Nuorisoala ry:n säännöt

Hyväksytty syyskokouksessa 19.11.2024 

1 § Yhdistyksen nimi

Yhdistyksen nimi on Nuorisoala ry, ruotsiksi Ungdomssektorn rf. Yhdistyksestä käytetään englan­ninkielistä nimeä Finnish National Youth Council and Youth Sector tai lyhennettä FYCS. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi.  Sääntö- ja pöytäkir­ja­kielenä on suomi.

Yhdistyksen kotipaikkana on Helsinki ja toi­mialueena koko maa

2 § Toiminnan tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää nuorten kas­vua vastuullisiksi ja yhdenvertaisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Yhdistys vaikuttaa nuorten oikeuksien ja nuorten osallisuuden toteutumiseksi sekä nuorten hyvinvoinnin ja nuorisotyön toimintaedellytysten puolesta Suomessa ja kansainvälisesti.  Yhdistys palvelee järjestöissä, kunnissa, seurakunnissa ja muissa yhteisöissä tehtävää nuorisotyötä ja yhdistää nuorisoalan tekijät.

Yhdistys hyväksyy Yhdisty­neiden kansa­kun­tien ih­misoi­keuksien julistuk­sen ja Euroopan ihmis­oi­keusso­pi­muksen peri­aat­teet toimintansa lähtökohdiksi.

3 § Toiminta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi:

• valvoa nuorisoalan ja nuorten etuja, asemaa ja oikeuksia,
• tukea jäseniään ja muita nuorisoalan toimijoita nuorisoalan toiminnan tekemisessä ja kehittämisessä,
• jakaa tietoa nuorisoalasta, tuottaa nuorisoalalla tarvittavaa materiaalia sekä harjoittaa nuorisoalaan liittyvää julkaisu- ja kustannustoimintaa,
• kehittää nuorisoalan toimintaa ja menetelmiä,
• järjestää koulutuksia, tapahtumia ja muita tilaisuuksia,
• harjoittaa nuorisoalaan liittyvää palvelutoimintaa,
• ylläpitää suhteita nuorisoalan kansainvälisiin toimijoihin.
   

4 § Varainhankinta

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi omistaa kiinteää ja ir­tainta omai­suutta sekä vuokrata sitä, järjes­tää myyjäisiä, rahanke­räyksiä ja arpajaisia, kerätä jäsenmaksuja, kerätä osallistumismaksuja, harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää elinkeinotoimintaa, harjoittaa sijoitustoimintaa, harjoittaa kustannustoimin­taa sekä vastaan­ot­taa avustuk­sia, lah­joi­tuksia ja testa­mentteja.
 

5 § Jäsenet

Yhdistyksellä voi olla varsinaisia jäseniä ja yhteisöjäseniä. Yhdistyksen hallitus hyväksyy yhdistyksen jäsenet.

Varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä rekisteröityjä valta­kunnallisia yhdistyksiä tai säätiöitä, jotka harjoittavat nuorisotoimintaa. 

Yhteisöjäseniksi voidaan hyväksyä muita nuoriso­toimintaa harjoittavia oikeushenkilöitä, esimerkiksi kuntia ja seurakuntia.

6 § Toimielimet

Yhdistyksen toimielimiä ovat sen hallitus ja halli­tuk­sen valitsema työva­liokun­ta.
 

7 § Päätösvalta

Yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttää sen kokous.

Yhdistyksen kokouksissa on äänioikeus jokaisella edel­lisen ka­lente­rivuo­den jäsenmaksun tai uuden jäsenen kyseessä ollessa meneillään olevan kalen­terivuoden jäsenmaksun maksaneel­la varsinaisella jäsenellä.

Varsinainen jäsen voi lähettää ko­kouk­seen pe­rus­yhdistys­tensä henkilö­jäsenmäärän perus­teella äänivaltaisia edustajia seu­raavas­ti:

• jäsenmäärä enintään 1000 – 1 edustaja
• yli 1000 mutta enintään 5000 – 2 edustajaa
• yli 5000 mutta enintään 20 000 – 3 edustajaa
• yli 20.000 mutta enintään 50 000 – 4 edustajaa
• jäsenmäärä yli 50 000 – 5 edustajaa

Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytty säätiö voi lähettää kokoukseen kaksi (2) äänivaltaista edustajaa.

Läsnä olevalla varsinaisen jäsenen äänivaltai­sella edustajalla on yksi ääni. Varsinainen jäsen voi val­tuuttaa enimmäisedustajamääräänsä pie­nemmän määrän edustajia edustamaan koko ääni­mää­räänsä. Edus­taja ei voi edustaa kuin yhtä varsinaista jäsentä.

Yhteisöjäsenillä sekä yhdistyksen hallituksella ja toimihenkilöillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
 

8 § Yhdistyksen kokous

Yhdistyksen varsinainen kokous pidetään kaksi kertaa vuodessa, kevätko­kous huhti-toukokuussa ja syyskokous loka-marras­kuussa.

Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä, kun jär­jestön kokous niin päättää, hallitus siihen katsoo olevan aihetta tai kun vähin­tään yksi kym­menesosa (1/­10) äänioikeutetuista jäsenistä tai yhtä kym­menes­osaa (1/­10) järjestön kokonaisäänimäärästä edustava ryhmä jä­seniä sitä il­moit­taman­sa asian käsit­telyä var­ten on halli­tuk­selta kir­jal­li­sesti pyytä­nyt.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana, mikäli hallitus niin päättää ja asiasta on ilmoitettu kokouskutsussa.
 

9 § Kokouskutsu

Hallituksen on lähetettävä kutsu yhdistyksen var­sinaiseen kokouk­seen sähköpostitse ja ilmoittamalla siitä yhdistyksen verkkosivuilla vähintään yksi (1) kuukau­si ja ylimääräiseen kokoukseen vähintään kaksi (2) viikkoa ennen ko­kous­ta jäsenille.

Kokouksessa käsiteltävien asioiden kannalta tarpeelliset asiakirjat on oltava jäsenten saatavilla yhdistyksen verkkosivuilla vähintään neljätoista (14) päi­vää ennen kokousta.
 

10 § Aloite- ja esitysoikeus

Jäsenillä ja hallituksella on aloite­oi­keus yhdistyksen kokouk­sille.

Sääntöjen muuttamista koskevat aloitteet on lähetettävä hallituk­selle viimeis­tään kahdeksan (8) viikkoa ennen kokousta.  Muut aloitteet on lähetettävä hallituk­sel­le vähintään kuusi (6) viikkoa ennen ­kokousta.

Jäsenillä ja hallituksella on esitysoikeus yhdistyksen kokouksissa.
 

11 § Varsinaisten kokousten asiat

Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seu­raavat asiat:

a) kevätkokouksessa:

• hyväksytään vuosikertomus edelliseltä vuodelta,
• vahvistetaan edellisen kalenterivuoden tilinpäätös, kuullaan tilintarkastajien lausunto ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
• käsitellään aloitteet ja muut kokouskutsussa mainitut asiat sekä muut mahdolliset asiat, joita ei ole mainit­tu kokouskutsussa, mutta jotka kokouksen kahden kol­mas­osan (2/3) määräenem­mistö päättää ottaa käsittelyyn, ellei yhdistyslain 24 § muuta johdu.

b) syyskokouksessa:

• kuullaan hallituksen selonteko toiminnasta kuluvalla kaudella
• hyväksytään toimintasuunnitelma seu­raa­valle kalente­rivuo­delle
• päätetään jäsenmaksun suuruu­des­ta
• hyväksytään talousarvio seu­raa­valle kalenterivuo­del­le
• valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vuorovuosina
• valitaan hallituksen varsinaiset sekä varajä­senet erovuorossa olevien tilalle
• valitaan seuraavaksi kalenterivuodek­si tilintarkastusyhteisö
• käsitellään aloitteet ja muut kokouskutsussa mainitut asiat sekä muut mahdolliset asiat, joita ei ole mainit­tu kokouskutsussa mutta jotka kokouksen kahden kol­mas­osan (2/3) määräenem­mistö päättää ottaa käsittelyyn, ellei yhdistyslain 24 § muuta johdu.
   

12 § Päätöksenteko yhdistyksen kokouksissa

Päätökset yhdistyksen kokouksissa teh­dään ehdottomalla ääntenenemmis­töllä ellei näistä sään­nöistä muuta johdu. Äänten mennessä tasan ratkai­see kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.

Yhden henkilön vaalissa valittavan tulee saada ehdoton enemmistö järjestön kokouksessa annetuista äänistä. Mikäli ensimmäisellä äänestyskierroksella ei kukaan ehdokkaista ole saanut yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan toinen äänestys, johon pääsevät seuraavalle äänestyskierrokselle kaksi eniten ääniä saanutta ehdo­kasta. Tyhjiä ja hylättyjä ääniä ei lasketa annetuiksi ääniksi.

Muissa henkilövaaleissa nou­da­te­taan yhdistys­lain 29 § 3.1 mu­kais­ta suh­teellista listavaa­lia. Vaalissa käytetään ehdokaslistoja, joilla voi olla yksi tai useampia nimiä. Jos listalle on ase­tettu enem­män kuin yksi henkilö, on listalla olevien henkilöiden keskinäinen järjestys määrättävä etukäteen. Hallitusta valittaessa on ehdokaslistalla oltava val­miina esitys varsinaisesta ja varajäsenestä rinnan sekä näiden ehdo­kasparien keskinäisestä järjestyksestä ehdo­kaslistalla.

