmannes. Mitä teemavuoden aikana pitäisi tehdä, jotta nuoret voisivat vaikuttaa EU:n päätöksentekoon, nyt ja jatkossa? Eurooppa-päivän kunniaksi kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntijamme Kaisa Larjomaa avautuu nuorten ja nuorisoalan vaikuttamismahdollisuuksista EU:ssa.
Euroopan unioni on vallan linnake, jonka päätöksentekoon vaikuttamiseen tarvitaan tietoa, osaamista ja resursseja. Kerrataanpa EU-päätöksenteon perustiedot nopsaa, Eurooppa-päivän kunniaksi: Euroopan komissio tekee aloitteita ja toimeenpanee päätöksiä, ikään kuin Suomessa hallitus. Päätökset EU:ssa tekee neuvosto ja parlamentti yhdessä.
Neuvostossa kokoontuvat EU:n jäsenvaltioiden edustajat: Eurooppa-neuvostossa valtiojohtajat kuten pääministeri Sanna Marin ja ministerineuvostossa käsiteltävästä asiasta vastaavat ministerit. Parlamentti taas koostuu 705:stä EU-kansalaisten vaaleilla valitsemasta “mepistä” (MEP = member of the European Parliament).
Neuvosto on tunnettu kulissien takana tehtävästä valmistelusta. Yleensä on vaikeaa tai mahdotonta saada nähtäville ja kommentoitavaksi esimerkiksi nuoria koskevia, valmistelussa olevia dokumentteja ja siten tuoda nuorten ja nuorisoalan näkökulmaa päätöksentekoon. Suomessa sentään on perustettu jaostoja, joissa myös sidosryhmät saavat äänensä kuuluviin – Allianssilla on edustus ulkosuhteista vastaavassa EU3-jaostossa sekä nuoriso- ja urheiluasioista vastaavassa EU32-jaostossa. (Valitettavasti asiat tulevat käsittelyyn lähes poikkeuksetta äärimmäisen tiukalla aikataululla, ja usein kommentoitavana on vain tiivistelmä, ei alkuperäistä dokumenttia.)
Useat mepit ja komission jäsenet eli komissaarit ovat varsin avoimia keskustelulle ja nuorten sekä nuorisoalan näkemyksille. Parlamentin ja komission Suomen-edustustoissa työskentelee oikein mainiota porukkaa, joiden kanssa Allianssilla on pitkä kokemus erinomaisesta yhteistyöstä!
Nuoret ovat usein esillä EU-tasonkin juhlapuheissa, mutta esimerkiksi Euroopan parlamentti on usein myös onnistunut lisäämään nuoria koskevia lauseita EU-päätöksiin. Tämän ansiosta nuorten kuuluisi olla prioriteettiryhmänä EU:n elvytysrahoja jaettaessa ja Euroopan tulevaisuuskonferenssissa.
Juuri päättyvän, vuoden kestäneen tulevaisuuskonferenssin kuulemisten lopputulemana on raportti, jossa nuoret onkin mainittu 29 kertaa. Mukana on nuorille tärkeitä tavoitteita kuten äänestysikärajan laskeminen ja nuorivaikutusten arviointi. Mitä tulee EU-elvytyspakettiin, harmillisesti Suomessa asiaa vietiin eteenpäin sellaisella kiireellä, että nuoria unohdettiin konsultoida. (Ehkä tätä vuoden takaista asiaa on turha muistella, mutta mainitsenpa nyt kumminkin, että Suomen Kestävän kasvun ohjelma oli jo likipitäen taputeltu, kun pääsimme juttusille ministeriöiden kanssa.)
Joku saattaa muistaa, että tänä vuonna on – rumpujen pärinää – Euroopan nuorison teemavuosi! Teemavuodesta on jo kulunut yli kolmannes, mutta se vasta lanseerataan Suomessa tänään (syvä huokaus). Toki oli jo etukäteen arvattavissa, ettei EU:n ja Suomen byrokratia taivu komission sanelemaan aikatauluun.
Teemavuoden käynnistymistä odotellessa yksi ajatus on vahvistunut mielessäni. Kaikista tärkeintä olisi käyttää teemavuoden “momentum” siihen, että saadaan aikaiseksi aitoa, pysyvää muutosta siihen, että nuoret pääsevät vaikuttamaan päätöksentekoon EU:ssa. Nuoria tulee ottaa mukaan päättäviin pöytiin, ja heidän kuulemisekseen tulee rakentaa uusia ja entistä parempia rakenteita sekä menetelmiä.
Tässä siis muutama nuorten ja nuorisoalan ehdotus, joista voisi hyvin aloittaa:
- Pannaan nuorten ideat täytäntöön Euroopan tulevaisuuskonferenssin tulosten toteutuksessa (esim. nämä)
- Otetaan käyttöön nuorivaikutusten arviointi kaikilla politiikan tasoilla, myös EU:ssa (ks. “youth test”)
- Otetaan käyttöön EU-nuorisoaloite, jonka avulla nuoret voivat nostaa keskusteluun heille tärkeitä asioita
- Ministeriöt voisivat kutsua nuorten tai nuorisoalan edustajia kaikkiin EU-jaostoihin
- Valtioneuvoston kanslia voisi kutsua EU-nuorisodelegaatin mukaan EU-ministerivaliokunnan kokouksiin kuultavaksi, ja EU-kokouksiin osana Suomen delegaatiota
- Komissaarit voisivat perustaa toimialoilleen nuorista koostuvia asiantuntijapaneeleita komission valmistelua sparraamaan – kuten Jutta Urpilainen on jo tehnyt!
- Jos haluaa kuulla nuoria tai nuorisoalaa, eikä tiedä mistä aloittaa, kannattaa kääntyä Allianssin – nuorisoalan kattojärjestön – tai meidän jäsenorganisaatioidemme puoleen!
Mainittakoon lopuksi, että Euroopan nuorison teemavuosi näkyy tietysti muutenkin kuin vain EU-tasolla. Meillä Allianssissa nuorison teemavuotta toteutetaan muun muassa järjestämällä nuorille EU-teemaista vaikuttajakoulutusta ja kokoamalla Politiikkaviikon opetusmateriaaleja oppilaitoksille. Nyt olemme myös ensimmäistä kertaa nimittäneet EU-nuorisodelegaatin tuomaan nuorten ääntä EU:n päätöksentekoon.
Teemavuotta ja nuorten osallisuutta päätöksenteossa tulisi toteuttaa paitsi EU- myös kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Tervetuloa perjantaina 13.5. klo 8.30 – 10.00 keskustelemaan nuorten osallistamisen hyvistä käytännöistä ministeriöissä nuorisopolitiikan aamukahveille! Keräämme myös nuorten demokratiakasvatuksen ja -toiminnan hyviä käytäntöjä 27.5.2022 saakka.
Kaisa Larjomaa
Kirjoittaja on Allianssin kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija ja kriittisestä äänensävystään huolimatta EU-intoilija, joka uskoo, että nuoret tekevät Euroopasta entistäkin paremman paikan elää.
