Kristillisdemokraatit ovat selkeästi omaksuneet nuorisoalan hallitusohjelmatavoitteita. Nuorisopolitiikan hallinnollinen uudistaminen on päätynyt eduskuntavaaliohjelmaan. Se on hienoa, sillä hallinnolliset uudistukset eivät välttämättä ole aina niitä suosituimpia esityksiä. Muutosta on kuitenkin vaikeaa saada aikaan tekemällä vain kaikki samoin kuin ennen.
Kristillisdemokraattien ohjelma on 24-sivuinen. Yhtenä osiona on “Sukupolvien Suomi”, jossa tosin nostetaan enemmän lapsiperheiden kuin nuorten asioita.
Kirjoitus on osa Allianssin asiantuntijoiden vaalianalyysien sarjaa, jossa puolueiden eduskuntavaaliohjelmia tarkastellaan nuorten ja nuorisoalan näkökulmista.
Kiitämme
Kristillisdemokraatit esittää Allianssin tavoin, että nuorten hyvinvointiin liittyvät asiat kootaan ja johdetaan vastuuministeriöstä. Puolue nostaa samassa yhteydessä myös nuorten tulevaisuustakuun, jonka puolesta olemme puhuneet paljon.
Puolue tunnistaa, että huonosti voivien nuorten joukko voi yhä huonommin, ja että koronapandemia on pahentanut tilannetta entisestään. KD haluaa puuttua ylisukupolviseen huono-osaisuuteen ja näkee, että tuen tarpeessa olevien nuorten on saatava nopeasti apua.
Mielenterveyden osalta puolue haluaa lisätä matalan kynnyksen apua ja toteuttaa terapiatakuun. Pääsyä erilaisiin lyhytterapioihin, koulukuraattorin ja -psykologin vastaanotoille ja muihin psykoterapiaa kevyempiin mielenterveyspalveluihin on KD:n mukaan helpotettava.
Kristillisdemokraatit haluavat laittaa koulutuksen perusrahoituksen kuntoon pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Se on hyvin kannatettava tavoite, sillä Suomessa käytetään nyt vähemmän rahaa koulutukseen kuin muissa relevanteissa verrokkimaissa. Samaan aikaan oppimistulokset ovat laskussa ja olemme kaukana koulutustavoitteistamme. KD:n mukaan riittävällä perusrahoituksella mahdollistetaan erilaisille oppilaille hyvä oppimispolku ja tarvittava tuki. Puolue tunnistaa oppimisen eriarvoistumisen ongelmaksi ja haluaa pysäyttää sen.
Kristillisdemokraatit haluavat vahvistaa toisen asteen rahoitusta. Ammattillisen koulutuksen tulee olla jatkossakin osaamisperustaista ja oppilaille on taattava riittävä määrä lähiopetusta sekä yksilöllisesti räätälöityä tukea sitä tarvittaessa. Lukiokoulutuksen osalta todetaan, että sen alueellinen saavutettavuus ja laatu on turvattava.
Koulukuraattorille ja koulupsykologille on puolueen mukaan päästävä nopeasti ja oppilashuollon ammattilaisia tarvitaan enemmän. Hyvinvoinnin tukemisessa on puolueen mukaan tärkeä rooli myös muilla kouluyhteisössä tai sen liepeillä työskentelevillä aikuisilla. Puolue muuttaisi opintotuen huoltajakorotuksen lapsikohtaiseksi ja nostaisi opiskelijaperheiden tulorajoja.
Kristillisdemokraatit haluavat varmistaa jokaiselle lapselle mielekkään ja maksuttoman liikuntaharrastuksen. Ohjelmassa puhutaan myös Harrastamisen Suomen mallin vahvistamisesta. Nämä ovat nuorisoalankin kannattamia periaatteita, mutta Harrastamisen Suomen mallin ongelmia ei näillä kirjauksilla vielä korjata. On myös ongelmallista korostaa liikuntaharrastuksia, sillä tärkeintä olisi, että nuorella on ylipäätään jokin harrastus, oli se sitten taidetta, liikuntaa tai jotain aivan muuta.
Yhdenvertaisuuden osalta Kristillisdemokraatit ulottaisivat kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa. Myös me nuorisoalalla jaamme tämän tavoitteen.
Kritisoimme
Kristillisdemokraattien ohjelmassa linjataan, että “Kulttuurin, liikunnan ja järjestötoiminnan budjettirahoituksen taso on varmistettava, kun kytkös rahapelituottoihin puretaan”. Tarkkasilmäinen lukija huomaa, että nuoret ja nuorisoala puuttuvat listasta. Aikooko puolue siis leikata nuorisotyön määrärahoja?
Kristillisdemokraattien mukaan oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole ratkaissut toisen asteen koulutuksen ongelmia. Tämä on sikäli erikoinen väite, ettei puolue erittele, mitä ongelmia on jäänyt ratkomatta. Alustavat tulokset oppivelvollisuuden pidentämisestä ovat varsin lupaavia.
Ohjelman ainoat viittaukset korkeakoulutukseen ovat maininnat siitä, että sitä on kehitettävä yhdessä työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän kanssa ja että duaalimalli (ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen erillisyys) on jatkossakin kannatettava. Korkeakoulutuksen halutaan olevan myös kansainvälisesti kilpailukykyistä. Korkeakoululinjaukset jäävät siis kohtalaisen ohuiksi, eikä näillä välttämättä vielä varmisteta korkeakoulutettujen määrän nostamista Suomen tavoitteen mukaisiksi.
Kristillisdemokraattien jengiytymistä koskeva analyysi “jengiytymistä ja kotoutumattomuutta estetään parhaiten osallisuudella” on ihan pätevä, mutta keinot jäävät kovin ohuiksi. Linjaus on kritisoitavien nostojen osastossa siksi, että juuri sitä ennen puhutaan huonosti hoidetusta maahanmuutosta, sen lieveilmiöistä sekä Ruotsin virheistä.
Kristillisdemokraatit haluavat uudistaa asumistuen ja palauttaa opiskelijoiden erillisen asumistuen. Allianssi ei kategorisesti vastusta asumistukijärjestelmän uudistamista, mutta koska yleinen asumistuki on nuorille tärkeä, toivomme, ettei uudistamista tehdä säästöt edellä. Opiskelijoiden osalta kyse on faktisesti leikkauksesta, sillä opiskelijoiden asumislisä on tasoltaan merkittävästi yleistä asumistukea matalampi.
Suomen Kristillisdemokraatit r.p. / Finlands Kristdemokrater
Puolue perustettu: 1958
Puolueen puheenjohtaja: Sari Essayah
Vaalikaudella 2019–2023 ryhmään kuuluu: 5 kansanedustajaa
Nuorten ehdokkaiden määrä 2023 eduskuntavaaleissa: 11 kpl, 6 % kaikista ehdokkaista
Puolueen puheenjohtajan blogikirjoitus Allianssille
Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliohjelma
Ctrl + F -testissä sana nuor* mainitaan 13 kertaa.