Useamman henkilön vaalissa kukin ääni annetaan ehdokas­listalle koko­naisuudessaan.  Ääntenlaskussa ehdokaslis­talla ensim­mäiseksi merkitty saa ver­taus­luvukseen koko listan saaman äänimäärän, toiseksi merkitty puolet siitä, kolmanneksi merkitty kolmasosan ja niin edelleen. Valituksi tulee ehdokkaiden vertauslukujen mukaisessa järjestyk­sessä niin monta kuin on valittavia.
 

13 § Hallitus

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 9 var­sinaista jäsentä sekä heille henkilö­koh­tai­set vara­jäsenet. Varsi­nai­sen jäsenen ol­lessa esty­nyt tai esteellinen hänen ti­lalleen astuu henkilö­koh­tainen varajä­sen. Puheen­johta­jan ollessa estynyt tai esteel­li­nen hänen teh­täviään hoi­taa vara­puheenjoh­taja. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja yli puolet hallituksen jäsenistä on pai­kalla.

Yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan siten, että toinen on erovuorossa vuosittain. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan siten, että heistä lähinnä puolet on erovuorossa vuosittain.

Hallitus asettaa työvaliokunnan, johon kuulu­vat yhdistyksen pu­heenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 1-3 hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja yli puolet työvaliokunnan jäsenistä on paikal­la.

Hallitus voi asettaa alaisuu­teensa työryh­miä. Oikeus aloitteiden tekemiseen hallituksen kokoukselle on hallituk­sen jäsenillä ja yhdistyksen jäsenil­lä.
 

14 § Hallituksen koolle kutsuminen

Yhdistyksen hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Hallitus on myös kutsuttava koolle, mikäli puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjal­lisesti puheenjohtajalta vaatii.

Kokouskutsu on lähetettävä kirjallisesti ­halli­tuksen jäsenille vähintään yhtä (1) viikkoa ennen ko­kousta.
 

15 § Toiminnanjohtaja

Hallitus valitsee toiminnanjohtajan, josta voidaan hallituksen päätöksellä käyttää myös muuta nimitystä kuin toiminnanjohtaja. Hänen teh­tävä­nään on johtaa yhdistyksen kokouksen ja hal­lituksen päätösten mukaisesti yhdistyksen toimintaa.
 

16 § Nimenkirjoittajat

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapu­heenjohtaja ja toiminnanjohtaja sekä muut mahdolliset hallituksen määrää­mät henkilöt, kulloinkin kaksi yhdessä.
 

17 § Toiminta- ja tilikausi

Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.
 

18 § Erottaminen ja eroaminen

Hallitus voi erottaa jäse­nen, jonka todetaan toimineen yhdistystä va­hing­oittavalla tavalla, joka ei enää täytä sääntöjen 5 §:n jä­se­nyys­edellytyk­siä tai jonka toiminta on ris­ti­rii­dassa 3 §:n periaat­teiden kanssa.  Hallitus voi katsoa eronneeksi jäsenen, jonka jäsenmaksu edelliseltä vuodelta on vielä suoritta­mat­ta seuraavan vuoden alus­sa.

Erottamispäätöksestä, jos perusteena on muu kuin jäsen­maksuvelvollisuuden laiminlyönti, jäsenellä on oikeus valittaa yhdistyksen kokoukselle jättämällä kirjallinen valitus hal­litukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kulues­sa asiasta tiedon saatuaan.  Jos yhdistyksen ko­kous kuultu­aan hallitusta ja erotettua jäsentä sekä hankit­tuaan muut tarpeel­liseksi katsoman­sa selvitykset hyväk­syy vähin­tään kahden kol­masosan (2/3) ääntenenem­mis­töllä erotta­mispäätöksen, se tulee voimaan heti.

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kir­jallisesti halli­tukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitta­malla eroami­ses­taan yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväk­si. Eroavan jäsenen on suo­ritet­tava jäsenmaksunsa ko. ka­lenterivuo­delta.
 

19 § Sääntöjen muuttaminen

Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta on hyväksytty, jos sitä yhdistyksen kokouksessa, jonka kutsussa on mainittu sääntömuutok­sesta, on kannattanut vähintään kaksi kol­masosaa (2/3) annetuis­ta äänistä.
 

20 § Yhdistyksen purkaminen

Ehdotus yhdistyksen purkamisesta on hyväksytty, jos sitä kah­dessa perät­täisessä kokouksessa, joiden välinen aika on vähintään neljä (4) kuukautta, on kummassakin kokouk­sessa kan­nat­ta­nut vähin­tään kaksi ­kol­masosaa (2/3) anne­tuista äänis­tä.

Jos yhdistys puretaan, on sen varat käytettävä järjes­tön jälkim­mäisen purkamisesta päättäneen kokouksen hyväksymään yhdistyksen päämääriä edistävään tarkoituk­seen. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi on sen varat käytettävä samaan tarkoitukseen.