Perussuomalaiset eivät ole tehneet omaa eduskuntavaaliohjelmaa, vaan puolue on tehnyt sille tärkeistä aiheista erillisiä ohjelmia. Käytännössä nuoria koskevia tavoitteita löytää Koulu kuntoon -teeseistä. Koulutusteeseistä on vaikea löytää konkreettisia poliittisia toimenpiteitä, sillä kahden sivun mittainen ohjelma on kokoelma ranskalaisia viivoja, joissa ilmaistaan lähinnä periaatteita koulutuksen järjestämiseksi. Kysymmekin, voiko koulutuksen korjata ranskalaisin viivoin?
Tätä analyysia tehdessä tarkasteltiin myös perussuomalaisten maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, joka on niin ikään julkaistu alkuvuodesta 2023. Ohjelma on pidempi ja noudattelee perinteisen poliittisen ohjelmatyön muotoa, jossa ensin luodaan lukijalle tilannekuva ja siitä analyysi ja sen jälkeen toimenpide-ehdotuksia. Maahanmuuttopolitiikka on puolueelle tärkeä teema ja ohjelmaan onkin nähty enemmän vaivaa kuin koulutusta käsittelevään teesipaperiin.
Kirjoitus on osa Allianssin asiantuntijoiden vaalianalyysien sarjaa, jossa puolueiden eduskuntavaaliohjelmia tarkastellaan nuorten ja nuorisoalan näkökulmista.
Kiitämme
Koulutusteesit käsittelevät vain peruskoulua ja ammatillista koulutusta. Myönteistä on esimerkiksi harrastusten tuominen osaksi koulupäivää, mihin tällä vaalikaudella aikaansaatu harrastamisen Suomen malli pyrkiikin. Koulurauha nostetaan keskeiseksi tekijäksi peruskoulun korjaamisessa.
Maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa halutaan panostaa ammatilliseen koulutukseen, jotta myös maahanmuuttajanuoria saadaan koulutuksen piiriin ja työllistymään.
Kritisoimme
Koulutusteesit jäävät ylimalkaiselle tasolle, esimerkiksi: “Kaikille oppilaille kirjat ja muut tarvittavat välineet” tai “Duunarialat kunniaan, perusduunit kunniaan.” Hämäräksi jää, miten käytännössä ammatillisen koulutuksen ja ammattilaisten kunnianpalautusta edistetään tai kuinka huolehditaan oppivälineiden riittävyydestä? Millaisia rakenteellisia uudistuksia koulutuspolitiikkaan halutaan? Myöskään puolueen suhtautumisesta koulutuksen resursseihin ei ota selvää.
Maahanmuuttopoliittinen linjapaperi lähestyy nuoria lähinnä maahanmuuttajataustaisiin nuoriin liitettyjen uutisointien, kuten katuväkivaltaa ja rikoksia tekevien nuorisojoukkojen kautta. Molemmissa ohjelmissa on voimakas epäonnistumisen henki ja lapset ja nuoret nähdään lähinnä ongelmina. Ratkaisut löytyvät yksilöiden rajoittamisesta ja rankaisemisesta.
Perussuomalaisten ohjelmapapereista ei löydä ratkaisuja oppimisen tuen tai koulutuspolkujen nivelvaiheiden sujuvoittamiseksi, harrastustoiminnan lisäämiseksi eikä nuorten sosiaaliturvan kehittämiseksi. On hämmästyttävää, että perussuomalaisilla ei ole näkemystä lukiokoulutuksen tai korkeakoulutuksen tulevaisuustarpeista. Myöskään nuorisopolitiikan kokonaisuudesta, alan rahoituksesta tai johtamisesta ei mainita.
Jos puolue päätyy hallitusneuvotteluihin, näihinkin kysymyksiin siltä odotetaan linjoja.
Ohjelmatyön ohuus jättää äänestäjät pitkälti muiden julkisuudessa esiintyvien puheenvuorojen ja niistä johdettujen mielikuvien varaan. Äänestäjän kuluttajansuojan kannalta puolueiden pitäisi pystyä kertomaan ennen vaalipäivää, mitä ne tavoittelevat ja miten ne aikovat kansalta saamaansa valtakirjaa käyttää.
Perussuomalaiset r.p. / Sannfinländarna r.p.
Puolueen perustamisvuosi: 1995
Puolueen puheenjohtaja: Riikka Purra
Vaalikaudella 2019–2023 ryhmään kuuluu: 39 kansanedustajaa
Nuorten ehdokkaiden määrä 2023 eduskuntavaaleissa: 10 kpl, 5 % kaikista puolueen ehdokkaista
Puolueen puheenjohtajan blogikirjoitus Allianssille
Koulutusteeseissä hakusanalla “nuor” tuotti kolme osumaa ja maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa neljä osumaa.
